Ekumeniasta ja sen vierestä

[Rebekka]

Maaarimi. Kylla mina tiedan ja ymmarran kristillisten piirien ekumeenisuuteen pyrkimykset. Mutta olen myos seurannut, kuinka siihen vedetaan hyvaksyvasti kaikki muutkin uskonnot muka saman jumalan nimissa. Tunnen eraankin asiaa ajavan piispan erittain hyvin.

[Maarimi]

Suomen ekumeenisen neuvoston sivuilla on lista niistä kirkoista, jotka ovat suositusten mukaan kristillisiä kirkkokuntia, eikä siihen kovin montaa kirkkoa kuulu. Tuo Rebekan mainitsema ekumenia on minulle ainakin täysin tuntematonta, onko siitä tietoa jossain sivustolla, ei se ainakaan suomalaiselta vaikuta?!

[Taavetti]

Taavetille: Vertaus ei mielestäni sopinut tähän keskusteluun, koska tietääkseni kukaan meistä ei ole pyrkinyt ry:lle puhumaan. Kyllä Janis:n kirjoitustyyli tuntuu valitettavasti yhtä pahalta kuin kiroilu, en pystyisi itse puhumaan tai kirjoittamaan noin.

Rebekalle: Ainakin itse käsitän ekumenian aivan toisin kuin sinä. Esimerkiksi katoliset ja luterilaiset ovat käyneet vuoropuhelua, sekä baptistit ja luterilaiset. Se on ainakin auttanut heitä ymmärtämään toisiaan, ja pappeja ystävystymään keskenään. Ns. pakanauskonnot eivät kuulu kristittyjen ekumenian piiriin, eivätkä mm. jehovantodistajat tai islaminuskoiset, koska eivät tunnusta Jeesusta vapahtajanaan.

Tilannehan on aivan sama, se opettaja käytti puheenvuoronsa tosin elävän elämän tilanteessa, kun taas varsinkin timoteus ja sinäkin, käytätte toistuvia toistuvia toistivia toistuvia saman kaltaisia kirjoituspuheenvuoroja. Voisitte ottaa oppia siitä burmalaisesta opettajasta, joka oivalsi tilanteen luonteen.

Ekumeniaa on monen kaltaista, juuri sellaista kuin Rebekka kertoo, jopa pidemmälle vietyä. Enemmän on toki lievempää, eri kirkkojen tai saman kirkon yhteyttä hakevia. Meille ne kaikki ovat samaa sianruokaa, jolla vertauksen tuhlaajapoika halusi vatsansa täyttää, ja sitäkään hän ei vieraalla maalla saanut syödäkseen.

[O.M]

No on tuo aika kovaa tekstiä minunkin korvilleni, siis kielenkäyttö ja sananvalinnat. En minä seuroissa ole tuollaiseen kielenkäyttöön tottunut.

Minua kiinnostaisi tietää, mitkä Janin sanavalinnat olivat tarkkaan ottaen sellaisia, joista Aada pöyristyit. Itseäni ei ällötä hengellisestä huoruudesta puhuminen ja varoittaminen, vaan hengellisessä huoruudessa makaaminen. Hengellisenä huoruutena pidän esim. pientä vihjausta, että väärävanhurskaan ihmisen kehottaminen parannukseen olisi jollain tavalla väärin.

Maarimille: olen ilolla pistänyt merkille, että kirjoittelet usein ystävälliseen sävyyn ja pyrit etsimään yhteisiä näkemyksiä. Hengellisen yhteyden syntymiseen ei kuitenkaan riitä ystävällinen asenne uskovaisia kohtaan, vaan siihen tarvitaan kokonainen parannus.

Timoteukselle: myös Timoteus kirjoittaa mielestäni nykyään useimmiten ihan asiallisesti (poikkeuksellisiakin keskusteluja on). Parannusta odottaisin ja toivoisin silti.

[Maarimi]

Taavetti:

Meille ne kaikki ovat samaa sianruokaa

Anteeksi, en voi tietää mikä kaikki sinulle on sianruokaa, mutta jos vl esim. opiskelee teologisessa, ei hän voi suhtautua kaikkeen uskontoon liittyvään sianruokana.

Olen minäkin tiukka opillisesti, mutta ihan mielenkiinnosta voisin vierailla esim. katolisessa luostarissa, kuten myös jossain sellaisessa paikassa mikä ei liity edes uskontoihin. Vaikka on paljon myös paikkoja, joihin minua ei saisi edes kulttuurin tai historian perusteella.

On kuitenkin eri asia olla kiinnostunut kuin yrittää omaksua jokin vieras oppi.

O.M, ettet vain nyt itse syyllistyisi tuputtamiseen . Kiitos nyt kuitenkin ystävällisestä sävystä, jonka huomasin rivien välistä!

[Taavetti]

Anteeksi, en voi tietää mikä kaikki sinulle on sianruokaa, mutta jos vl esim. opiskelee teologisessa, ei hän voi suhtautua kaikkeen uskontoon liittyvään sianruokana.

Opiskelija suhtautuu oppiaineistoon oppimateriaalina, ei hengellisenä ravintona. Samoin minäkin suhtaudun esimerkiksi kristinuskon historiaan, jota luen aivan mielenkiinnosta, vaikka sieltä ei sielunruokaa löydykään. Sieltä löytyy kuitenkin tietoa, joka antaa historian tapahtumille taustaa. Samankaltaista taustaa sain vaikkapa Galatalaiskirjeelle viime syksynä tai patriarkkojen ajalle viime keväänä, kursseilla joille pääsin mukaan.

[Bono]

Jos koululainen käyttää sopimatonta kieltä, hän saa asianmukaisen rangaistuksen. Jos työntekijä puhuu rajusti, häntä huomautetaan. Jos rauhanyhdistyksellä nimitellään rumasti, siitäkin huomautetaan. Jos tällä palstalla loukataan ei-vanhoillislestadiolaista, siitä saa kehuja. Joku ei oikein täsmää, kun vielä pyöritellään silmiä, että eihän tässä mitään ole pahasti sanottu.

Hengellinen huoruus on vanhaa kieltä, jonka merkityksen toki ymmärrän. Nykykielenkäytössä se alkaa olla hyvin arveluttava sana käyttää, vaikka "nuo baptistit eivät muuten usko" (asiatonta tyyliä sekin muuten). Jos kirjoittaa "kaltaisesi hengelliset huorat", ollaan jo lähellä lain rikkomista solvauksen muodossa.

En puutu itse keskusteltavaan aiheeseen, mutta en voi hiljaa hyväksyä tuollaista kirjoittamista, enkä sen hyväksymistä. Pitkämielisyyttähän tässä tarvitaan, usein saman asian yhä uudelleen sanomista niin nätisti kuin pystyy.

Minulla on jo riittävästi käsitystä siitä, miten monet vanhoillislestadiolaiset tähän palstaan suhtautuvat: kiusallisesti. Asia on monesti oikea, mutta tyyli on nurjaa, paikalleen pysähtänyttä kinastelua. Palsta, jolla on mielestäni oma jalo paikkansa täällä tuulisessa netissä, uhkaa ajautua sairaaseen tilaan, jos nälvintä, joka selitetään rakkautena, hyväksytään noin avoimessa muodossa.

En tiedä, olenko yksin näiden ajatusten kanssa. Voi tok olla, että olen.

[Aada]

Et ole yksin ajatuksinesi, Bono.

O.M pyysi minua tarkkaan nimeämään, mistä olen pöyristynyt. Tyylistä - Bono oikeastaan sen jo sanoiksi puki. Jossain toisessa ketjussa mainitsinkin, että minulle välittyy vaikutelma että henkseleitä paukutellen joku vielä rintaansa röyhistelee, että osasi(n)pas sanoa! Sama tunne tuli tätäkin ketjua lukiessa. Minusta se ei vaan ole henkseleitten paukuttelun aihe. Mutta tämä on minun mielipiteeni ja se käsitys, joka minulle näistä teksteistä on välittynyt.

[O.M]

Hengellinen huoruus on vanhaa kieltä, jonka merkityksen toki ymmärrän. Nykykielenkäytössä se alkaa olla hyvin arveluttava sana käyttää, vaikka "nuo baptistit eivät muuten usko" (asiatonta tyyliä sekin muuten). Jos kirjoittaa "kaltaisesi hengelliset huorat", ollaan jo lähellä lain rikkomista solvauksen muodossa.

Sana huoruus on poistettu uudesta katekismuksesta ja korvattu sanalla aviorikos. Kuitenkin se on täysin raamatullinen sana, josta Raamattu sievistelemättä varoittelee todella kovasanaisesti. 'Hengellinen huoruus' ei terminä saisi vanhentua koskaan, koska ilmiö tulee säilymään (ja pahenemaan) maailman loppuun saakka. Janin käyttämä muoto "kaltaisesi hengelliset huorat" olisi parempi yleisluontoisemmin muodossa "ekumenia on hengellistä huoruutta".

[Jaakko]

Sanokaapa Aada ja Bono ja muutkin, kun en tunne teitä ja en tiedä teidän uskonne perusteita:

1) Jos teidän kotisiioniinne tulee vieras ihminen ja "saarnaa" teille julkisesti kaikkien kuullen Jumalan sanan vastaisesti, mitä teette?

2) Entä jos monista neuvon sanoista huolimatta teidän kotisiionissanne joku saarnaa yhä edelleen sitä samaa Jumalan sanan vastaista oppia? Vastoin sitä evankeliumia, josta te elätte?

3) Pysyttekö te rakkaat terveenä sillä, että te "siedätte" omassa kotisiionissanne väärää hengellisyyttä harjoitettavan julkisesti ja vieläpä teitä mukaan liehakoiden? Vuodesta toiseen.

Älköön nämä anonyymit keskustelupalstat (tämäkin vl-voorumi) tulko kellekään seurakunnan korvikkeeksi. Se on Kristuksen kieltämistä, kun elävä seurakuntayhteys kielletään. Ja älköön suola menettäkö makuaan, sillä tässä maailmassa on vallalla ajatus, että kenellekkään ei saisi sanoa pahasti. Se on totta! Siihen yhdyn! Mutta se ei ole pahasti sanottu, kun haluaa rakastaa ihmisen sielua enemmän kuin sitä perisynnin turmelemaa osaa. Se pitää sanoa totuus, sillä eriseuraista ja pahennuksen matkaansaattajia tulee karttaa, kun kerta taikka kahdesti nuhdeltu on.

Onko teistä joku Jani_S:n opetuslapsi, onko teistä joku Taavetin opetuslapsi, onko teistä joku O.M:n opetuslapsi, onko teistä joku Emkan opetuslapsi jne. jne.

Enempää en aiheesta jatka. Koen jo tässä tekeväni väärin, kun julkisesti tällaisia puhelen. Antakaa anteeksi jo etulahjana. Ja olkoonkin tämä viimeinen viestini tänne. Sydämestäni näin toivon.

[nuusku]

Asia on monesti oikea, mutta tyyli on nurjaa, paikalleen pysähtänyttä kinastelua. Palsta, jolla on mielestäni oma jalo paikkansa täällä tuulisessa netissä, uhkaa ajautua sairaaseen tilaan, jos nälvintä, joka selitetään rakkautena, hyväksytään noin avoimessa muodossa.

Pitäisin ongelmana sitä, että kaltaisesi hempeään henkeen joutuneet tulevat tuomaan hempeämielistä ajattelumalliaan palstalle, jonka käyttäjät pohjimmiltaan ovat oikein uskomassa. Yrittäessänne vyöryyttää opetustanne sillä ajatuksella, että palstalaisten olisi myös kiellettävä uskonsa ja ryhdyttävä hempeän hengen kannattajiksi, voi aiheuttaa (ainakin itselleni aiheuttaa) jonkinlaisen puolustusreaktion, johon sisältyy tosin ilmeinen vaara joutua ylilyönteihin ja liian kiivaaseen sanan säilän käyttöön.

Voin kuitenkin hengellisestä huoruudesta yhä vahvistaa, että termi kuuluu Jumalan valtakunnan kielenkäyttöön, samoin kuin kuuluu lihallisenkin huoruuden nimike. Lihallinen huoruus on nykyajan keskeisiä synnin muotoja, eikä sille sen kauniimpaa nimikettä tarvitse etsiä. Mielestäni kyse on siitä, että rumalla asialla saa olla ruma nimikin. Näin esim. sielunvihollistakin sopii käsittääkseni vapain mielin edelleen kutsua perkeleeksi, saatanaksi jne, koska niin rumalla olennolla sopii ruma nimikin olla. Käytettyyn termiin "hengellinen huora" en taasen osaa oikein ottaa kantaa, itse määrittelin varsinaiseksi huoraksi ekumeniisen porttonaisen ja muut ekumeenikot hänen kanssaan huoruudessa eläviksi tai huoruuteen menneiksi.

Vaikka emme kaikki ilmeisesti käyttäisikään subjektina sanaa huora ("olet hengellinen huora") niin mielestäni ongelmallista on, että on taas kerran takerruttu yksittäiseen sanailmaisuun ja asia sen takana jää siitä johtuen aivankuin unholaan. Kyse on edelleen siitä ilmiöstä kuin köyhän Lasaruksen tapauksessa, jossa maailman koirat takertuivat hänen yksittäisiin ylilyönteihinsä ja matkan erheisiinsä. Olen samaa mieltä, että kannattaa yrittää kirjoittaa niin, ettei "laittaja saisi sijaa", mutta olen kuitenkin tunnistamassa Jani_S:n sisällä edelleen köyhän Lasaruksen, joka pohjimmiltaan elää niistä armon muruista, jotka rikkaan Isän pöydältä putoilevat. Samaa tunnistusta en ole saanut kaikista hempeydessä elävistä sivistyskristityistä, vaikka nämä sanallisesti ilmoittavatkin joskus kuuluvansa Jumalan valtakunnan matkasaattoon.

[timoteus]

Niinpä. Voisikin kysyä mitä tapahtuisi jos kyselisin samoja rauhanyhdistyksellä kuin täällä? Vastattaisiinko siellä kyselyihini esim. nuuskun ja Jani S tapaan? Voin vakuuttaa, että lähtisin enkä palaisi. Kuinka sääli, että kaikki se hyvä mitä lestadiolaisuudessa näen olevan jää näkemättä. Miten haluaisin tutustua sellaisiin ihmisiin jotka ehdoin tahdoin haluavat loukata eivätkä tunne mitään todellista empatiaa ja myötäelämistä? Miten tutustuisin niihin oikeisiin vl:iin jotka toivottavat toisen lämpimästi tervetulleeksi ja osoittavat omalla olemuksellaan, että heillä on armo ja rauha elämässään? Tämä tuli nyt sanottua jotta voitaisiin miettiä miten kohdata toisia ihmisiä ja samalla kunnioittaa heidän vakaumusta. En siis kerjää mitään hyväksyntää enkä halua mitään tuputtaa enkä tulla tuputetuksi. Pohdiskelen vain tässä näitä ihmisyyden ja inhimmillisyyden saloja.

Täytyy taas palata siihen aiheeseen jota aiemminkin käsittelin eli normaaleihin käytöstapoihin. Huonoa käytöstä ei saisi mitenkään puolustella ja selitellä. Sitä selittelyä ja puolustelua nuo kiusaajat täälläkin saavat joiltakin. Törky käytös pitäisi kerta kaikkiaan kitkeä pois. Se ei ole kunniaksi ja hyödyksi kellekkään. Jokaisen pitäisi asettua toisen asemaan ja miettiä haluaisiko itseään kohdeltavan niin ja miten itse reagoisi.

Jaakko
En todellakaan ymmärrä sinun selittelyä ja vertailua siitä, että rauhan yhdistykseen tulisi joku ulkopuolinen opettamaan. Se ei ole mitenkään todellinen ja mahdollinen tilanne.

O.M
Kiitos perus ystävällisestä viestistä. Se oli mukava lukea.

[Nepheg]

Ei kai tämä foorumi ole kuitenkaan rauhanyhdistys? Mitä vahinkoa palsta kärsii siitä jos baptisti sanoo mielipiteensä?

Tämä ei ole rauhanyhdistys vaan Vanhoillislestadiolaisten keskustelupalsta.
Tämä ei ole Babtistien seurakunta, eikä heidän keskustelupalstansa.

Eihän VL:kään mene babtistien tai muiden hengellisyyksien foorumeille viemään omia käsityksiään, kun väittelyä siitä vain tulee.
Kunnioitamme muiden hengellisyyksien uskonnonvapautta, ettemme hakeudu väittelyihin, vaan pyrimme elämään sovussa.

Tilanne on nyt vain sellainen, että tänne tulee vähän väliä muiden hengellisyyksien edustajia vain väittelymielellä. Silloin meidän on kovennettava äänenpainoamme kirjoituksissamme.

[Bono]

Sanokaapa Aada ja Bono ja muutkin, kun en tunne teitä ja en tiedä teidän uskonne perusteita:

1) Jos teidän kotisiioniinne tulee vieras ihminen ja "saarnaa" teille julkisesti kaikkien kuullen Jumalan sanan vastaisesti, mitä teette?

2) Entä jos monista neuvon sanoista huolimatta teidän kotisiionissanne joku saarnaa yhä edelleen sitä samaa Jumalan sanan vastaista oppia? Vastoin sitä evankeliumia, josta te elätte?

3) Pysyttekö te rakkaat terveenä sillä, että te "siedätte" omassa kotisiionissanne väärää hengellisyyttä harjoitettavan julkisesti ja vieläpä teitä mukaan liehakoiden? Vuodesta toiseen.

Tällainen, lähinnä teoreettinen tilanne ratkaistaisiin varmasti asiallisesti, mutta päättäväisesti. Kerran koti-ry:lläni joku ilmiselvästi "uusi tulokas" nainen huusi nähneensä jonkinlaisen hurmoksellisen näyn saarnan aikana. Seurakunta ei reagoinut siihen muuten kuin laulamalla seuraavan protokollanmukaisen siionin laulun. Puhujana ollut veli kävi jututtamassa tätä naista. Siinä ainoa kokemukseni, joka liippaa läheltäkään. Itse keskustelun sisältöä tai nimimerkkien oikeassa olemista en kommentoinut aiemmin, enkä nytkään sitä tee.

Itse en tunne olevani kenenkään liehakoitavissa tällä foorumilla. Ehkäpä ammatistani johtuen minussa on kuitenkin kaksi puolta, toinen tällainen terveyspoliisi, toinen lunki pelle, josta useampi ilmeisesti on saanut kokemusta. Kristukselle ja elävälle uskolle minulla ei ole varaa naureskella, eikä myöskään tänne kirjoitetuille selkeän vilpittömille kommenteille. Useampi pitempiaikainen palstalainen tuntee minut nimeltä.

Myös hempeysmoitteet otan vakavasti. Jos rumaa kieltä en kritisoisi, kokisin olevani kaksinaamainen hempeilijä yhtä kaikki. Toki Jeesuskin on käyttänyt kovaa kieltä, mutta meillä pois poikenneilla (joita ovat jokaikinen tännekin kirjoittava) ei ole varaa rehvastella komialla kielenkäytöllä, siinä meinaa virrata armon sijasta lähinnä adrenaliini ja yleensä se nuorten jätkien testosteronikin, heh. Siksi kai uskovaisten historiassakin on sellaisia varjoisampia jaksoja, "ettei yksikään kerskaisi". Ikäänkuin muistutuksena.

Ihan mukava minusta oli, että Jaakkokin kommentoit. Voimia, jos haluat täällä kirjoitella, voimia myös, jos haluat pysyä palstasta erossa.

[Nepheg]

Minulla on kyllä toisenlaisia käsityksiä. Tiedän että esim.luterilaisten tunnustuksellisten keskustelupalstalla kirjoitti ainakin aiemmin useampikin vl. En siis oikein usko, että läheskään kaikki vl:ät pysyttelisivät kokonaan poissa muista palstoista

Poikkeuksia löytynee, mutta ovat marginaaliryhmä.
Tavallaan ymmärrän luterilaisten paikalla käynnin, kun uskon juuret ovat siellä Lutherin uskosta/opetuksista, kuin meilläkin.
Moneenko VL:ään olet babtistien foorumilla törmännyt?

Nepheg: Kunnioitamme muiden hengellisyyksien uskonnonvapautta, ettemme hakeudu väittelyihin, vaan pyrimme elämään sovussa.

Timoteus: Se on hienoa. Kun se sama toteutuisi täälläkin

Toteutuu.
Kun väärähengelliset sujauttavat viesteihinsä esim. yleishengellisyyttä tai muuta uskollemme vierasta asiaa, niin silloin meidän pitää siihen vastata ja raamattua näyttäen kerromme kuinka asia tässä kristillisyydessä ymmärretään.
Silloin väittely on alannut muiden toimesta.
Meidän syyttäminen riidanhaluisiksi tuntuu samalta kuin palomiehelle, jota aletaan syyttämään tulipalosta jota tämä saapui sammuttamaan.

Jostakin syystä niitä kovia äänenpainoja on riittänyt. Mielestäni myös silloinkin kun ei ole ollut tarkoitus provosoida tai väitellä. Vai onko kyseleminen tai eriävän mielipiteen esittäminen aina väittelyn halua?

Onko täällä tullut väittelyä, jos joku on kysynyt jotain?
Eriäviäkin mielipiteitä tänne on paljon kirjoiteltu, mutta ihmeen pitkämielisesti niihin on jaksettu vastailla.
Toki asian mennessä jankkaamiseksi tilanne muuttuu.

En nyt puhu sinusta, kun olet (minunkin) mielestäni maltillisimpia kirjoittajia, mutta esim. (otin nimet pois) viestit ovat yleensä riidanhaluisia ja uskoamme vikoilevia.
Nämä nimeltä mainitsemattomat, jotka kyllä tunnistavat itsensä, ovat valitettavasti onnistuneet toisinaan pyrkimyksessään luoda epäjärjestystä tähän foorumiin.
Ilman näitä kiusantekijöitä tämä foorumi olisi huomattavasti leppoisampi paikka uskoville ja aidosti kyselevällä mielellä uskostamme kiinnostuneille.

[anonyymi]

Jo ennen hoitokokouksia vl:sta eronneena ja siten henkioppia ymmärtämättömänä täällä käydystä keskustelusta tulee kuitenkin mieleen Päivämiehen kuvaus kuivasta hengestä.

Kun kuiva henki täyttää sydämen, tulee kovin kireä ilmapiiri. Se tarttuu innolla kansssapalvelijaa kurkusta kiinni ja vaatii: maksa velkas, se sadan penninkin velka. Vaikka itse sai anteeksi kymmenen tuhannen leiviskän velan, ei muista siitä iloita, eikä löydy armoa ja anteeksiantamusta kanssapalvelijaa kohtaan.

[Taavetti]

Jo ennen hoitokokouksia vl:sta eronneena ja siten henkioppia ymmärtämättömänä täällä käydystä keskustelusta tulee kuitenkin mieleen Päivämiehen kuvaus kuivasta hengestä.

Kun kuiva henki täyttää sydämen, tulee kovin kireä ilmapiiri. Se tarttuu innolla kansssapalvelijaa kurkusta kiinni ja vaatii: maksa velkas, se sadan penninkin velka. Vaikka itse sai anteeksi kymmenen tuhannen leiviskän velan, ei muista siitä iloita, eikä löydy armoa ja anteeksiantamusta kanssapalvelijaa kohtaan.

Ei täällä maksua vaadita vaan tarjotaan ilmaista armoa, kelle ei Jumalan armo kelpaa, hän ilmeeisesti uskoo tulevansa omillaan toimeen, mutta sellaiseen uskoon ei ole tarkoitus antaa vahvistusta.

Minä en ainakaan ota vastaan taavetin syytöksiä jatkuvasta oman uskoni tuputtamisesta. Olen pyrkinyt kirjoittamaan neutraalin maltillisesti. Tuntuu ihmeelliselle että siitä huolimatta minua syytetään. Olisko tässä kyse puheen siirtämisestä toiseen aiheeseen?

Täytyy tarkentaa kiireessä kirjoittamaani tekstiä, jonka tulkitsit syytökseksi. Et tosiaan tuputtanut etkä suositellut meille baptismia, mutta luettuani ketjun kertaalleen läpi, havaitsin todeksi useastakin viestistä ajatuksen, että samaa uskoahan meillä "pienistä" opillisista eroista huolimatta on. Sinulle ja monelle muulle keskusteluun osallistuneelle tuollainen näkökanta voi olla mitätön sivuseikka, joka ei heilauta vahvaa uskoa sinne eikä tänne.
Minulle ja kanssani samalla tavoin uskovalle se ei kuitenkaan ole mitätön sivuseikka, vaan ratkaisevaa ua oleva opillinen ero. Jos tuollaisen syötin nielaisisimme, tekisi se syötin nielaisseesta puoli, tai ainakin neljännesbaptisteja. Sellaiseen opilliseen kompromissiin ei ole varaa suostua, ettei käy kuten kymmenen neitseen vertauksessa viisaat sanoivat, että jos annamme teille omasta öljystämme, meiltä molemmilta puuttuu eli loppuu öljy. Viisaat neitseet antoivat jopa hyvän neuvon: menkää niiden luokse, jotka myyvät ja ostakaa. Tänä iltana on armon kauppa avoinna, ja sieltä myydään haluavalle ilman rahaa ja ilman hintaa, että siitä se ei ole kiinni. Se voi jäädä kiinni siitä, että harva voi myöntää itsensä niin hengellisesti köyhäksi, ettei edes pientä rihman rahtua voisi armosta maksaa.

[vl2003]

Myös hempeysmoitteet otan vakavasti. Jos rumaa kieltä en kritisoisi, kokisin olevani kaksinaamainen hempeilijä yhtä kaikki.

Minusta Bonon viestissä on asiasisältöä, joka kannattaa lukea ajatuksen kanssa.

Näinhän sen pitää mennäkin, että jos joku asia vaivaa, niin se nostetaan esille. Sitten siitä voidaan keskustella.

Minua surettaa tässä keskustelussa se, että monet kirjoittajat ovat esittäneet vilpittömiä mielipiteitä mutta ajatukset eivät silti tunnu kohtaavan.

[vl2003]

Nepheg: Kunnioitamme muiden hengellisyyksien uskonnonvapautta, ettemme hakeudu väittelyihin, vaan pyrimme elämään sovussa.

Timoteus: Se on hienoa. Kun se sama toteutuisi täälläkin

Toteutuu.
Kun väärähengelliset sujauttavat viesteihinsä esim. yleishengellisyyttä tai muuta uskollemme vierasta asiaa, niin silloin meidän pitää siihen vastata ja raamattua näyttäen kerromme kuinka asia tässä kristillisyydessä ymmärretään.

Bonolle haluaisin yrittää vähän valottaa näiden "vääntöjen" historiaa sikäli, että palstalla on tervetulleina kirjoittajina joitakin uskostamme osattomia, jotka ovat omaksuneet tavan hakea yhteyttä meidän kanssamme, eroja häivyttäen. Koemme, että tähän on otettava kantaa niin, että emme itse ole väärää rauhaa toivottamassa. Joskus tämä väittely sitten äityy melkoiseksi sanasodaksi, joka ei aina ole kaunista luettavaa.

Ajoittain on myös nähty selkeästi kiusantekomielessä esitettyjä kysymyksiä. En tiedä olenko yliherkkä, mutta jotain tällaista olen aistivinani eriseura-ketjussa, jossa mielestäni yritetään saada joku uskovaisista kirjoittajista ärsyyntymään.

Minun mielestäni näitä väittelyitä ei välttämättä tarvittaisi.

[Jemima-Ankka]

Kysäsin tuossa varstes puoliskoltani, että onko hän kuullut käytettävän "hengellinen huoruus" -sanontaa meikäläisyydessä. Hän vastasi, että ehkä 70-luvulla. Kun kerroin hänelle täällä käytävästä keskustelusta (hän ei palstaile olleskaan), hän oli ihan kauhuissaan.

Siis ihan oikeesti tämmöistä kielenkäyttöä ei enää kuule meikäläisyydessä, mie en ainaskaan oo kuullu sitten 70-luvun. Ja vast'ikään eräs puhuja mainitsi puheessaan siitä, että miten meilläkin jossakin vaiheessa puhuttiin kamalan rumasti liikkeemme ulkopuolisista ja hän sanoi, ettei niin saanut tehdä. Hän mainitsi esimerkkinä "uskoton papin pötkäle". Ja olenpa erään läheiseni ihan viime vuosina kuullut näin nimittelevän ei-meikäläisiä. Aion seuraavassa vastaavassa tilanteessa kertoa hänelle tuon puhuvaisen mielipiteen asiasta. Mutta tuo rumasti puhuminen liikkeemme ulkopuolisista on 70-luvun perua, ei sellaista enää hyväksytä (muualla ku näköjäs täällä).

Kyllä nämä tällaiset rumat puheet vain vahvistavat ulkopuolisten käsitystä meikäläisistä, joka ei totta tosiaan ole tätä nykyä kovin hyvä. Mutta minkäs teet ?