Taavetti kirjoitti:Mielestäni seurakunta voisi olla ainakin hiukan laajempi, kuin ne 2-3 uskovaista. Kysymys on siitä, että ne 2 tai kolmekin voivat erehtyä ja tarvita seurakunnan hoitoa ja neuvoja. Kun joku asia on erityisen laaja, voi olla tarpeen ainakin yleisellä tasolla kysellä useammaltakin seurakunnalta, eli seurakuntien kokonaisuudelta, joka tunnetaan paremmin nimityksellä: Yhteinen seurakunta.
Taavetti kirjoitti:Mitä tulee siihen mahdolliseen tapahtumaan, että joku tuntee tulleensa paikallisen seurakunnan toimesta väärin perustein sidotuksi
Pointtini on nyt siis se, että kuka sanoo viimeisen sanan lopulta siihen, tekikö tuo sidottu syntiä vai ei?
blastus kirjoitti:kirkkolain nojalla kauan sitten järjestettyjä tapahtumia, joissa seurakuntaan kuuluviksi katsotuilta on edellytetty paikalle tuloa tilaisuuksiin, joissa erehtynyttä puhutellaan. Yksiselitteisen väärin toimittu tuon Matteuksen kohdan nojalla. Hieno esimerkki siitä, miten isokin seurakunta voi erehtyä ja raskaasti.
Yksittäisten uskoa tunnustavan asiaa ei yleensä käsitellä muissa, kuin omassa paikallisessa seurakunnassa, mutta ei sekään (laajempikaan käsittely )aivan kiellettyä ole, varsinkin asian yleisemmät piirteet joudutaan joskus käsittelemään laajemminkin.
Menen nyt pahan tapani mukaan hiukan sivuraiteille, mutta tästä tulee ihan väistämättä mieleen tuon kirkkolain nojalla kauan sitten järjestettyjä tapahtumia, joissa seurakuntaan kuuluviksi katsotuilta on edellytetty paikalle tuloa tilaisuuksiin, joissa erehtynyttä puhutellaan. Yksiselitteisen väärin toimittu tuon Matteuksen kohdan nojalla. Hieno esimerkki siitä, miten isokin seurakunta voi erehtyä ja raskaasti.
Taavetti kirjoitti:Voisit valottaa, miten mielestäsi mainitsemassasi tilanteessa olisi pitänyt toimia, eli miten olisi toiminut seurakunta, että voisit myöntää, ettei se ole erehtynyt?
O.M kirjoitti:Jos ihminen toistuvasti katsoo ylön yhteisen seurakunnan, häntä siitä puhutellaan ja hän pakoilee puhutteluja, niin toiminnan jatkuessa pitkään voidaan ihmisen katsoa kieltäneen uskonsa teoillaan.
O.M kirjoitti:Sitomista ei tuon kohdan perusteella voi tehdä puhuttelija plus 1-2 muuta, vaan siinä täytyy olla läsnä tai ainakin osallisena koko seurakunta (ottaen huomioon antiikin ajan kehnot viestintämahdollisuudet, seurakunnan on tässä yhteydessä tarkoitettava paikallisseurakuntaa).
Jaakko kirjoitti:Joutuu tilanteeseen, että tulee mieleen, että itse joutuu nyt ratkaisun tekemään. Että kysyttäisiin omaa ymmärrystä. Ihmismieli, lihan ja veren vaikutuksesta sekä sielunvihollisen kavalien juonien alla, tekisi ratkaisut aina siten, että meillä ihmisinä olisi hyvä ja mukava olla.
blastus kirjoitti:Sanoin tuolla aikaisemmin vähän epäselvästi mitä tarkoitin.. siis en tarkoittanut tämän puhuteltavan laiminlyöntejä, vaan tarkoitin sellaisten seurakuntalaisten velvoittamista mukaan asian puimiseen, jota asia ei millään tavalla koske.
blastus kirjoitti:Jeesus nimenomaisesti sanoo tuon raamatunkohdan lopuksi, että missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään, siellä hän on heidän keskellään. Seurakunnan ei tarvitse olla sen suurempi. Mutta koska Jeesus sen tuossa kolmantena vaihtoehtona mainitsee, niin tokihan hän sillä varmaan tarkoitti jotain laajempaa kuin niitä kahta tai kolmea.
blastus kirjoitti:Sitomisen tekemisestä saa tosin sen kuvan, että se olisi jotain aktiivista toimintaa, vaikka tosiasiassahan Jeesus tuossa sanoo, että jos hän ei tottele, niin pidä pakanana ja publikaanina.
O.M kirjoitti:Periaatteessa Jumala on se, joka ihmisten välityksellä toimii, mutta mielestäni sitomisprosessissa on sen verran aktiivisiakin elementtejä, että Paavali kehottaa ajamaan pahan pois tyköään
O.M kirjoitti:Voi olla, että sitä on joskus kaikesta huolimatta käytetty myös väärin, mutta en tunne juurikaan yksittäistapauksia.
Raamattuhan opettaa nimenomaan siihen, että uskovaisen ihmisen omatunto olisi niin perusteellisesti valaistu, että hän itse ymmärtää, mikä on totta ja oikein.
1. Joh. 2:20 Te taas olette Pyhältä saaneet Hengen voitelun, ja kaikilla teillä on tieto.
Jokainenhan joutuu lopulta tekemään tilin itsestään eikä silloin auta selitellä, että näin minulle opetettiin tai näin muutkin tekivät?
blastus kirjoitti:Raamattuhan opettaa nimenomaan siihen, että uskovaisen ihmisen omatunto olisi niin perusteellisesti valaistu, että hän itse ymmärtää, mikä on totta ja oikein.
Itsekään en tunne yksittäistapauksia. Viittasin tässä niihin, joista olen muualta (enkä todellakaan mistään suomi24:ltä) kuullut, että joihinkin tuollaisiin väärinkäyttötilaisuuksiin olisi ollut nimenomainen velvoite tulla paikalle niidenkin, jotka eivät ehkä olisi halunneet. Ja tämä ei ole oikein.
blastus kirjoitti:Kun Jeesus käskee pitää pakanana ja publikaanina, niin hän varmasti tarkoittaa sitä omasta näkökulmastaan, ei fariseusten. Tämä siis tarkennuksena tuohon Paavalin tekstiin.
blastus kirjoitti:Itsekään en tunne yksittäistapauksia. Viittasin tässä niihin, joista olen muualta (enkä todellakaan mistään suomi24:ltä) kuullut, että joihinkin tuollaisiin väärinkäyttötilaisuuksiin olisi ollut nimenomainen velvoite tulla paikalle niidenkin, jotka eivät ehkä olisi halunneet. Ja tämä ei ole oikein.
Raamattu toteaa, ettei seurakunnan yhteisiä kokouksia saa lyödä laimin. En tosin näe erityistä perustetta, minkä vuoksi hoitokokouksessa pitäisi olla paikalla koko seurakunta (varsinkin, kun siionit ovat nykyään niin suuria).
Anna sentähden palvelialles ymmärtäväinen sydän tuomita kansaas ja erottaa pahaa ja hyvää; sillä kuka taitaa tätä sinun suurta kansaas tuomita? Ja tämä puhe kelpasi Herralle, että Salomo tätä anoi. Ja Herra sanoi hänelle: ettäs tätä anoit, ja et anonut sinulles pitkää ikää, etkä anonut sinulles rikkautta, ja et anonut vihamiestes sieluja, vaan anoit sinulles tietoa ymmärtää oikeutta; Katso, minä olen tehnyt sinun sanais jälkeen: katso, minä olen antanut sinulle tietäväisen ja ymmärtäväisen sydämen, niin ettei sinun vertaistas ollut ole sinun edelläs eikä myös pidä tuleman sinun jälkees
"Ja kunigas Salomo rakasti monta muukalaista vaimoa, Pharaon tytärtä, ja Moabilaisia, Ammonilaisia, Edomilaisia, Zidonilaisia ja Hetiläisiä, Niistä kansoista, joista Herra Israelin lapsille sanonut oli: älkäät menkö heidän tykönsä, eikä hekään tulko teidän tykönne; sillä he kääntävät totisesti teidän sydämenne jumalainsa perään. Näihin suostui Salomo, rakastamaan heitä. Ja hänellä oli seitsemänsataa ruhtinaallista emäntää ja kolmesataa jalkavaimoa; ja hänen vaimonsa käänsivät pois hänen sydämensä. Kuin Salomo vanheni, käänsivät hänen emäntänsä hänen sydämensä vierasten jumalain perään, niin ettei hänen sydämensä ollut täydellinen Herran Jumalansa kanssa, niinkuin Davidin hänen isänsä sydän. Ja niin vaelsi Salomo Astarotin Zidonilaisten jumalan perään, ja Milkomin Ammonilaisten kauheuden perään. Ja Salomo teki pahaa Herran edessä, ja ei seurannut Herraa täydellisesti, niinkuin hänen isänsä David. Silloin rakensi Salomo korkeuden Kamokselle, Moabilaisten kauhistukselle, sille vuorelle, joka on Jerusalemin edessä, ja Molokille Ammonilaisten kauhistukselle. Niin teki Salomo kaikille muukalaisille emännillensä, jotka jumalillensa suitsuttivat ja uhrasivat. Ja Herra vihastui Salomon päälle, että hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta Israelin Jumalasta, joka hänelle kahdesti ilmaantunut oli. Ja häntä näistä kieltänyt oli, ettei hänen pitänyt vaeltaman vierasten jumalain perään; ja ei kuitenkaan pitänyt, mitä Herra hänelle käskenyt oli. Sanoi siis Herra Salomolle: että se on tapahtunut sinulta, ja et sinä pitänyt minun liittoani ja minun käskyjäni, jotka minä sinulle käskin; niin minä totisesti repäisen valtakunnan sinulta, ja annan sen palvelialles."
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa