Opillisten keskustelujen tarpeellisuudesta netissä

[weha]

Lain sijasta olemme saaneet toisen opettajan, sillä Jumala on antanut meille Henkensä kotiopettajaksi:

Room.6:14. "Sillä ei synnin pidä teitä vallitseman, ettette ole lain, vaan armon alla.
15. Kuinkas siis? Pitääkö meidän syntiä tekemän, ettemme lain alla ole, vaan armon? Pois se!
16. Ettekö te tiedä, että jolle te annatte itsenne palvelioiksi kuulemaan, sen palveliat te olette, jolle te kuuliaiset olette, taikka synnille kuolemaksi eli kuuliaisuudelle vanhurskaudeksi?"

Gal.2: 19. "Mutta minä olen lain kautta laista kuollut pois, että minä Jumalassa eläisin.
20. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Mutta minä elän, en silleen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja antoi itsensä minun edestäni.
21. En minä hylkää Jumalan armoa; sillä jos vanhurskaus tulee laista, niin on Kristus hukkaan kuollut".

Gal.5:13. "Sillä te, rakkaat veljet, olette vapauteen kutsutut; ainoastaan karttakaat, ettette salli vapauden lihalle tilaa antaa, vaan palvelkaat rakkaudessa toinen toistanne".

Tiit.2:11. "Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt.
12. Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään,
13. Ja odottamaan autuaallista toivoa, ja suuren Jumalan ja meidän Lunastajamme Jesuksen Kristuksen ilmestystä,
14. Joka itsensä antoi meidän edestämme, että hän meitä kaikesta vääryydestä lunastais ja itsellensä erinomaiseksi kansaksi puhdistais, ahkeraksi hyviin töihin.
15. Näitä sinä puhu ja neuvo, ja kaikella todella nuhtele: ei myös kenenkään pidä sinun katsoman ylön".

Jumalan terveellinen armo ei opeta tekemään syntiä, vaan antaa voiman taistella sitä vastaan. Armo ei opeta myöskään toisin kun kymmenen käskyn laki. Nyt lain tuomio ja kirous ovat kuitenkin poissa, koska Kristus on täyttänyt lain.

[uskossa matkaa tekevä]

Koitan tässä nyt vähän selventää itselleni. Siis Jumalan laki ei koske enää uskovaista ihmistä, vaan Pyhä Henki ilmoittaa uskovaiselle ihmiselle, että kymmentä käskyä on edelleen hyvä noudattaa, että pysyisi uskomassa.

Millä tavalla näitä hedelmiä punnitaan? Ts. kuka arvioi mikä hedelmä on hyvä ja mikä huono?

[weha]

Pyhä Henki on tarkempi opettaja, kuin laki. On opetettu, että Mooseksen laki päättyy Jumalan valtakunnan rajalle.

Gal.3:24. "Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme.
25. Mutta sitte kuin usko tuli, niin emme enempi ole sen opettajan alla".

kristillisyytemme opetusta on, että lain ensimmäinen käyttö Raamatun mukaan, yhteiskunnan ja esivallaan, ja on sekin Jumalan asettama:

Room.13:1. "Jokainen olkoon esivallalle, jolla valta on, alamainen; sillä ei esivalta ole muutoin kuin Jumalalta: ne vallat, jotka ovat, Jumalalta ne säädetyt ovat.
2. Sentähden jokainen, joka itsensä esivaltaa vastaan asettaa, se on Jumalan säätyä vastaan...5. Sentähden tulee alamainen olla, ei ainoastaan vihan tähden, vaan myös omantunnon tähden.
6. Sillä sentähden te myös veron maksatte; sillä he ovat Jumalan palveliat, joiden senkaltaisista tulee lukua pitää.
7. Niin antakaat siis kaikille, mitä te velvolliset olette: sille vero, jolle vero tulee; sille tulli, jolle tulli tulee; sille pelko, jolle pelko tulee; sille kunnia, jolle kunnia tulee. "
Lain ensimmäinen käyttö ohjaa yhteiskunnalliseen vanhurskauteen. Sen piirissä myös kristityt "on lain alla". Yhteiskunnallinen vanhurskaus, ei ole uskonvanhurskautta. Tuota lakia voi noudattaa epäuskoinenkin.

Kuinkahan paljon on jo alkuperäisestä aiheesta pois?, mutta tärkeitä asioita ymmärtää silti.

[uskossa matkaa tekevä]

Eli uskovaisella ei ole enää muuta lakia, kuin yhteiskunnallinen laki. Jota uskovainen luonnollisesti haluaa noudattaa.

Toisin sanoen uskovaiset tavallaan keskenään pohtivat sitä, mikä on milläkin ajalla uskovaisen elämään sopivaa ja mikä ei. Jos nyt käsitin asian oikein.

[weha]

Niin kuka niitä hedelmiä punnitsee? Aika hyvä kysymys. Eikö se uskovainen niitä pysty näkemään. Ennenmuuta kukin omaa kohtaansa.

Mutta ajattelen myös niin, että koska hyvää omaatuntoa myös säilytetään seurakunassa, niin silloin uskovainen ei halua pahentaa muita seurakuntalaisia. Tämä siis tulisi olla Pyhän Hengen synnyttämä halu.

[weha]

Lain toinen käyttö

Laki lupaa, että joka sen täyttää pelastuu. Syntiinlankeemus turmelsi ihmisen, ettei hän voi lakia täyttää. Lain tehtävä on osoittaa ihminen syntiseksi. Luther sanoi, että laki on kuin ajokoira, joka ajaa ihmisen Kristuksen luo. Paavali ilmaisee näin lain toisen käytön:

Room.3:20. "Sentähden ettei yksikään liha taida lain töiden kautta hänen edessänsä vanhurskautetuksi tulla; sillä lain kautta synnin tunto tulee".

Kristus on täyttänyt lain ihmisen puolesta ja näin syntinen ihminen saa uskoa syntinsä anteeksi Kristuksen ansion tähden.

Olen ymmärtänyt, että lain kolmannen käytön toi kirkkoon eräät ns. ortodoksi luterilaiset, Lutherin kuoleman jälkeen.

[uskossa matkaa tekevä]

Eli uskovaisilla on halu löytää ns. kultainen keskitie, jolloin ei oltaisi lain alla (ns. heikon veljen problematiikka), mutta ei myöskään liian löysän armon alla.

[weha]

Vasta Jumalan seurakunnassa nämäkin asiat ovat minulle kirkastuneet...ei tätäkään opetusta löytynyt ulkopuolelta Jumalan valtakunnan.

[uskossa matkaa tekevä]

Aivan. Minä yritän tässä ymmärtää näitä asioita, vaikka olenkin talostellut tässä valtakunnassa jo pienen ikäni.

[weha]

On hyvä kun on saanut seurakunnassa oppia näitä monia uskomisen asioita.

Ainakaan mä en ajattele kiihkomielisesti, vaan itsestä tuntuu järjettömälle mennä eripuolille eri hegellisyyksiin kuuntelemaan opetuksia, koska ne poikkeaa merkittävästi toisistaan. En usko, että Jumalan sana oli sellaista sekasotkua, enkä halua sellaista edes kuulla...

[weha]

Näkemykseni mukaan on kuitenkin vankka perustus, seurakunta,ihan siis Raamatun mukaisesti. Yksittäinen ihminen helposti kuvittelee olevansa oikeassa ja seurakunta väärässä. Kuitenkin asia on prikulleen toisinpäin, ihan jo Raamatun opetuksen mukaisesti: Hebr.13:7. "Muistakaat teidän opettajianne, jotka teille Jumalan sanaa puhuneet ovat, joiden uskoa te seuratkaat, ja ottakaat vaari, millainen loppu heidän menollansa oli".

Kyllä seurakunnan kaitsijat tietävät, koska heidät on Pyhä Henki ja seurakunta asettanut opettajan virkaan. Seurakunta on tietysti erehtymätön sikäli, että näkymätön seurakunta ei erehdy, eli aina Pyhä Henki opettaa oikein maanpäällä aina vähintään jossakin.

[weha]

Luteilaisesta kristinopista, Eräistä huomionarvoisista asioista kristityn kilvoituksessa

Millaisia asioita uskovien tulee karttaa pysyäkseen oikealla tiellä?

1. Uskovan tulee karttaa kaikkia sellaisia asioita, jotka ovat hänelle viettelykseksi ja jotka saattavat hänet lankeamaan uskosta. Niitä ovat mm.:
Huono seura, jossa harrastetaan joutilaisuutta, puhutaan sopimattomia, pilkataan Jumalaa tai ihmisiä sekä kiihdytetään itseä tai toisia rikosten tai muiden syntien tekemiseen.

Ps. 1:1: Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, missä pilkkaajat istuvat.

1 Kor. 15:33: Älkää eksykö! Huono seura hyvät tavat turmelee.

1 Tim. 5:13: He oppivat kylää kierrellessään vielä laiskoiksikin, eikä ainoastaan laiskoiksi, vaan myös juoruisiksi ja sekaantumaan muiden asioihin, puhumaan sopimattomia.

2. Joutilaisuus on paha asia, koska ihminen ei silloin saa hyviä virikkeitä ja ajatuksia, vaan on altis omasta sydämestään ja ympäriltään nouseville pahoille ajatuksille ja kiusauksille.
Viinan, huumeiden ja päihteiden käyttö, joka tapahtuu himoiten tai humaltumistarkoituksessa. Vaikeuksien tullen ei pidä paeta noiden turviin, vaan luottaa Jumalaan ja rukoilla apua häneltä, sillä hän auttaa oikealla ajalla ja tavalla hyvän tahtonsa mukaan. Huomio: Vähäinenkin huumeiden kokeilu voi olla kohtalokasta, sillä se voi johtaa pysyvään riippuvuuteen ja ihmisen tuhoon.
Sananl. 2 3:3 1: Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa.

Ef. 5:18: Älkää juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno.

1 Kor. 6:10: Juomarit eivät saa periä Jumalan valtakuntaa.

3. Sellainen tanssi, johon liittyy seksuaalisesti kiihottavia liikkeitä ja musiikkia, sopimattomia sanoja sekä viettelevä seura ja meno.
Room. 13:13-14: Vaeltakaamme säädyllisesti niin kuin päivällä, ei mässäyksissä ja juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa, vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä pitäkö lihastanne niin huolta, että himot heräävät.

4. Väärä hengellisyys ja kaikki muukin lihallinen meno.
5. Vielä meidän on varottava sitä, etteivät silmämme katsele, korvamme kuuntele ja mielikuvituksemme seuraa hyväksyen sellaisia esityksiä, filmejä, ohjelmia, elämänmenoa yms, missä rikollisuutta, epäsiveellisyyttä, uskottomuutta ja muuta syntielämää esitetään

[uskossa matkaa tekevä]

Kyllä seurakunnan kaitsijat tietävät, koska heidät on Pyhä Henki ja seurakunta asettanut opettajan virkaan. Seurakunta on tietysti erehtymätön sikäli, että näkymätön seurakunta ei erehdy, eli aina Pyhä Henki opettaa oikein maanpäällä aina vähintään jossakin.

Tuota olen miettinyt itsekseni. Kun puhujissakin on monenlaista mielipidettä asioista, että kenen ajatuksia olisi seurattava. Vaikka seurapuheissa puheenparsi olisi sama, niin heidän mielipiteet ja ymmärrys saattaa olla joissakin asioissa erilainen kuin toisilla. Esimerkiksi ehkäisykysymys, tai nämä ongelmalliset ulkonäköasiat. Saarnoissa he eivät tosin näihin asioihin ota välttämättä kantaa.

Toisaalta on myös paljon naisia eri tehtävissä lapsi- ja nuorisotyössä. Sielläkin on monenlaista näkemystä.

Mietityttää, että onko puhujillakin vain osalla Pyhä Henki ja toisilla ei. Ja miten on heidän julistamansa synninpäästön kanssa.

[weha]

Olen ymmärtänyt, että opetus on seurakunnassa, saarnanvirassa aina sama. Eri paikkakunnilla on aina uskovaisten seuroissa sama oppi. varmasti on. Ehkäisy kysymyksestäkin on opetettu saarnanvirassa vain yhdellä tavalla. Väärää opetusta ei hyväksytä puhujaveljeltäkään.

Tietysti yleisissä asioissa voi olla eri kantoja, mutta se onkin vapaata.

1.kor.1:10. "Mutta minä neuvon teitä, rakkaat veljet, meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimen kautta, että te kaikki yhdenkaltaisen puheen pitäisitte, ja ettei teidän seassanne eriseuroja olisi, vaan olkaat sovitetut yhdessä mielessä ja yhdessä neuvossa".

[weha]

Pukeutumisen tulisi olla "siveätä". Näin olen kuullut seuroissa opetettavan.
Tuonakin aikana oli seurakunnassa omat tapansa ja ei tullut pahentaa seurakuntaa:

1.Tim.2:9. "Niin myös että vaimot kohtuullisissa vaatteissa olisivat ja kaunistaisivat itsensä hävyllä ja kainoudella, ei kahara-hiuksilla, eli kullalla, eli päärlyillä, eli kalliilla vaatteilla,
10. Vaan niinkuin niille vaimoille sopii, jotka jumalisuuden hyväin töiden kautta osoittavat".

[uskossa matkaa tekevä]

Oli pakko katsoa uudesta käännöksestä, kun eihän tuosta paljon selkoa saanut.

9 Samoin tahdon, että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys -- eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet,
10 vaan hyvät teot, niin kuin sopii naisille, jotka tunnustavat palvelevansa Jumalaa.

[weha]

Kyllähän tuon verran meikkäkin ymmärtää, vaikka on parannuksen armon väärästä hengellisyydestä saanut. Varmasti lapsuuden uskovaiset ymmärtävät vanhaa Raamattua vielä paljon paremmin, kun ovat sitä kuulleet pienestäkin pitäen.

Toki myös tämän päivän uskovaisilla on seurakunnassa omat tapansa ja hyvä käytös, niinkuin uskovaisille sopii...

[uskossa matkaa tekevä]

Ei sillä, omaa ymmärtämättömyyttäni se on. Vanhat käännökset on aika työläitä lukea. Monesti katson uudesta käännöksestä saman raamatunkohdan, jos puhuja lukee puheensa aluksi vanhempaa käännöstä. Uskoisin, ettei tämän päivän nuorelle avaudu kovin helposti vanhan kirkkoraamatun teksti, saatika Biblian. Varmasti poikkeuksiakin on.

[weha]

On ainakin hyvä se, että uutta käännöstä luetaan ja opetetaan seurakunnassa vanhan Biblian hengessä, joka onkin uskonpuhdistuksen pohjalta tehty. Uudenkäännöksen teksti onkin sujuvaa toki muuten.

[veli pk-seudulta]

Pukeutumisen tulisi olla "siveätä". Näin olen kuullut seuroissa opetettavan.
Tuonakin aikana oli seurakunnassa omat tapansa ja ei tullut pahentaa seurakuntaa:

1.Tim.2:9. "Niin myös että vaimot kohtuullisissa vaatteissa olisivat ja kaunistaisivat itsensä hävyllä ja kainoudella, ei kahara-hiuksilla, eli kullalla, eli päärlyillä, eli kalliilla vaatteilla,
10. Vaan niinkuin niille vaimoille sopii, jotka jumalisuuden hyväin töiden kautta osoittavat".

Olen pari päivää ahkerasti lukenut tätä palstaa ja eri keskusteluita täällä. Minusta täällä on mielenkiintoisia ja rikkaita keskusteluita uskonasioista ja raamatusta.

Nyt uskalsin ensimmäistä kertaa kirjoittaa tänne ja esittäisinkin kysymyksen liittyen tähän lainaamaasi jakeeseen: 1.Tim.2:9. "Niin myös että vaimot kohtuullisissa vaatteissa olisivat ja kaunistaisivat itsensä hävyllä ja kainoudella, ei kahara-hiuksilla, eli kullalla, eli päärlyillä, eli kalliilla vaatteilla,

Tämähän ei uskovaisissa naisissa juurikaan toteudu. Laitetaan hiuksia kihartaen, permanentilla ja monilla muilla tavoilla. Käytetään paljon koruja kaulalla, ranteissa ja sormissa. Käytetään hyvin paljon kalliita merkkivaatteita ja nuoremmilla naisilla ja äideillä monestikin aika paljastavia tai tiukkoja asusteita.

Onko teillä tietoa, että missä vaiheessa tai millä vuosikymmenillä seurakunta on tehnyt linjauksen noissa asioissa? Vai onko näin ollut aina? Olen vain monesti miettinyt ystävieni kanssa, että miksi joitakin raamatun kohtia noudatetaan juurikin pilkulleen ja joitakin vähän väljemmin?