Taavetti kirjoitti:Olemme Nephegin kanssa vuoroin yrittäneet selittää baptisti timoteukselle sitä, kuinka Jumalan maja on tänäkin päivänä täällä Jumalan valtakunnassa eli Jumalan kaupungissa. Että elävä Jumala on uskovaisten ainoa oikea Jumala, joka elää, asuu ja vaikuttaa lahjojaan jakavana, armahtavana Jumalana meidän keskellämme. Oletko mato tosiaan sitä mieltä, että se onkin todellisuutta vasta joskus tulevaisuudessa?
Niinkö todella ymmärsit sanojeni tarkoituksen? Kajosin käsitykseesi Ilmestyskirjan lopun sanomasta, enkä suinkaan Pyhään Henkeen. Voit todeta sen lukemalla viestini uudelleen.
Taavetti kirjoitti:Kaikestaan tämä on niin monisäikeinen asia selitettäväksi ja kysymyksesi niin laaja ja monisäikeinen, että en edes yritä. Jos sinulla on hyllyssäsi esimerkiksi Arvo Perälän kirja: A ja O, ota se esille ja lue siitä. On paljon parempaa selitystä, mihin minä koskaan kykenen.
Eipä ole juuri mitään kirjallisuutta hyllyssä, eikä Perälääkään. Jos Perälä osaa selittää mielestäsi itseäsi paremmin nämä asiat minulle, niin kyllä mieluusti luen, miten hän käsittää tätä lukua.
Taavetti kirjoitti:En ole edes pyrkinyt saati osaisin selittää asiaa kielitieteellisesti, sen sijaan olen yrittänyt muistella, miten asioita on kristillisyydessämme opetettu ja ymmärretty. Senkin tosin hatarasti muistellen.
Viime viikolla lisäsin foorumille yhden Perälän vanhan saarnan, yritän muistaa lisätä linkin siihen.
En ole sinulta kielitieteellistä selitystä odottanutkaan, vaan osoitin kysymykseni kreikan kielestä jollekin tuntemattomalle, joka asian tuntee. En muista tänne koskaan kirjoittaneen kenkään sellaisen, joka olisi sanonut osaavansa kreikkaa.
Tai jos tarkoitat tällä kielitieteellisyyskommentillasi kappaletta "
Suomen kielessäkin joskus tapaa...", niin se oli vain minun epävarmaa ehdotusta vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi. Siihen ei tarvitse kovin tiukasti tarttua. Tärkeämpi on seuraava kappale, jossa osoitan, että esittämäsi tulkinta ei toimi, vaan on löydettävä jokin toinen ratkaisu.
Esitit oman vahvan mielipiteesi timoteukselle, ja toivoin sinun myös jotenkin puolustavan sitä, koska asia on mielestäsi niin selvä. Olisi hyvä, jos aina tilanteen mukaan muistaisi ilmoittaa kyseessä olevan vain hataran muistelun. Minä sain sellaisen kuvan, että olit asiasta täysin varma siinä määrin, että halusit timoteusta siitä ojentaa.
Niin ikään ymmärsin viestiesi pohjalta ensilukemalla, että kyseessä oli aivan 'ikioma' Raamatusta löytämäsi käsitys, eikä kertomus siitä, miten joku muu sen käsittää.
Luin viittaamasi Perälän saarnan, mutta se oli kokonaan 8. luvun selitystä. Mitä kohtaa siitä tarkoitit? En oikein ymmärtänyt, mitä mahdoit siitä ajatella löytäväsi tähän lukuun 21 liittyen.
Seitsemän sinetin lukemiseen ja muuhun touhuun meni sen verran aikaa tässä välissä, että kerkesi vastauksia tulla useampi tähän ennen kuin ehdin lähettää viestin.
metsätähti kirjoitti:Minulla on hämärä mielikuva jostain Paavalin kirjeestä, vaan ei muistu mieleen.
Galatalaiskirjeen neljännessä luvussa mainitaan taivaallinen Jerusalem. Liekö tämä se, jota muistelit?
Sitten vielä Taavetille. Minä teen tähän lyhyen listan muutamista niistä asioista, jotka vaativat tulkintasi johdosta selitystä. Ettei tarvitse niitä tuosta pitkästä raskaasta viestistäni etsiä. Ei näytä aihe aivan niin monisyiseltä. Toivoisin vastausta edes muutamaan näistä.
- Mitä uusi maa ja uusi taivas ovat?
- Vastaavasti, mitä olivat entinen maa ja entinen taivas?
- Miksi uskovaiset edelleen kärsivät ja joutuvat murheeseen? Vai kärsivätkö?
- Jos sanat "se on tapahtunut" jätetään varovaisuuden tähden koskematta, mistä silloin voi nähdä, että Ilm. 21 kuvailee ajallista seurakuntaa?
Ainakin seuraavaan jokainen osaa vastata:
- Koetko itse surua, murhetta ja kärsimystä elämässä?
Ja aivan tällainen laaja vaikeahko kysymys:
- Mistä näkee, että esittämäni tulkinta on väärin?
Koetan selvittää vielä, onko Luther kirjoittanut aiheesta mitään. Niihin kirjoihin pääsen käsiksi sentään.