Itsensä kaunistaminen

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

Itsensä kaunistaminen

ViestiKirjoittaja Saral » 07 Joulu 2006, 15:31

Voiko itseään oikeastaan kaunistaa meikeillä?

Puuteri- ja peiteväriasia on ollut nähdäkseni sellainen asia, että se on uskovaisiakin mietityttänyt. Itselläni nuorempana oli jonkin verran finnejä, niin tuli käytettyä finnipeitepuikkoa ja kukaan ei tullut sanomaan, ettei saa käyttää. Oikeastaan käytin sitä vielä alkusyksystäkin tänä vuonna. Mutta jätin sen pois, kun vasta nyt huomasin, että sillä ei ole kaunistavaa vaikutusta. Ja huomasin sellaisen, että olen nätimpi ilman sitä peitettä. En tiedä, miten muiden mielestä, mutta oma mielipiteeni on tässä asiassa tärkeämpi.

Joskus on ollut jonkun kans puhetta sellasesta iho-ongelmasta kuin ruusu. Se pahenee synnytysten myötä ja iho punottaa pahasti. Juhlissa voi olla epämiellyttävää kulkea, jos saa katseita sen takia. Itse en sitä tuomitse, jos joku ruusunsa juhlissa peittääkin. Ja jokainen varmasti tietää tämän ihmisen, miltä näyttää arkioloissa. Mitä on muut tästä mieltä?

Monet tykkää käyttää paljon koruja. Itse en ole korutyyppiä. Vain harvoin on tullut pidettyä niitä. Esim. käyttösormuksia ei tällä hetkellä edes ole, tai ei löydy. Rannekoruja ei löydy myöskään. En ole hirveästi ostanut koruja, koska niitä ei tule käytettyä. (Tosin ostin nyt pitkästä aikaa helmikaulakorun. Saa nähdä, tuleeko pidettyä.)
Avatar
Saral
vakiintunut
 
Viestit: 118
Liittynyt: 11 Helmi 2005, 10:43

ViestiKirjoittaja Elena » 07 Joulu 2006, 17:46

Minäkin käytän koruja melko vähän ja harkitusti. Lähinnä jotain kaulakoruja siten, että ne sopivat muiden vaatteiden kanssa hyvin yhteen (esim. helmiä). Sormuksia en oikein osaa käyttää, ne tuntuvat epämukavilta, kuten myös rannekorut. Koruissa ei ole kohtuullisesti käytettynä tietenkään mitään pahaa. Mutta onhan liika aina liikaa. Ei tarvitse joulukuuselta näyttää. :)

Mun mielestä tuo kaunistautumisasia on aika ajankohtainen ja vaikea varsinkin nuorille. On niin paljon sellaista laittautumista, mitä ei voi varsinaisesti sanoa meikkaamiseksi, mutta joka kaunistaa. Ja se voi olla hyvinkin huomaamatonta, niin ettei sitä huomaa kuin tarkkanäköinen. Ikävän monet tytöt nykyään käyttävät väritöntä kynsilakkaa ja huulikiiltoa, taivuttavat ripsiä ripsentaivuttimella, käyttävät puuteria tms. :( Minusta se ei ole ollenkaan mukavaa, että jotkut näyttävät meikatuilta. Tuntuu pahalta, että (onneksi vain harvat) uskovaiset tytöt näyttävät joskus samalta kuin epäuskoiset.. Ja joku väritön kynsilakkakin on ihan turhamaisuutta vain. Ei niiden käytölle ole oikeita järkisyitä. :?

Hyvin usein juuri ne, jotka käyttävät puuteria tms., ovat todella nättejä ja hyväihoisia nuoria naisia. Olisiko sitten ulkonäöstä tullut liian tärkeä?

Eikö monet miehet kuitenkin ole sitä mieltä, että luonnollisuus ja aitous on kaunista?
Avatar
Elena
tosi pirteä
 
Viestit: 321
Liittynyt: 28 Syys 2005, 21:02
Paikkakunta: Aika lähellä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 07 Joulu 2006, 18:16

Muistuu miellen vanha, hyvä ohje pitäytyä kohtuullisuuteen itsensä kaunistamisessa. Kohtuullisuus on tarpeen korujen määrässä, siis paljoudessa, mutta myös niiden
määrän paljouden arvostelussa. Olin 1970 -luvulla Reisjärven opistolla kesällä viikon arkipäivät kestäneellä Raamattukurssilla. Joka päivä oli yksi ns päivän teema, jonka ympäriltä oli alustus ja sen päivän keskustelut keskittyivät siihen aiheeseen. Oli myös mahdollisuus esittää nimettöminä kysymyslaatikkoon pudotetuja kysymyksiä. Eräänä päivänä laatikkoon oli laitettu kysymys naisten korujen käytöstä ja niiden määrästä.
Kun kurssin vetäjä luki kysymyksen, jonka oli jo ennakkoon avannut ja lukenut. Hän aloitti kommentoinnin kertomalla tarkastelleensa kysymyksen johdosta kurssilla olevien naisten korut erityisen tarkasti. Odotin jännityksellä veljen kommenttia, mitä hän sanoisi? Hetken viivyttelyn jälkeen hän jatkoi:
- Minun nähdäkseni sisarilla täällä on koruja aivan sopivasti.

*Seuranneessa kesskustelussa ilmeni kysymyksen taustalta turhan kireä ymmärrys, ettei koruja saisi olla lainkaan. Siis kohtuulliseuus oli unohtunut korujen kieltämisenä. Sama kohtuullisuutta on syy noudattaa myös paljouden puolella. Ei aseteta määrää, missä on kohtuus, eiköhän se hiljalleen valkene itsekullekin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja JIA » 07 Joulu 2006, 18:33

Meitä oli tässä reilu vuosi sitten koolla useampia sisaria ja siinä juteltiin sitten näistä kaunistautumisasioistakin. Kukaan meistä ei ollut enää ihan nuori, olisikohan nuorin ollut hiukan alle neljäkymmentä ja vanhin siinä 55 vuotta, joten aivan aikuisia oltiin. Tosin kaikki muut olivat olleet pitempään uskomassa.

Juteltiin, että kohtuullisuus se on siinäkin paras. Kun on työssä yleisön palvelijana tai hoitajan kuten monet meistä olivat, asiaan kuuluu pitää huolta ulkonäöstään ( ja muutoinkin kyllä). Jos iho on epätasainen, siihen voi käyttää meikkivoidetta tasottamaan kiiltoa ja punotusta ja näppylöitä. Se ei yksin riitä, että peittää, tulee myös hoitaa ihoaan. Jos kulmakarvat rehottavat, niitä voi siistiä. Huulihoiteet eivät myöskään ole pahasta. Hiukset voi pestä kiiltohuuhtelulla aivan huoletta. Tuoksua voi sipaista iholle. Kynsiä voi hoitaa, hauraat kynnet säilyvät repeilemättä ja halkeilematta, kun niissä on kerros lakkaa.

Siis monia asioita voi tehdä aivan vapaalla omallatunnolla, jos tahtoo. On aivan eri asia näyttää hoidetulle kuin meikatulle. Ja se antaa kovasti itseluottamusta ja rohkeutta, jos esimerkiksi kukkiva iho on arka paikka. Ja ne joilla on nuorta väkeä, sisaruksia tai omia tyttöjä, voisivat neuvoa heille tällaista varovaista tapaa, ettei tule kiusauksia laittaa paksuja kerroksia meikkivoiteita jossakin nurkan takana.

Jos täällä on jotakin muuta mieltä kuin mihin me Oulunseudun sisaret silloin tultiin, huomauttakaa reilusti ja keskustellaan, missä mentiin vikaan.
JIA
 

ViestiKirjoittaja lukkari » 07 Joulu 2006, 18:58

Jos miehinen mielipide kiinnostaa, niin ei kai me olla tässä(kään) asiassa lain alla. Ei sitä itsellä tule kiinnitettyä kovin paljon huomiota, mitä on iholla tai mitä koruja on missäkin. Sellainen kaunistaminen, minkä ihanne maailmasta tulee, ei ole meille sopivaa. Kyllä sellaisen maailmallisuuden kaunistamisessa huomaa.
Kun sydän on puhdas, se on Jumalanlapsen paras kaunistus. Sen muuten maailmakin huomaa. Eikös se edesmennyt kansantaiteilija Leskinen ole riimitellyt, että kauneimmat naiset on professorintiellä?(olen kuullut jossain, että tällainen kappale on) Leskisen pojan nimi muuten on Lars Leevi :lol: nojoo, meni ohi aiheen :roll:
lukkari
Valvoja
 
Viestit: 553
Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52

ViestiKirjoittaja Elena » 07 Joulu 2006, 21:16

JIA:n vastaus oli erittäin mielenkiintoinen, koska olen aina ajatellut asiasta vähän ehdottomammin, jo kasvatuksenkin puolesta. Minusta tuntuu kyllä osittain, että tuossa on pieniä alueellisiakin eroja. Täälläpäin hyvin harvat naiset käyttää meikkivoidetta ja sitä voitais katsoa aika pahasti.

Mut tavallaan ihan uuden näkökulman avasit aiheeseen. Tuskinpa silti alan lakkaamaan kynsiäni edes värittömällä lakalla. :roll:
Avatar
Elena
tosi pirteä
 
Viestit: 321
Liittynyt: 28 Syys 2005, 21:02
Paikkakunta: Aika lähellä

ViestiKirjoittaja Elena » 07 Joulu 2006, 21:18

Pakko kyllä vielä kysyä, että mitä JIA tarkoitit kiiltohuuhtelulla?
Avatar
Elena
tosi pirteä
 
Viestit: 321
Liittynyt: 28 Syys 2005, 21:02
Paikkakunta: Aika lähellä

ViestiKirjoittaja JIA » 07 Joulu 2006, 22:20

Mukava kun tästä keskustellaan täällä ja toivottavasti nyt hyvin perinpohjaisesti, etenkin kun täällä on useammanikäisiä naisia koolla. Ja koskettaahan tällaiset miehiäkin.

Siitä väritön kynsilakka-asiasta olimme silloin sillä porukalla (ja myöhemminkin muiden sisarten kanssa) sellaista mieltä, että kun se tosiaan on kirkasta tai sellaista vaaleaa tai vaaleanpunaista, mitä nyt löytää, niin se ei ole mitenkään sanoisiko maalaamista. Jos on kuten esim. minulla että kynnet liuskoittuu herkästi ja sitten repeävät verinahkaan asti tai halkeavat keskeltä, sellainen lakka suojaa ja kovettaa kynsiä ja estää ne repeämästä lisää. Jos kynnet ovat repeilleet, saa helposti kynsivallin tulehduksia ja ne ovat epäesteettisen näköiset. Varsinkin jos on esim. hoitaja tai pankissa tai missä tahansa oikeastaan, missä kädet tulevat esille. Kynsilakka pysäyttää myös sukkahousujen silmäpaot.

Värivoiteesta taisinkin puhua jo aiemmin enemmän. Siinäkin oli ideana se, että näyttää siistimmälle ja olo on varmempi, kun ei kaikki paukamat helota esillä. Jos on akne tai ruusufinni tai mitä nyt kenelläkin on, ne ovat joskus ärtsyjä ja niiden ei tarvitse olla se piirre, joka ihmisestä ensisilmäyksellä näkyy. Hoitava voide myös suojaa ihoa sään vaihteluilta.

Kiiltohuuhtelu on kampaamosta myytävä shampoo ja hoitoaine yhdessä, joka virkistää ja hoitaa hiuksia. Kysymys siitä nousi esille, kun niitä myydään usealle eriväriselle hiustyypille. Silti kysymyksessä ei ole väri, vaan se, että eri aineiden koostumukset kirkastavat eri tavalla erivärisiä hiuksia. Kuten että kamomilla kirkastaa vaaleat hiukset (oliko se kamomilla) Minulla on itselläni punaruskeat hiukset ja minulla on tällainen: Lifetex nutricare , colornutrition, shinelights for brown hair with vitamin-E and Cinnamon-Oil. Ja käyttöohjeessa sanotaan, että tehokkaaseen ja monipuoliseen hiustenhoitoon hoitavien ravintoaineiden yhdistelmä, E-vitamiini ja kanelioljy ravitsevat hiuksesi ja saavat ne näyttämään luonnollisen kauniilta. Kun pesen hiukset tällä silloin tällöin, väri ei muutu miksikään, vaan hiukset eivät ole niin sähköiset ja vetelät, vaan sellaiset elävän kiiltävät. Tietysti jos vaaleaan tukkaan tätä kokeilisi, saattaisi jotakin epämääräistä värinmuutosta paikkapaikoin tulla.

Tosin nyt huomasin tätä purkkia katsellessani, että tuolla lukee että sävyttävä hoitovaikutus kestää 1-3 pesua. Eli siis saattaa muuttaa väriä, jos on eriväriset hiukset, joten kannattaa olla todella omanvärinen.

Ei näitä kannata sillä tavalla ottaa omakseen, jos ei oikealle tunnu. Mietittiinpähän vain naisporukassa, kun näistä samoista asioista oli jossain kysymystä. Sellainen lopputulos tuli, että kun näitä kaunistautumiskeinoja miettii, niin silloin kun lopputulos on sellainen että ei erota onko ihovoidetta tai ei, se on silloin sitä kohtuullista ja hillittyä. Että ei sekään ole ensimmäinen huomio toisesta, että onpas meikattu.

Itse käytän kynsilakkaa hyvin harvoin, kun minulla se ei pysy vaan lohkeilee sekin. Värivoidetta on ja joskus laitan sitä, kun olen naamastani kirjava. Kuiva iho kiristää ja hilseilee, kun pitää asuntoa lämmittää tai on pakkanen. Kotioloissa tiheä kosteusvoiteen käyttö helpottaa, ihmisten ilmoille mennessä on joskus parempi ohut kerros värivoidetta kuin kosteusvoidepurkki mukaan. Hiukset pesen silloin tällöin tuolla kiiltohuuhtelulla. Viimeksi taisi olla niiden helteiden jälkeen joskus syyskuussa ja nyt pitäisi muistaa pestä sillä, koska nyt on sähköä ja kuivuutta hiuksissa. En ole isommin meikannut silloinkaan kun en ollut uskomassa.
JIA
 

ViestiKirjoittaja Saral » 08 Joulu 2006, 13:09

Mun mielestä hiusten sävyttäminen millään tavalla ei kuulosta hyvälle. Jokaisella harmaantuu hiukset ja se on luonnollinen asia, mikä pitäs hyväksyä. Jokainen tulee vanhaksi, jos niin kauan elää. Hiuksille löytyy kyllä hoitoja muutenki ja käsittääkseni nykyään kaikki hoitotuotteet ovat sellasia, että parantavat kiiltoa hiuksissa. Mun mielestä ruokavaliolla on merkitystä ja sillä, että saa hiuksille sopivia aineita. Erikseenkin myödään jotain luontaistuotteita ihan sitä varten. Luultavasti, jos sävyttävää "hoitoainetta" ostaa, niin hiusten sävy jotenki muuttuu. Joskus juttelin siskon kans tuosta, että voiko sellasta shampoota ostaa, kun oikeastaan teki mieli. Sisko oli sitä mieltä, että ei voi. Ja mä en ostanu eikä oo oikeastaan tehny sen jälkeen ees mieli ostaa tuota hiuksen omaa sävyä korostavaa tuotetta. (korostaa, eli vähitellen hiuksen väri alkaa johonkin suuntaan muuttua käsittääkseni)

Sitten ripsentaivuttimesta. Se on mun mielestä maailman turhin väline. Ei se kallis ole ja itse satuin sellasen tossa joku vuosi sitte ostamaan. Mutta käyttöä sillä ei juurikaan ole ollut. Muutaman kerran taivutin ja itsekin todella ajattelin, että se on maailman turhin vehe.

Kenkämuoti vaihtelee. Aika vasta oli muodissa sellaset suippopäiset korkkarit. Minusta ne ei oikein kauniilta näyttäneet, mutta niitä näki ry:llä monien jaloissa. Itse ostan kengät yleensä sekä mukavuuden että kauneuden perusteella. Myös pelkästään mukavuuden perusteellakin. Joskus on kauneuden perusteella ostetut kengät jääneet käyttämättä, kun eivät ole olleet mukavat jalassa... Käytän itse sekä matala- että korkeakorkoisia kenkiä. Kengissä makuasioista ei tosin voine kiistellä...
Avatar
Saral
vakiintunut
 
Viestit: 118
Liittynyt: 11 Helmi 2005, 10:43

ViestiKirjoittaja Elena » 08 Joulu 2006, 15:05

Olen samaa mieltä Saralin kanssa hiusten sävytyksestä ja ripsentaivuttimesta.

Ripsentaivutinta joskus teininä (13-15-vuotiaana) käytin silloin tällöin, en enää koe sitä mitenkään järkevästi.. Ehkä eniten herätti siinä tajuamaan sen turhuuden, kun epämeikäläinen kaveri kysyi, että onko sulla ripsiväriä, kun ripset on niin pitkät.. Tuli vähän sellainen olo, että ööh, no ei. :?
Avatar
Elena
tosi pirteä
 
Viestit: 321
Liittynyt: 28 Syys 2005, 21:02
Paikkakunta: Aika lähellä

ViestiKirjoittaja Emka » 08 Joulu 2006, 15:36

Tässäpä keskustelu johon pistän korteni kekoon 8)

Itselläni taitaa olla ainut asia mikä liittyy "kauneuden vaalimiseen" silloin tällöin permanentin laitto hiuksiin.

Kynteen olen joutunut joskus laittamaan väritöntä lakkaa kun hauraus on myös minulla riesana kynsissä, varsinkin jos vähänkään tökkään sormenpäätä johonkin kovaan. Peukalon kynsi oli kolme vuotta sellainen että se halkesi heti,jos kasvoi yli peukalon pään. Silloin siihen kokeilin kaikkea mahdollista kovettavaa, kerran jopa sellaista liimaa jota käytetään kovien materiaalien liimauksen.

Tuo kasvojen ehostaminen ei ole ollut minun ongelmani koskaan, sillä nuorena jos olisin laittanut jotain "pakkelia" kasvoihini, olisin saanut selkääni äidiltä :roll: Eikä ole vanhemmitenkaan tullut mieleen, en edes ole koskaan omistanut mitään puutereita yms. Olin jo 30:n kun sain paranuksen armon,ja sitä ennen muissa hengellisyyksissä ollut.

Olen sellainen "puukirveellä veistetyn" näköinen muutenkin,että enemmän mua olisi katsottu kieroon jos olisin silloin nuorempana itseäni ehostanut :lol:
Sitä mieltä olen,että puhtaus on puoli ruokaa ja siisti,huolitellun näköinen pitää olla, ja se finnin peittäminen ei varmaan ole uskomisen este :lol:
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Weha » 08 Joulu 2006, 22:58

Elena kirjoitti:Hyvin usein juuri ne, jotka käyttävät puuteria tms., ovat todella nättejä ja hyväihoisia nuoria naisia. Olisiko sitten ulkonäöstä tullut liian tärkeä?

Eikö monet miehet kuitenkin ole sitä mieltä, että luonnollisuus ja aitous on kaunista?


Kerrassaan kirkkaita näkemyksiä on esiintynyt. Onhan se luonnollisuus ja aitous minustakin tosi tärkeätä. Lukkari taisikin mainita siitä Juicen laulusta, professorinkadulta...
Weha
 

ViestiKirjoittaja Pitkätukka » 09 Joulu 2006, 00:33

Saippualla pesen päänahkani. Samppoot on turhanaikaasia.
Parturis en käy ikänä.
Enkä käytä eres pilijartipallovahaa.
S'oon rumaa, jos miäs on koree.

Jotku on sitä miältä, notta kauneuren eteen saa vähä kärsiäkki, mutta kum maha ei kestä sitä määrää kylymää kaffia mitä naama vaatis. :x

Jaa, em muistanukkaa kysyy, notta saaks miähet osallistuu tähän keskusteluun? :wink:
Avatar
Pitkätukka
Ylläpitäjä
 
Viestit: 232
Liittynyt: 04 Loka 2005, 22:16
Paikkakunta: Vaasa

ViestiKirjoittaja Sinisielu » 09 Joulu 2006, 01:29

Jotenkin tuntuu liian kireähenkiseltä jos ei hyväksytä sellaista tavallaan "näkymätöntä" itsensä ehostamista.
Minut tietysti on leimattu liian vapaamieliseksi. :shock: Sanoin vain rehellisesti kantani.
Minua vähän ahdistaa tämä keskustelu. Monet ulkopuoliset varmaan monttu auki tätä lukevatkin. :roll:
Avatar
Sinisielu
puurtaja
 
Viestit: 657
Liittynyt: 19 Loka 2004, 08:24

ViestiKirjoittaja Hynde » 09 Joulu 2006, 14:10

Weha kirjoitti:Juu ja luin jostain, että Juice lauloi siis Rauhanyhdistyksen kauniista (luonnollisista) naisista :wink:
.


Voipi olla ihan legendaa. Ainakaan Yö-yhtyeen Lestadiolaistaustaisuus ei ole totta, se on Porista päin varmennettu. Joku oli laittanu huhun ja kaikki luulee kun ei tiedä viihteestä. En ole löytäny faktaa juice väitteille, mutta ainakaan juicen perhe ei ollut meikäläisiä.
Avatar
Hynde
Ylläpitäjä
 
Viestit: 283
Liittynyt: 23 Helmi 2005, 16:20
Paikkakunta: Helsinki-Vantaa ja Espoo

jooo

ViestiKirjoittaja mutsi » 09 Joulu 2006, 18:55

Oulun Professorinkadulla on ry:n vieressä terveydenhoito-oppilaitos, Professorinkatu 5, luulen sen oppilaitoksen tytöistä Juicen viisussa lauletun.
Avatar
mutsi
Valvoja
 
Viestit: 303
Liittynyt: 23 Huhti 2005, 22:38
Paikkakunta: Hailuoto

ViestiKirjoittaja JIA » 10 Joulu 2006, 13:26

Saralille: se sävytysteho on sitä luokkaa, että ne muutamat harmaat hiukset jotka minulla on, ovat edelleenkin harmaita, vaikka pesen sillä aineella!

On aivan oikein että omantunnon mukaan mennään. Jos tulee paha olla, ei pidä sellaista käyttää. Mutta jos on meitä iho-ongelmaisia, jotka luovat jatkuvasti nahkaansa tai muuten "kukkivat", joskus voi olla hyvinkin tärkeätä, että ihon saa näyttämään tasaisemmalta. Onko se silloin turhamaista kaunistautumista? Tuleeko ihostaan kärsivälle vielä se ongelma, että häntä paheksutaan meikkivoiteen tai puuterin tai peitepuikon käyttämisestä?

Tunteeko kukaan Arpinaaman? Luulen että hän on ollut meidän jokaisen luokkatoverina vuorollaan? Hän on aina siinä yläaste-lukion alin luokka/ammattikouluiässä. Hänellä on ihmeellinen kyky olla tyttö tai poika, mutta aina hän on se, jonka kasvoissa on arpia, rupia ja eri puhkeamisvaiheessa olevia märkänäppylöitä. Siksi häntä kautta aikojen on sanottu Arpinaamaksi. Minun luokallani hän on aina ollut. Silloin hän oli poika. Poika hän kuuluu nytkin olevan, on tyttäreni miehen pikkuveli. On syksy mennyt koulussa harakoille, kun näpyt ja viikset pukkaavat esiin runsaampina kuin toisilla....
JIA
 

ViestiKirjoittaja Saral » 10 Joulu 2006, 13:34

Tiedän tapauksia, jotka ovat syöneet sen kalliin lääkkeen, mikä sen nimi olikaan... Rockattan tms?? Kuitenkin sellainen, mikä tehoaa finneihin. Itselläni yläasteiässä ei ollut finnejä, joskus 18-vuotiaana tais olla se pahin vaihe ja siitä ylöspäin. (myöhäinen murrosikä siltä osin). Ei minulla tietenkään ole ollut pahin finniongelma, jos ajattelee, niitä todellakin arpisia naamoja.

Sitten vielä Wehalle: jos oli vanhinko, toki tekijä kiireenvilkkaa olisi poistanut ylimääräisen tekosensa. Törkeää tuollainen!! Mutta tekijä tulkoot esiin ja kertokoot oikean asianlaidan.
Avatar
Saral
vakiintunut
 
Viestit: 118
Liittynyt: 11 Helmi 2005, 10:43

ViestiKirjoittaja Elena » 11 Joulu 2006, 22:55

Hmm, minusta tuntuu että minut on nyt ymmärretty vähän väärin. Olin siis JIA:n kanssa samaa mieltä, ihan hyvin hän kirjoitti. Tarkoitin sävytyksellä sellaista kevytvärjäystä, että se on värjäystä muttei kestä kauan tai täysin muuta hiusten väriä.. Mielestäni tietyn värisille hiuksille tarkoitetut shampoot eivät ole ollenkaan sama asia. Tämä selvennykseksi.

Minusta tämä on ollut mielenkiintoista ja rakentavaa keskustelua, ei omasta mielestäni ahdistavaa. Aika harvoin näistä minun mielestäni suoraan puhutaan. Olen ihan samaa mieltä, ettei kaikkea myöskään tarvitse paheksua. Eikä hyväksyä. Keskitie paras. ;)
Avatar
Elena
tosi pirteä
 
Viestit: 321
Liittynyt: 28 Syys 2005, 21:02
Paikkakunta: Aika lähellä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 12 Joulu 2006, 06:05

Sallitaanko tässä asiasta tietämättöämän ja ymmärtämättömän mielipidettä? Tosin en usko saattavani keskustelun alaista asiaa paljoakaan selvemmäksi, mutta ehkä hiukan antaa apua rajatapausten etsinnässä. Toivottavasti vapauttaa turhista murheista, ja antaa osviittaa oikeaan kristityn vapauteen.

Ymmärrykseni mukaan jonkinlainen raja kulkee selvän terveyden hoidon tai siihen verrattavan kohdalla. Varsinaiseen turhamaisuuteen luettavan sulkisin mielelläni uskovaiselta pois. Sen rajan osoittaminen ei olekaan aivan helppoa asioista tietämättömille. Uskoisin kuitenkin, että esteettisten haittojen kätkeminen on sopivaa.

Naisten piikkikorkoisia kenkiä en ole kunnolla ymmärtänyt koskaan. Vieroksuin niitä jo hamassa lapsuudessani, alle kymmenen vanhana, kun näin miten vaikeaa monella oli kävely niiden kanssa. Käsitys on vahvistunut, kun olen sivusta nähnyt niitä monia jalkavaivoja, joita ne aiheuttavat joko suoraan tai välillisesti. Toisaalta mitäpä ihminen ei olisi valmis kärsimään todellisen tai luulotellun kauneutensa vuoksi. Muistan tässä nyt ainakin eräiden kansojen keskuudessa tapahtuvat selvät jopa ahtaissa muoteissa lapsesta asti tapahtuneet muotoisut. Onneksi olemme (melkein) säästyneet sellaiselta.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 17 Touko 2009, 18:38, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Seuraava

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron