Ekumenian sudenkuoppa

[O.M]

Wehaa kehotan itsetutkiskeluun.

Ulkokultaisuus on tutkiskelun paikka.

Tuo on mielestäni vähän häijysti vihjaava kommentti, johon en voi olla puuttumatta. En tunne Wehaa enkä Timoteusta muutoin kuin tämän palstan välityksellä, mutta kokemukseni mukaan Weha on tuonut hyvin avoimesti tällä palstalla esiin ajatuksiaan, myös silloin, kun on joutunut epäilyksiin. En näe mitään syytä olettaa, etteivätkö Wehan kirjoitukset nousisi nytkin puhtaasta sydämestä ja etteikö hän olisi saanut panna ymmärrystä hämärtävää syntiä pois totisessa parannuksessa.

Tässäkin yhteydessä meidän voi olla hyvä muistella katekismuksen selitystä 8. käskylle (numeroinnit omiani).

"Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että 1. emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, 2. petä hänen luottamustaan, 3. panettele häntä tai 4. tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan 5. puolustamme häntä, 6. puhumme hänestä hyvää ja 7. tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html

[O.M]

Timoteus: "Mitä tulee lammashuoneisiin niin olen kuullut että väitätte ettei tarvitse kuulua vl seurakuntaan pelastuakseen. Kuulemma keskieuroopassa on jossakin "oikein uskovia" katolisten keskuudessa".

V: Aivan niin, ei ihmisten antama nimi ketään pelasta, vaan sama usko. Samaa uskoa ja oppia on löytynytkin, nimen olematta just. VL:ä.

Käsittääkseni Keski-Euroopan "oikein uskovat katoliset" ovat kaikki vl:ia, jotka ovat tehneet parannuksen. Vanha käytäntö lestadiolaisuudessa on, että kirkkokuntaa ei tarvitse vaihtaa. Vastaavalla tavalla parannuksen armon saaneet ortodoksit eivät ainakaan aiemmin eronneet ortodoksikirkosta.

Eri juttu on sitten, että jossain päin maailmaa voisi periaatteessa olla myös joku muu meistä eroon joutunut haara, joka olisi voinut säilyttää elävän siemenen.

[O.M]

Minusta teillä veljeni oli vähän ristiriitaista tekstiä edellä. Siis Pyhä Henki ei vanhurskauta ry:llä eikä ole sidottu ulkoiseen - Pyhä Henki vanhurskauttaa vain seurakunnassaan, joita on vain yksi oikea yhdellä paikkakunnalla. :?: :?:

Pyhä Henki voi vanhurskauttaa rauhanyhdistyksen toimitalossa, kirkossa, koulussa, kodissa, järvellä, merellä, pellolla, puussa, pensaassa, autossa, lentokoneessa, bussissa, junassa jne., jos seurakunta on läsnä. Seurakunta ei ole puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä. Tästä seuraa, että seurakunta on läsnä silloin, kun paikalla on yksi uskovainen ihminen. On myös näyttöä, että läheskään kaikki aikuisetkaan uskovaiset eivät ole rauhanyhdistysten jäseniä - itsekin liityin jäseneksi vasta muutama vuosi sitten. Mikä tässä on ristiriitaista?

Jeesus jätti Pyhän Hengen meille puolustajaksi ja lohduttajaksi. Eiköhän se vaikuta aika monessa paikassa maailmaa. Me emme voi tietää kuinka moni satojen vuosien saatossa on saanut sydämeensä puhtaan uskon. Lutherin kuoleman jälkeen luterilaista uskoa uudistivat mm. pietistit, hernnhutilaiset, lukijaiset, joista myös lestadiolaisuus on saanut vaikutteensa.

Emme tiedä tarkkaan. Teoreettisesti on mahdollista, että löytöretkien ja kolonialismin aikana olisi Euroopasta muille mantereille kulkeutunut esim. pietistien mukana elävää uskoa, josta emme tiedä. Voi olla, että sitä olisi kulkeutunut jo antiikin aikana vaikka etiopialaisen hoviherran mukana. Näistä asioista emme tiedä eikä meidän tarvitsekaan tietää. Jos siellä jossain on elävää uskoa, usko tekee heidät autuaaksi. Jos kohtaamme heidät, tunnistamme heidät hengen yhteydestä. Tärkeämpää kuin kontaktin etsiminen heihin on herätellä paatuneita. Niinhän hyvä paimenkin teki vertauksessaan: meni ja jätti 99 lammasta löytääkseen yhden kadonneen. Viime kädessä kristitty voi uskoa vain omasta puolestaan, ja sekin raamatullinen usko on ihmistä paremmissa käsissä. Niistä omavanhurskaista, jotka eivät puhutteluista ja varoituksista huolimatta tahdo nöyrryttää sydäntään parannukseen, voi todeta vain, että he menevät kerran oikeudenmukaisen tuomarin eteen.

Herätysliikkeet ovat syntyneet herättämään ihmisiä, sytyttämään hiiltyneet sydämemme uuteen liekkiin. Toki Pyhä Henki on ollut ja vaikuttanut jo niitä liikkeitä ennen. Sen vuoksi on aika omahyväistä omia vuosisatoja ollut usko itselleen - niin että voisimme olla ainoa oikea valittu joukko.

Raamattu ei puhu useasta laumasta, vaan vain yhdestä pienestä joukosta. Jeesus toteaa, että "pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen" (Joh.10:16). Jeesuksen mukaan "monta ovat kutsutut, mutta harvat valitut" (Matt.20:16). Piskuinen valittujen lauma joutuu kokemaan maailman pilkkaa ja panettelua, ajoittain vainoakin, minkä vuoksi Jeesus rohkaiseekin heitä: "Älä pelkää, piskuinen lauma; sillä teidän Isällänne on hyvä tahto antaa teille valtakunnan" (Luuk.12:32). Jeesuksen ennustuksen mukaan erityisesti maailman lopulla uskovaisten elämä käy vaikeaksi, minkä vuoksi hän toteaa, että "ellei Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät" (Mark.13:20). Skeptisesti Jeesus jopa kysyy, että "kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä? (Luuk.18:8). Hän on kuitenkin luvannut, että "katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti" (Matt.28:20).

Silti voimme olla yksi yhtenäinen lauma, jotka ovat kristityt ympäri maailmaa, joita yhdistää sama usko, Jeesukseen Kristukseen. Erot ovat yleensä enemmän tapoja ja kulttuuria koskevia - eivät ylitsepääsemättömiä, jos niin haluaa.

Jeesuksen mukaan häntä ei voi löytää vanhurskauttava kammioista eikä erämaasta - siis yksinäisyydessä. "Jos he siis teille sanovat: katso, hän on korvessa! niin älkäät menkö ulos; katso, hän on kammiossa! älkäät uskoko." (Matt.24:26.) Juuri tuollaista kammiossa ja korvessa uskoon humpsahtamista opetetaan monissa paikoissa meidän päivinämme. Siitä meitä on Raamatussa Jeesus varoittanut, ettemme laittaisi heikkoa uskoamme koetukselle niiden suhteen, vaan välttäisimme heitä.

[O.M]

O.M sotkee tahallaan muslimit tähän keskusteluun. He ovat fundamentalisteja, mistä aiheesta ei muuten saa vl:ssa puhua, koska voi joutua hankaluuksiin SRK:n johdon kanssa. Yleensä arka aihe koskettaa jotenkin itseään, jos siitä ei saa puhua.

Tokihan fundamentalismista saa puhua, mutta fundamentalismi-sanalle on tietty historiallinen tarkka merkityksensä, joka ei sovi vanhoillislestadiolaisuuteen. Sitten sille on myös tietty negatiivinen, ääriryhmiä kuvaava käyttömerkityksensä tiedotusvälineissä, joka ei myöskään sovi vanhoillislestadiolaisuuteen.

Muslimit otin keskusteluun mukaan lähinnä siksi, että muslimien, hindujen, buddhalaisten, ateistien, juutalaisten, Jehovan todistajien, adventistien, mormonien jne. ryhmien olemassaolo on tosiasia maailmassamme. Heitä ei uskontotieteissä perustellusti lueta kristinuskoisiin, mutta myös heihin tulee suhtautua lähimmäisinä eikä vain pelotella heillä. Toki minulla on enemmän yhteistä uskonsa mukaan elämään pyrkivän kirkkoluterilaisen kuin sunnimuslimin kanssa, mutta ihmisinä kirkkoluterilaiset, sunnimuslimit ja vanhoillislestadiolaiset ovat kaikki samanarvoisia. Monet muslimit sentään pyrkivät elämään uskontonsa mukaan. Samaa ei voi sanoa maallistuneista "kristityistä".

[O.M]

Ensin Maarimille ystävän neuvo, älä mene ihmisten perässä.
Enemmän tuo kuulostaa sielunvihollisen puheelle. Tarkoitatko tosiaan että uskovien pitäisi hyväksyä raamatunvastainen, väärä opetus?
Eikö evankelistisi luota siihen että Jumala pitää omistaan huolta.

Jos asia olisikin kristityt/muslimit, mutta kun kyse on enemmänkin kristittyjen luopumisesta Jumalasta.
Menepä iltaisin kadulle tai marketteihin. Ei tarvi enää mennä edes viikonloppuisin huomatakseen nykyisen tilanteen maassamme.
Kaikenlainen kaljan kanssa lotraaminen, perverssit televisio-ohjelmat ja huumausaineet...
Ei näytä kovin kristitylle maalle musliminkaan silmissä, eikä kansan kristinuskosta luopuminen ole varmastikaan muslimien vika...

Tuossa on painavaa tekstiä Vekkulilla. Voin yhtyä joka kohtaan.

[Maarimi]

Weha, kysyin sinulta sellaisia rajoja, joiden sisällä voi toimia vain yksi seurakunta, mitkä ne rajat ovat. Mielestäni rajat täällä maailmassa ovat ihmisten tekemiä. Hengellisiä rajoja ei ole.

Jumalan valtakunta taas ei ole sama kuin seurakunta, eli niiden rajoja ei voi ajatella samoiksi. Jumalan valtakunta on siis uskovien keskellä ja heidän sydämessään, kuten -38 käännös "sisällisesti teissä" kuvaa ehkä paremmin.

Seurakunta syntyy uskovien tarpeesta kokoontua yhteen kuuntelemaan Jumalan Sanaa, kiittämään ja ylistämään. Ei siinä tarvitse rajoja miettiä.

Vekkuli, olet oikeassa. Tämä maa tarvitsee herätystä, mutta miksi vl-liike kasvaa käytännössä vain sisältä päin? Missä on se herätyksen palo, jolla Laestadius ja hänen aikalaisensa saarnaajat saivat joukot uskomaan ja raitistumaan?

Emka, ei ole mitään hyötyä toistella, että seurakunta on hukassa. Uskaltakaamme nähdä kaksinaismoralismi ja omavanhurskaus, mikä kätkeytyy siihen, että emme vapaasti keskustele. Se että vakuuttelemme toisillemme, että minun elämässäni ei ole mitään tällaista kuten: tv:n katselu, maailman musiikin kuuntelu, teatteri, korvakorut, hiustenvärjäys, ehkäisy, homous, eriseuraisuus jne. johtaa syntien peittelykulttuuriin.

Se että vl:t pitävät toisensa kurissa, tuomitsemalla esim. papin teatterissa käynnin, vaikka kyseessä oli uskonnollinen esitys, ihan ammattiinkin liittyvä asia, estää tehokkaasti mitään epäkohtia tulemasta esiin. Miksi esim. yritysjohtajaa ei tuomita, kun hän edistää alkoholijuomien myynnin laajentamista ruokakauppoihin Aika hämmentävä olo tulee, kun näitä vertaa.

O.M, en ymmärrä, miten voi olla yhtäaikaa katolinen ja vl? Vastakkain ovat tällöin omat teot ja armo? Vai ovatko sittenkään?

Olen samaa mieltä, että mahdotonta meidän on tietää, miten elävä usko kulkenut...

Mielestäsi siis seurakunta on läsnä, jos minä ainoana vl:na istun kirkon jp:.ssa. Tätä en taida kehdata kirkkoherralle sanoa, vai pitäisikö? Hän on kyllä hyvä ystäväni.

Tavallaan valitettavaa on, että suurin opillinen ero vl:ssa verrattaessa ev.luterilaisiin, on eksklusiivinen seurakuntaoppi.

Minä en oikein ymmärrä tuota sinun muslimimyönteisyyttä. Minä olen lähinnä ihmetellyt sitä, että vl:t toimivat niin vähän ev.lut. kirkon sisällä, ja yhteistyössä heidän kanssaan, vaikka heillä olisi paljon annettavaa monella tapaa maallistuneelle kirkollemme. Hindut ja ev.lut.kirkkomme on aivan eri asia

[kehakukkanen]

Muslimit otin keskusteluun mukaan lähinnä siksi, että muslimien, hindujen, buddhalaisten, ateistien, juutalaisten, Jehovan todistajien, adventistien, mormonien jne. ryhmien olemassaolo on tosiasia maailmassamme. Heitä ei uskontotieteissä perustellusti lueta kristinuskoisiin

Off topic: Adventistit kai kuitenkin lasketaan kristityiksi.

[O.M]

Muslimit otin keskusteluun mukaan lähinnä siksi, että muslimien, hindujen, buddhalaisten, ateistien, juutalaisten, Jehovan todistajien, adventistien, mormonien jne. ryhmien olemassaolo on tosiasia maailmassamme. Heitä ei uskontotieteissä perustellusti lueta kristinuskoisiin

Off topic: Adventistit kai kuitenkin lasketaan kristityiksi.

Voit olla oikeassa. Olen jostain ollut käsityksessä, että lauantaisapatin katsottaisiin pudottavan heidät pois kristinuskoisten joukosta omaksi uskontokunnakseen, mutta tietänet nuo jutut minua paremmin.

[O.M]

Jumalan valtakunta taas ei ole sama kuin seurakunta, eli niiden rajoja ei voi ajatella samoiksi. Jumalan valtakunta on siis uskovien keskellä ja heidän sydämessään, kuten -38 käännös "sisällisesti teissä" kuvaa ehkä paremmin.

1776 ja 1992 käännös sanovat "teidän keskellänne", ts. ihmisten keskellä tai fariseusten (joille Jeesus puhui) keskellä synagogissa. Synagogissahan kävivät mm. Jeesus ja opetuslapset sekä Anna ja Simeon, kaikki uskovaisia ihmisiä. Jumalan valtakunta siis oli synagogissa fariseusten keskellä.

Kristuksen kirkko (seurakunta) on Kristuksen valtakunta. Se ole ei puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä. Tämä on täysin luterilainen näkemys. Epäluterilainen sen sijaan on ekumeeninen monen lammashuoneen oppi.

Emka, ei ole mitään hyötyä toistella, että seurakunta on hukassa. Uskaltakaamme nähdä kaksinaismoralismi ja omavanhurskaus, mikä kätkeytyy siihen, että emme vapaasti keskustele. Se että vakuuttelemme toisillemme, että minun elämässäni ei ole mitään tällaista kuten: tv:n katselu, maailman musiikin kuuntelu, teatteri, korvakorut, hiustenvärjäys, ehkäisy, homous, eriseuraisuus jne. johtaa syntien peittelykulttuuriin.

Annatko ymmärtää, että jos ihminen ei hanki itselleen televisiota, hän salaa sitten kiertää murhaamassa ihmisiä lähes työkseen tai tekee vähintään jotain muita kauheuksia? Vai miten ajatuksenjuoksusi tulisi tulkita? Vai tarkoitatko vain sanoa, että todellinen synti on epäekumeenisuus, jota peitellään olemalla juoksematta tämän maailman hekuman menossa? Tuo on häijyn vihjailevaa tekstiä.

Se että vl:t pitävät toisensa kurissa, tuomitsemalla esim. papin teatterissa käynnin, vaikka kyseessä oli uskonnollinen esitys, ihan ammattiinkin liittyvä asia, estää tehokkaasti mitään epäkohtia tulemasta esiin.

Kristillisyydessä on perinteisesti tunnustettu uskoa olemalla istumatta siellä, missä pilkkaajat istuvat. Pahennuksen herättäminen ei varmaankaan ollut ko. papin tarkoitus, mutta kuitenkin toteutunut tosiasia.

Miksi esim. yritysjohtajaa ei tuomita, kun hän edistää alkoholijuomien myynnin laajentamista ruokakauppoihin Aika hämmentävä olo tulee, kun näitä vertaa.

Olen allerginen "viinakset ruokakauppaan" -politiikalle, koska se ei todistetusti aiheuta muuta kuin alkoholinkulutuksen kasvua. Minulla ei ole tietoa, missä määrin yritysjohtaja voi vaikuttaa suuren päivittäistavaraketjun strategiaan, joten en käy arvostelemaan häntä näin vähäisellä tiedolla. Sinun ja kaveriesi paheksunnan kohteeksi joutuminen tietysti ohjaa sympatioitani automaattisesti jossain määrin ko. henkilön puolelle.

O.M, en ymmärrä, miten voi olla yhtäaikaa katolinen ja vl? Vastakkain ovat tällöin omat teot ja armo? Vai ovatko sittenkään?

Vl katolisen kirkon jäsenenä on katolinen vain nimellisesti ja sydämestään vl.

Mielestäsi siis seurakunta on läsnä, jos minä ainoana vl:na istun kirkon jp:.ssa. Tätä en taida kehdata kirkkoherralle sanoa, vai pitäisikö? Hän on kyllä hyvä ystäväni.

Tuo on tietysti määrittelykysymys. Yhden määritelmän mukaan seurakunta on läsnä siellä, missä kaksi tai kolme uskovaista kokoontuu Jeesuksen nimiin. Joka tapauksessa seurakunnan yksi jäsen on siellä, missä on uskovainen ihminen, ja uskovaisella ihmisellä on taivaan valtakunnan avaimet päästää katuva syntinen synneistään. Seurakunta siis synnyttää uudesti yhden jäsenensä kautta.

Tavallaan valitettavaa on, että suurin opillinen ero vl:ssa verrattaessa ev.luterilaisiin, on eksklusiivinen seurakuntaoppi.

Suurempiakin eroja on. "Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta" on periluterilainen oppi, jossa vl:illa on vain oma painotuksensa.

Minä en oikein ymmärrä tuota sinun muslimimyönteisyyttä. Minä olen lähinnä ihmetellyt sitä, että vl:t toimivat niin vähän ev.lut. kirkon sisällä, ja yhteistyössä heidän kanssaan, vaikka heillä olisi paljon annettavaa monella tapaa maallistuneelle kirkollemme. Hindut ja ev.lut.kirkkomme on aivan eri asia

En voi sanoa olevani muslimimyönteinen, sillä minulla on omat fobiani mm. kunniamurhaa, naisten ympärileikkausta, moniavioisuutta ja jihadia sekä monia muita islamin erityispainotuksia kohtaan. Silti yritän suhtautua myös muslimeihin lähimmäisinäni. Onko suhtautumistavassani jotain väärää?

[weha]

Noista Jumalan seurakunnan rajoista hieman Maarimille. Käsitykseni mukaan Raamatussa neivotaan etsimään niitä luotettavia miehiä ja tästä laumasta luuluu hyvän Paimenen ääni; Kaikki muut laumat ovat vääriä. Ei tule etsiä niitä miehiä ja naisia jotka väärää puhetta puhuvat...

1.Joh.4:6. "Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen".

[Emka]

Jeesuksella ja opetuslapsilla oli hyvinkin eksklusiivinen seurakuntaoppi. Jonka varmaan Raamattua lukeneena tunnustat

Hyvä sinulle on toistella tuota seurakunta oppia, kun tuntuu että sinulta on hämärtynyt, tai peräti hukkunut se. Tai sitten se asia ei ole avautunut ensinkään.

Kuten veljet tuossa edellä kirjoittivat on vain yksi oikea lammashuone missä Jeesus on paimenena, näin ovat uskoneet ennen ja näin uskotaan nyt.

[Hynde]

Ei kaadeta sitä viinimäen aitaa.

[Taavetti]

Tämän mukaan, on vain yksi seurakunta johon tulee kaikki hänen omansa johdattaa. Yhdellä paikkakunnalla on vain yksi Jumalan seurakunta.

Tietääkseni uskovan ei kuulu ensisijaisesti seurata seurakuntaa tai ihmistä vaan Herraa Jeesusta. Seurakunta ei pelasta vaan usko Kristukseen.

Mitä tulee lammashuoneisiin niin olen kuullut että väitätte ettei tarvitse kuulua vl seurakuntaan pelastuakseen. Kuulemma keskieuroopassa on jossakin "oikein uskovia" katolisten keskuudessa

Aivan oikein, yhdellä paikkakunnalla voi olla vain yksi oikein uskovien joukko, Jumalan seurakunta, kaikki muut joukot, jotka sanovat uskovansa Jumalaan tai Jumalan, uskovat kukin omalla tavallaan. Apostoli Johanneksen mukaan, jokainen, jolla ei ole oikeaa oppia, on väärin uskova, tai apostoli Johanneksen (sen rakkauden apostolin) ilmaisua käyttäen jumalaton. Eikä jumalaton ole koskaan oikein uskova, vaikka tavallisesti jokaisen joukon ja yksilön opetuksessa on jotakin hyvää ja jotakin oikeaa. Jos on vaikka yhdessä opin kohdassa väärä, silloin on Raamatun sanaa käyttääkseni, kaikessa väärä.

Oikein on timoteus kuullut, ettei tarvitse vl seurakuntaan, ollakseen oikein uskovainen, mutta samalla timoteus on ymmärtänyt väärin sen kuulemansa sanan. Vaikka ei nimellisesti tai muodollisesti kuuluisikaan vl seurakuntaan, tai kuten me sanomme, Rauhanyhdistykseen, ne yhdistykseen kuulumattomatkin kuitenkin tunnistavat toisensa samasta uskosta. Ei ole monella tavalla uskovia, apostolikin kirjoitti yhdenkaltaisesta, kalliista uskosta.

Suomessa ovat Rauhanyhdistykset, Amerikassa lestadiolais luterilainen kirkko, jossakin toimii anteeksiantamuksen kirkko. Myös ne muutamat etelä-Euroopan Roomalaiskatoliseen kirkkoon kuluvat uskovaiset tunnistavat ja tunnustavat kuuluvansa samaan Jumalan valtakuntaan. Itse asiassa he ovat saaneetkin parannuksen armon niillä seuduilla lähinnä Suomesta vierailleiden uskovaisten kautta.

Kumpaa tulee seurata, seurakuntaa vai Kristusta? Kumma kysymys timoteukselta, mutta kysymys kertoo, ettei hän ymmärrä piirun vertaa asiasta. Kun oikea seurakunta on joukko Kristusta seuraavia uskovaisia, niin miten käy hänelle, joka vetäytyy tästä joukosta pois? Eikö hän hylkää seurakunnan mukana myös Kristuksen, jota tämä uskovien joukko seura

[Taavetti]

sim. minä voin kirkkomatkoillani ja epäuskoisten tuttavien (viidesläisten, körttiläisten, evankelisten, vapaakirkkolaisten) keskuudessa saarnata tästä uskostani. Mietin vain huomaavatko he mitään eroa uskossani, jos en kerro olevani vl? Minusta se tulisi huomata, vaikka sanoisin olevani vain Kristitty Jumalan lapsi, ilman Luther- tai Laestadius-alkuisia etuliitteitä.

Luther tai Laestadius painotuksia ei tarvitse. Jos kehotat heitä parannuksen väärästä hengellisyydestä, he huomaavat eron välittömästi. Jatkuvalla syötöllä heidän väärää hengellisyyttään ei kuitenkaan tarvitse toitottaa, riittää että sinulla on kehottamisen halua ja että olet sen joskus, vaikka heikoinkin sanoin ilmaissut. Sen sijaan, jos annat heidän ymmärtää, että he joistakin opillisista eroista huolimatta ovat kanssasi saman uskon ihmisiä, on sinulta kadonnut terveellinen suola puheistasi. Jeesus kyseli aikanaan, että jos suola käy mauttomaksi, millä sitten suolataan? Ei se kelpaa muuhun, kuin maahan kaadettavaksi ja ihmisiltä tallattavaksi.

Sydämenuskosta saarnasi muuten aikoinaan jo Zinzendorf!

Saattoi saarnata, mutta kun en tunne ihmistä, enkä uskoa, josta saarnasi, en ota enempää kantaa saarnoihinsa.

"

Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat, niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon." (Ps.147:11)

Tuohon Raamatun sanaan voin yhtyä, vaikka tunnenkin, että olen saanut paljon enemmän palveluksia Jumalalta, pystymättä itse Häntä palvelemaan. Kun kuitenkin Jumalan armon vapaa omistaminen omalle kohdalleen, on parasta Jumalan palvelemista, niin siinä on halua ahkeroida. vakka aivan laitimmaisena.

Anne kysyi:
OM, Weha, Taavetti jne

Voisitteko ystävällisesti sanoa, mikä Vl:lläisyydessä on sitä mikä tekee sen ainoaksi oikeaksi ja esim luterilaiset ja sen muiden herätysliikkeiden edustajat ovat mukaanne uskottomia ja epäuskoisia?

Olin toisessa maakunnassa auttamassa vävyäni polttopuiden pilkkomisessa, joten vasta nyt sain omalta osaltani tilaisuuden vastaamiseen. Tuntomerkkejä on useita, mutta oikea oppi niistä selvin ja keskinäinen rakkaus tärkein. Olen annen kysymykseen vastannut jo toisaalla, miksi siihen pitäisi aina uudelleen vastata? Jos haluat tietää totuuden, voit lukea vaikka näitä keskusteluja, mutta voin yrittää aihetta tarkemminkin selvittää, jos se tuntuu sinusta aiheelliselta. Vai oliko sinulla vain kysymisen halu, siis pelkästä uteliaisuudesta? Sekin voi olla hyvä alku, mutta nyt en taida jaksaa enempää kirjoittaa, lue myös sisarten ja veljien vastauksia kysymykseesi.

[weha]

Maarimi: "Jumalan valtakunta taas ei ole sama kuin seurakunta, eli niiden rajoja ei voi ajatella samoiksi. Jumalan valtakunta on siis uskovien keskellä ja heidän sydämessään, kuten -38 käännös "sisällisesti teissä" kuvaa ehkä paremmin".

V: Näyttää sille, että 38-käännös on tässäkin kohtaa väärä. Jumalan valtakunta ei voinut olla epäuskoisten fariseusten sydämessä, (joille Jeesus vastaa), vaan heidän keskellään. Siinähän oli Jeesus ja hänen opetuslapsensa, jotka uskon silmillä nähdään ja Jumaaln valtakunta oli heidän sydämessään.

Maarimi: "Tämä maa tarvitsee herätystä, mutta miksi vl-liike kasvaa käytännössä vain sisältä päin? Missä on se herätyksen palo, jolla Laestadius ja hänen aikalaisensa saarnaajat saivat joukot uskomaan ja raitistumaan?"

V: Vl:ssä onkin mielestäni myös voimakasta lapsi ja nuorisotyötä. Vain sisältäpäin, on kyllä hieman väärin sanottu. Evankeliumiahan tarjotaan kaikille.

Muistatkos muuten Nooan, joka saarnasi yli satavuotta, eikä yksikään halunnut sitä kuulla? Jumalalla on aikansa ja paikkansa.

[Maarimi]

"Neither shall they say, Lo here! or, lo there! for, behold, the kingdom of God is within you. [within you: or, among you]" (King James Luuk.17:21)

Minusta tuon voi käsittää tahallaankin väärin, niin kuin monen muunkin raamatunkohdan

Kyllä se vaan on niin, että harva vl-seurakuntaan löytää tai uskaltaa. Toisaalta ymmärrän, ettei ulospäin suuntautuvaa julistustyötä juurikaan ole, koska suurissa perheissä on paljon työtä.

Taavetti moitti minua mm. näin:

"...jos annat heidän ymmärtää, että he joistakin opillisista eroista huolimatta ovat kanssasi saman uskon ihmisiä, on sinulta kadonnut terveellinen suola puheistasi..."

Minä vastaan näin, ja samalla kysyn, mitä tämä mielestänne tarkoittaa?

"Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä." (1 Kor.12:13)

[weha]

Luuk.17.21, kohdankin tietysti osoittaa todeksi asianyhteys, eli Jumalan valtakunta oli fariseusten keskellä, ei heidän sydämessä.

Käsittämätöntä puhetta mielestäni Maarimilta. Kyllä julistusta on paljon ihan kirkkokansan ulottuvilla kirkoissa. On suviseuroja yms. Onhan näissä joku ulkopuolinenkin joskus saanut parannuksen armon.

13. "Sillä me olemme myös yhdessä Hengessä kaikki yhdeksi ruumiiksi kastetut, sekä Juudalaiset että Grekiläiset, sekä orjat että vapaat, ja kaikki me olemme yhteen Henkeen juotetut".

V: Ymmärrän kohdan siten, että Jumalan lapset ovat Pyhällä Hengellä kastetut.

[Taavetti]

"Neither shall they say, Lo here! or, lo there! for, behold, the kingdom of God is within you. [within you: or, among you]" (King James Luuk.17:21)

Minusta tuon voi käsittää tahallaankin väärin, niin kuin monen muunkin raamatunkohdan

Kyllä se vaan on niin, että harva vl-seurakuntaan löytää tai uskaltaa. Toisaalta ymmärrän, ettei ulospäin suuntautuvaa julistustyötä juurikaan ole, koska suurissa perheissä on paljon työtä.

Taavetti moitti minua mm. näin:

"...jos annat heidän ymmärtää, että he joistakin opillisista eroista huolimatta ovat kanssasi saman uskon ihmisiä, on sinulta kadonnut terveellinen suola puheistasi..."

Minä vastaan näin, ja samalla kysyn, mitä tämä mielestänne tarkoittaa?

"Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä." (1 Kor.12:13)

Yksinkertaisesti se tarkoittaa, että Paavalin aikana, kun juutalaiset kansana olivat hylänneet Jumalan armon, niin apostolit kääntyivät pakanoiden puoleen, alkaen julistaa heille evankeliumia. Kun pakanoiden joukosta löytyi Jumalan armon vastaan ottajia, alkoi pakanoiden etsikon aika, joka jatkuu vieläkin. Vaikka on pakanoiden etsikon aika, ei usko ole pois yhdeltäkään juutalaiselta, joka haluaa uskoa, edellyttäen, että haluaa uskoa oikein.
Kysymys on siitä, mitä Paavali todisti omasta kansastaan, eli juutalaisista. Heillä on kiivaus Jumalan puoleen, mutta ei taidon jälkeen. Miten monella meidänkin aikanamme on kiivautta, vieläpä monella eri tavalla kiivautta jumalisuuteen, mutta Pyhän Hengen lahjoittama taito puuttuu. Omasta mielestään he saattavat olla hyvinkin taidollisia, mutta kun puuttuu Jumalan Hengen antama näkökyky, kaikki heidän taitonsa ja oma toimintansa on turhaa.

Siis ei tuo Maarimin vastauksessaan antama Raamatun kohta suinkaan tarkoita eri tavoin uskovia, vaan eri kansoista löytyviä uskovaisia, jotka ovat samaa hengellistä ravintoa syöneet ja samaan uskoon juotetut. Siis juotetut, yhdeksi uskoksi yhdistetyt, niin kuin kaksi metallin kappaletta juotetaan yhteen, niin ne ovat kiinteästi yhtä, eivät erillään yksi osa siellä ja toinen osa täällä ja kenties kolmas jossakin muualla. Niinhän Vapahtajakin sanoi, ettei Jumalan valtakunta ole siellä tai täällä, vaan se on sen ajan fariseustenkin keskellä. Ei kuitenkaan fariseuksissa, niin kuin 1938 käännös antaa ymmärtää. Jumalan valtakunta on ja vaikuttaa vielä tämän ajan suomalaisten keskuudessa, mutta ei suinkaan jokaisessa suomalaisessa, eikä jokaisessa joukossa, jotka jotenkin uskovaiseksi itseään sanovat. Aivan samoin, kuin Paavali todisti aikansa uskovaisista, on sanottava tämän päivän ihmisistä monien kansojen joukossa: Heillä on kiivautta Jumalan puoleen, mutta ei taidon jälkeen. (mukaisesti)
Mutta paitsi että samaa uskoa löytyy ja se kuuluu monille (kaikille, mutta kaikki eivät ole uskolle kuuliaisia) kansoille, se kuuluu ja sen ottaa vastaan ihmisiä myös eri yhteiskuntaluokista. Sitäå ja vain sitä Maarimin esille ottama kohta kertoo. Lukekaapa joskus Paavalin kirje Filemonille. Uskovaiselta Filemonilta oli karannut orja, joka karkumatkallaan joutui samaan vankilaan, ja keskusteluissa Paavalin kanssa sai parannuksen armon. Tämän orjan Paavali lähetti takaisin omistajansa luokse, kirjoittaen orjan mukaan sydämellisen kirjeen Filemonille.

[O.M]

"Neither shall they say, Lo here! or, lo there! for, behold, the kingdom of God is within you. [within you: or, among you]" (King James Luuk.17:21)

Minusta tuon voi käsittää tahallaankin väärin, niin kuin monen muunkin raamatunkohdan

Sinulle on jo tunnustuskirjoilla osoitettu luterilaiseksi käsitys, että Jumalan valtakunta on seurakunta, joka on joukko uskovaisia ihmisiä. Näyttää kuitenkin siltä, että et anna tunnustuskirjoille arvoa, joten perustellaan asiaa Raamatulla. Jos Jumalan valtakunta on sisällisesti jokaisessa ihmisessä, myös epäuskoisissa fariseuksissa, niin miksi Jeesus saarnasi näin, Mark.1:

"14 Mutta sitte kuin Johannes oli vankiuteen annettu ylön, tuli Jesus Galileaan, saarnaten Jumalan valtakunnan evankeliumia,
15 Ja sanoi: aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi."

Hetkinen. Miten Jumalan valtakunta lähestyi ihmisiä uskovaisen ihmisen ja totisen Jumalan Jeesuksen alkaessa saarnaamaan Jumalan valtakunnan evankeliumia, jos kerran Jumalan valtakunta oli jo löydettävissä epäuskoisten ihmisten sisältä? Sen sijaan, jos Jumalan valtakunta on joukko uskovaisia ihmisiä, on selvää, että Jumalan valtakunta lähestyy silloin, kun uskovainen ihminen lähestyy epäuskoista tarjoten rauhan evankeliumia.

Entä tämä?

"Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät" (Matt.21:43).

Miten juutalaisilta voisi ottaa pois sellaisen, joka on jokaisen ihmisen sisällä? Ja miten pakonoille voi antaa sellaisen, joka on jo heidän sisällään? Sen sijaan, jos Jumalan valtakunta on uskovaiset ihmiset, on ymmärrettävää, että juutalaisten luopuessa elävästä uskosta Jumalan valtakunta otettiin heiltä pois (ei tosin kaikilta, vaan luopuneilta) ja annettiin pakanoille (ei tosin kaikille, vaan sanan vastaanotteneille eli niille, jotka sen hedelmän tekevät).

Entä tämä?

"Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta" (Mark.4:11).

Mikä on sellainen Jumalan valtakunnan salaisuus, jonka jokainen voi kaivaa sisältään?

Ja tämä:

"Ja koska Jesus näki, että hän toimellisesti vastasi, sanoi hän hänelle: et sinä ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Ja ei tohtinut kenkään sitte häneltä enempää kysyä." (Mark.12:34.)

Jos Jumalan valtakunta oli sisällisesti tässä ihmisessä, miten hän kuitenkin oli sen ulkopuolella, "ei kaukana" siitä?

Vielä:

Luuk.10:
"8 Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja he teitä ottavat vastaan, niin syökäät mitä teidän eteenne pannaan,
9 Ja parantakaat sairaita, joita siinä on, ja sanokaat heille: Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt.
10 Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja ei he teitä ota vastaan, niin menkäät ulos sen kaduille, ja sanokaat:
11 Tomunkin, joka teidän kaupungistanne tarttui meihin, me pudistamme teille: kuitenkin se tietäkäät, että Jumalan valtakunta oli teitä lähestynyt."

Jeesus lähetti omansa saarnaamaan evankeliumia ja sanoma oli: Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt. Mutta, mutta. Jos Jumalan valtakunta oli sisällisesti heissä, miten se enää lähestyi opetuslasten tullessa saarnaamaan evankeliumia? Jos taas Jumalan valtakunta on joukko uskovaisia ihmisiä, toki se silloin lähestyi uskovaisten ihmisten kautta epäuskoisia.

Jne. Jne. Toki voidaan ehkä ajatella, että Jumalan valtakunta on uskovaisissa ihmisissä, jotka sitten joukkona muodostavat Jumalan armovaltakunnan maan päällä eli seurakunnan eli kirkon. Jumalan valtakuntahan on armovaltakuntana maan päällä ja kirkkauden valtakuntana taivaassa. Kestämätöntä on sen sijaan Raamatun perusteella väittää, että Jumalan valtakunta olisi sisällisesti niissäkin, jotka vaeltavat Jumalan valtakunnan ulkopuolella.

Kyllä se vaan on niin, että harva vl-seurakuntaan löytää tai uskaltaa. Toisaalta ymmärrän, ettei ulospäin suuntautuvaa julistustyötä juurikaan ole, koska suurissa perheissä on paljon työtä.

Jumalalla on aikansa ja osittain varmaan tuo työmääräkin voi selittää vähäistä halukkuutta kertoa uskosta, mutta kyllä suurin selitys varmasti on puhuteltavien pahentuminen. Jos itse lisäisit siihen vl:suudestasi kertomiseen sen tarpeellisen suolan, alkaisit pian ymmärtää, miksi uskosta kertominen on meille niin hankalaa. Mutta kuten Jesaja sanoo, Jumalan sana ei tyhjänä palaa, vaan tekee sen, mikä on Herralle otollista. Pahentaa tai parantaa. Raamatun ohjeen mukaan olisi syytä puhutella, varoittaa ja saarnata sanaa sopivana ja sopimattomana aikana. Kuitenkin, toisaalta Jumala se on, joka suumme avaa, kun niin tarpeelliseksi näkee. Omalta puoleltamme meillä ei ole ansioita uskosta kertomiseen armosta osattomille, vaan Siionin laulun tekijän sanoin voinee todeta:

"Mä Herran viinimäes,
niin vähän työtä tein,
ja usein sirppi kädes
siementä peltoon vein.
Voi kumpa lyhde ykskin
Kristuksen ylistyksin
taivaaseen kypsentyis."

[weha]

Ongelma lienee siinä, että tämän uskon ulkopuolella ei tarvita edes seurakuntaa, että ihminen saisi uskon lahjan.

Timoteuskin on puhunut esim. "suorasta yhteydestä Jumalaan, siis ilman seurakuntaa". Ufouskoja riittänee...