Kutsuva ja etsivä rakkaus > veljellinen rakkaus

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

ViestiKirjoittaja O.M » 20 Joulu 2006, 16:44

huuhaa kirjoitti:Sanottavani olen sanonut. Miettikää sitä sydämissänne.


Kiitos vain palautteesta. Varmasti meissä kaikissa tämänkin palstan uskovaisissa on vikoja, virheitä ja paljon taitamattomuutta Jumalan tahdon ilmaisemisessa. Monesti meillä saattaa olla enemmän intoa kuin taitoa. Siksi onkin hämmentävää huomata, miten suuren vastuun Jumala on meidän saastaisille huulillemme antanut: Olemme Kristuksen käskyläisiä, Jumala neuvoo meidän kauttamme ja Jumala on Kristuksen tähden meissä sovintosaarnan säätänyt (2.Kor.5:18-20). Jumala suokoon runsaasti elämän veden virrata kaikkien taitamattomuuksiemmekin pois pesemiseksi. Kaiken oman pienuuden tuntemisen keskellä on helpottavaa huomata, ettei Jumala olekaan jättänyt meitä yksin tuon suuren tehtävän hoitamiseksi, vaan on meille suonut Pyhän Henkensä kotiopettajaksi. Totisesti: jos me johonkuhun olemme soveliaat, niin se on Jumalalta (2.Kor.3:5). Meidän kerskauksemme ei ole meissä, vaan Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, joka Henkensä kautta meissä vaikuttaa.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Taavetti » 20 Joulu 2006, 17:51

huuhaa kirjoitti:Sanottavani olen sanonut. Miettikää sitä sydämissänne. Ja kuten jo arvasinkin, sain Taavetin miettimään asioita. Kiitos sinulle siitä!

Nyt varmaan palaan äskaksnelosen maailmaan. Toki, jos tieni tänne eksyy, niin kirjoittelen.

Siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa!!!


Kiitos vain palautteesta, josta en oikein ymmärrä, pitäisikö siitä olla iloinen vai surullinen. En siis taida tämän palauteen vuoksi olla kumpaakaa. Iloni on muualla, suruni on toisaalla, molemmille niille on minua parempi kantaja, eniten saan iloita siitä.

Mitä asioiden miettimiseen tulee, siihen ole saanut sytykkeen joskus
1950 -luvulla. Toisin ajoin se on ollut innokkaampaa, ajoittain on hiipunut lähes huomamattomaksi. Toivoni on, ettei se sammuisi tämän maan päällisen elämäni aikana koskaan. Kerran perillä sitä ei enää tarvitakaan.

Siunatun joulun toivotuksen lisään tähän loppuun, toivon sydämestäni sitä kalleinta siunausta jokaiselle, ken tämän tekstin lukeneekin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Weha » 20 Joulu 2006, 18:28

huuhaa kirjoitti:Vastaajille tiedoksi:

...En rupea brechtin tavoin erittelemään eri palstojen piirteitä. Totean kuitenkin, että teidän palstallanne käydään arvokasta keskustelua monista eri aihealueista. Hatunnosto teille kaikille siitä....

Nyt varmaan palaan äskaksnelosen maailmaan. Toki, jos tieni tänne eksyy, niin kirjoittelen.

Siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa!!!


Jokatapauksessa, ehkäpä hän muutti mieltään kun luki tarkemmin palstaa. Sitä olisi hyvä ainakin toivoa.

Hyvää joulua ja Vapahtajamme syntymäjuhlaa toivotan kaikille lukijoille ja palstalaisille, ja siis ihan kaikille toivotan...
Weha
 

ViestiKirjoittaja O.M » 20 Joulu 2006, 18:38

Weha kirjoitti:Jokatapauksessa, ehkäpä hän muutti mieltään kun luki tarkemmin palstaa. Sitä olisi hyvä ainakin toivoa.

Hyvää joulua ja Vapahtajamme syntymäjuhlaa toivotan kaikille lukijoille ja palstalaisille, ja siis ihan kaikille toivotan...


Minäkin toivon, että juuri noin olisi asian laita. Hyvää joulua ja Jumalan siunausta minunkin puolestani kaikille, tiernapoikien sanoin "sekä isoovaisille kuin myös siunatuille". Jatkan kyllä palstalla vielä perjantaihin asti.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Hynde » 20 Joulu 2006, 19:35

joo, ehkä oli s24ssä annettu informaatio ennakkotietona ja asennointina.
Avatar
Hynde
Ylläpitäjä
 
Viestit: 283
Liittynyt: 23 Helmi 2005, 16:20
Paikkakunta: Helsinki-Vantaa ja Espoo

ViestiKirjoittaja huuhaa » 21 Joulu 2006, 11:07

Ensimmäinen viestini oli avoin nuhde niille, jotka kovuudellaan rikkovat Jumalan sanan yhtä tärkeitä sanomaa, rakkautta. Ymmärrän toki, että evankeliumin työssä sattuu ylilyöntejä. Juuri tämän johdosta korostan muutaman teidän vastuutanne palstan ylilyöntejä kohtaan. Jokaiselle lukijalle on varmaan itsestään selvää, että tällä palstalla ei sallita minkäänlaista hempeyttä lähimmäistä kohtaan. Kuitenkaan se kovuus, jota monet kirjoituksenne tällaisessa tilanteess henkivät, ei ole lähtöisin kristillisestä rakkaudesta.

Ja lopuksi muistakaa ennen kaikkea jouluaikaan tämä: "Rakasta lähimmäistäs niin kuin itseäs"
huuhaa
 

ViestiKirjoittaja O.M » 21 Joulu 2006, 13:59

huuhaa kirjoitti:Ensimmäinen viestini oli avoin nuhde niille, jotka kovuudellaan rikkovat Jumalan sanan yhtä tärkeitä sanomaa, rakkautta. Ymmärrän toki, että evankeliumin työssä sattuu ylilyöntejä. Juuri tämän johdosta korostan muutaman teidän vastuutanne palstan ylilyöntejä kohtaan. Jokaiselle lukijalle on varmaan itsestään selvää, että tällä palstalla ei sallita minkäänlaista hempeyttä lähimmäistä kohtaan.


Mielestäni tuo kuvaus ei vastaa palstan henkeä, vaikka taitamattomuutta esiintyykin. Toki on aina syytä pitää mielessä, että Jumala rakastaa syntistä, vaikka vihaakin syntiä. Herra Jeesus sanoo pyhissä kirjoituksissa, miten hänen rakkautensa syntistä kohtaan ilmenee usein vanhaa aatamia loukkaavalla tavalla: "Joita minä rakastan, niitä minä myös nuhtelen ja kuritan" (Ilm.3:19). Jumalan sana on kaksiteräinen miekka, jonka toinen terä on laki, toinen evankeliumi. Synnin luvallisuudessa elävä ihminen ei voi tulla Jumalan valtakuntaan muutoin kuin parannuksen kautta, ahtaasta portista, sillä tullakseen evankeliumille otolliseksi on lain ensin murjottava syntinen. Lain runtelemille saarnataan evankeliumia Herran Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä sielun rauhaan, vapauteen ja iloon asti. Tämän palstan kirjoituksista aivan varmasti kuuluvat molemmat äänet: Siinain vuoren lakisaarna suruttomille ja Siionin vuoren evankeliumisaarna murheellisille. Jumala rakastaa syntistä niin paljon, että Hän jaksaa yhä pimenevässä ajan illassa nuhdella syntistä synneistään ja kehottaa parannukseen, lastensa saarnan kautta.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Weha » 21 Joulu 2006, 14:32

Noin vain lähtisit palstalta sopimatta asioita? Niin ei toimi todellinen veli.
Weha
 

ViestiKirjoittaja lukkari » 21 Joulu 2006, 14:52

Tuntuuko sinusta huuhaa siltä, että on lakihenkeä se, että täällä kehoitetaan olemaan kuuliainen seurakunnalle. Me uskomme, että itse Kristus on seurakunnan pää. Hän lupauksensa mukaan on henkensä kautta omiensa keskellä. Uskomme myös, että ei voi olla monenlaista opetusta (oppia) seurakunnassa, se särkee yhteistä rakkautta. Siitä täällä on kannettu huolta ja sitä vastaan haluamme taistella.

Koko syksyn ajan (mitä olen keskusteluja seurannut)olen pannut merkille, että on olemassa sellaista opetusta, joka korostaa erityisesti yksilöä. Sanotaan, että se riittää, kun on omalle omalletunnolle kuuliainen. Puhdas ja evankeliumilla hoidettu omatunto ihmistä oikein puhutteleekin, lisäksi sellaisessa omassatunnossa on rakkaus Kristukseen sekä sisariin ja veljiin.

Paavali kehoittaa Timoteusta:

19 Ja pitäisit uskon ja hyvän omantunnon, jonka muutamat ovat hyljänneet ja ovat uskon puolesta haaksirikkoon tulleet,

Jokainen meistä kuitenkin tietää, miten me yksittäisinä ihmisinä voimme hyvän omantunnon kadottaa. Sellainen omatunto ei enää nuhtele ihmistä synnistä. Hyvä Paimen omien opetuslastensa ts. seurakuntansa kautta haluaa kuitenkin pitää kaikista lampaista huolta. Saakoon Jumala antaa meille voimaa kuuliaisuuteen sekä omalle omalletunnolle että seurakunnalle. Kuuliaiset lapset Jumala on luvannut siunata.

Matt 25
23 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
Jumalan siunaamaa joulua teille kaikille!
lukkari
Valvoja
 
Viestit: 553
Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52

ViestiKirjoittaja lukkari » 21 Joulu 2006, 15:04

Vielä vähän.
Minä en oikein ymmärrä, sitä miksi huuhaa ottaa rakkauden näin esille.
Eikö se ole rakkautta, että me neuvomme toinen toistamme (huom! itsekin paljon anteeksi saaneena). Haluamme antaa anteeksi ja uskoa anteeksi. Saamme aloittaa aina alusta. Rakkaus ei kuitenkaan iloitse vääryydestä vaan totuudesta, kuten jo edellä kirjoitin. Pikkuisen on sellainen käsitys minulla, että meillä on siionissa joillakuilla erilaisia käsityksiä rakkaudesta. Voisikos joku avata sellaisen aiheen tuonne opillisen osion puolelle, itse en ehdi nyt, pitää jo mennä.
lukkari
Valvoja
 
Viestit: 553
Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52

ViestiKirjoittaja Weha » 21 Joulu 2006, 16:17

Veljen tekstiin voi sanoa aamenen, kuten aina on ollut. "Tuntuuko sinusta huuhaa siltä, että on lakihenkeä se, että täällä kehoitetaan olemaan kuuliainen seurakunnalle."
Varmasti Voisi kaikki rakkaat hyvinkin sanoa mitä on todellinen rakkaus. Itseasiassa aihe on tosi hyvä.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Hynde » 21 Joulu 2006, 19:06

Palstan jonkinlaisena valvojana minun tulee puuttua ulkoapäin tulevaan arvosteluun.

Koska nimetön arvostelu on tosiaan nimetöntä, niin tapanani on selvittää arvostelun taustat lyhyillä kysymyksillä. Yhtään kysymykseeni ei vastattu. Arvostelua ei todisteltu esimerkein.

Älä salli vanhinta vastaan yhtään kannetta, vaan kahden eli kolmen todistuksen kautta. 1. kirje Timoteukselle 5


Tilanne olisi vastaava kuin menisin kaverille kylään kuuntelisin salaa oven takana ja sitten menisin sisään huutamaan
-kyllä on kovat rakkaudettomat puheet!
Isäntäväki sitten käskisi sitten erittelemään mitä asia koskee, oletko kuullut juoruja, kerro mistä asiasta niin katsotaan.
Minä jankkaisin samaa rakkaudettomuutta ja käskisin jäämään miettimään syntyjä syviä ja lähtisin pois.

Vois olla entinen ystävä.
Avatar
Hynde
Ylläpitäjä
 
Viestit: 283
Liittynyt: 23 Helmi 2005, 16:20
Paikkakunta: Helsinki-Vantaa ja Espoo

ViestiKirjoittaja lukkari » 22 Joulu 2006, 00:20

Minullakin heräsi kysymys siitä mikä on kysyjän mielestä se rakkaudettomuus mihin muutamat täällä olevat olevat ovat sortuneet, hänen mielestään. Minua saa kutsua lakihenkiseksi, jos se tarkoitta esim. kielteistä suhtautumista alkoholiin, ehkäisyyn, telvisio-ohjelmiin jne. Olenpa joskus kuullut sellaisen sanonnan, että lakihenkinen rakas veli???, sillä ei kuitenkaan minuun viitattu. Itse kuitenkin oman syntisyyteni tiedän ja tunnen. Se on kuitenkin eri asia, kuin hyväksyä ja elää siinä synnissä.

Minusta tuntuu että, esim. ehkäisyn hyväksyminen on jo opillinen erottava tekijä, mitä mieltä te muut olette, olenko väärässä?
lukkari
Valvoja
 
Viestit: 553
Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52

ViestiKirjoittaja Nepheg » 22 Joulu 2006, 00:42

lukkari kirjoitti:Minusta tuntuu että, esim. ehkäisyn hyväksyminen on jo opillinen erottava tekijä, mitä mieltä te muut olette, olenko väärässä?


On ehkäisyn hyväksyminen vastoin raamatun/seurakunnan opetusta.
Asia pitäisi olla uskovan tiedossa ja jos toisin puhuu kuin seurakunta on neuvonut, niin mistä on käsityksensä saanut?
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Nanaliina » 23 Joulu 2006, 11:05

Päivän Sana

Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

1. Joh. 1:7 (KR33/38 )
Avatar
Nanaliina
tutustunut
 
Viestit: 40
Liittynyt: 29 Touko 2006, 21:01
Paikkakunta: Pirkanmaa

Hynde! Mina se lainasin

ViestiKirjoittaja Lostris » 03 Helmi 2007, 05:18

Suomi24 -palstalle ja Mopin palstalle tuon bbrechtin kirjoituksen joulukuussa 2006. Nyt parin kuukauden kuluttua palstaa silmaillessani tietenkin olen "tunnustuksineni" myohassa, mutta mainitsenpahan asiasta kuitenkin tassa. Jotta ei kai siita sen enampaa tarvitse tuumata (?). Vai onko taalla meneillaan jokin kilpailu paremmuudesta?

Taavetti ketjun keskustelussa mainitsi, etta palstan pitajat ovat yrittaneet parhaansa.

Toisinaan siita saattaa jaada huono maku, jos vain yksi on ymmartavinaan kaikki asiat ja reuhtoo talla (vajaalla?) ymmarryksellaan joka keskusteluketjussa.
Lostris
 

ViestiKirjoittaja Weha » 03 Helmi 2007, 06:02

Lostris, tulitko tänne taas antamaan piikkiä? Mielestäni tämä on ainut VL-palsta, jossa seurakunnan opetuksia pidetään arvossa. Suomi-24 kirjoittajat ovat paljolti mielestäni pahoja ihmisiä. Mopin palsta yrittänee laittaa seurakunnan opetusia uusiksi ja on erittäin petollinen palsta.

Tällä palstalla, on veljet ja siskot ainakin minua monasti neuvoneet. Siksi tämä onkin hyvä palsta, kun täällä on uskovaisia, joita tunnenkin...Ei ole mikään rikos kirjoitella enempikin.
Weha
 

No, Weha

ViestiKirjoittaja Lostris » 03 Helmi 2007, 06:14

Ottaisit sitten niista neuvoista opiksi. Lue vaikka tuo Taavetin aloittama palsta lakihenkisyydesta.
Lostris
 

ViestiKirjoittaja Weha » 03 Helmi 2007, 06:19

Niin ihan hyviä kirjoituksia Taavetilla. Se, että olen sanonut asioita suoraan, niin ei tee niisä lakihenkisiä.
Lostris, sinä tuskin oot VL:Ä! Oon lukenut kirjoituksiasi juuri äsken. Silkkaa haukkumista!.
Weha
 

Re: No, Weha

ViestiKirjoittaja Hynde » 03 Helmi 2007, 17:19

Lostris kirjoitti:Ottaisit sitten niista neuvoista opiksi. Lue vaikka tuo Taavetin aloittama palsta lakihenkisyydesta.


Jos Lostris oot tulossa väittelemään tänne, niin otetaan tarkasteluun toisilla palstoilla esittämääsi. Otetaan sinustakin selvää.
Avatar
Hynde
Ylläpitäjä
 
Viestit: 283
Liittynyt: 23 Helmi 2005, 16:20
Paikkakunta: Helsinki-Vantaa ja Espoo

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa