Juoruaminen

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

Juoruaminen

ViestiKirjoittaja Tero A.A. » 31 Joulu 2006, 15:51

:D
Korvaankuiskuttelijoista puhutaan pahassa merkityksessä mm. Room. 1 : 30:ssä. Juoruaminen ja korviinkuiskuttelu ei ole Jeesuksen esimerkin mukaista.
Tero A.A.
vakiintunut
 
Viestit: 136
Liittynyt: 11 Marras 2006, 15:18

ViestiKirjoittaja Nepheg » 31 Joulu 2006, 17:01

Miten yleensä juorutaan:
Juoruamisella levitetään jotain mitä toinen on tehnyt tai sanonut, jopa aivan paikkansapitämättömiä asioita levitetään.
Yleensä juoruajat nauttivat muiden asioiden vatvomisesta ja ovat tyytyväisiä kun saavat olla juorujuttuihin kiinnostuneiden keskipisteenä.

Tällainen pahantahtoinen asioiden levittely ja ehkäpä toisen ikävästä tilanteesta nauttiminen ilman tarkoitustakaan korjata juorun aiheuttajaa ei ole oikein.

Tämäkin on juoruamista, mutta rakkaudellista pikemmin:
Jos kertoo toiselle mitä toinen on tehnyt tai sanonut, mutta tekee tämän lähimmäisenrakkaudesta saadakseen apua/neuvoja auttaakseen sitä jonka asioita joutuu kertomaan ulkopuoliselle.

Monia muitakin ns. sallittuja juoruja tulee mieleen, esim. koulukiusaajista tai työelämästä, mutta niissäkin tarkoituksena on saada asiat korjattua.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

Juoruamisesta

ViestiKirjoittaja Anonymous » 31 Joulu 2006, 18:27

Tero A-A:lle Anteeksi että poistui toinen viestisi joka käsitteli samaa aihetta Juoruamista. Ikäväkseni sain Jouluajan lukea toiselta palstalta armotonta tekstiä jota oli minua kohtaan osoitettu. Mitä se oli, hyvän puhumista vai.

Mutta ajattelin että "kuiva rikka hännästä karisee" kun antaa olla omassa arvossaan ne jutut:)

Asiasta olisi paljonkin puhumista, mutta toivon että Taivaanisä saa puhutella heitä jotka siellä palstalla kilvan minua "kehuivat"

Sen näki tämän palstan jäsenetkin ja murheellisella mielellä sitä seurasivat.

Palataan asiaan jos tarvetta ilmaantuu! Emka. Ylhäällä näkyy vieras nikki koska olen hukannut salasanani ja täytyy Taavetilta pyytää apua.

Viestisi poistui sen takia kun lainasin sitä ja viesti näkyi sinun kirjoittamanasi
Sen takia poistui kysymys,mitä mieltä olemme juoruamisesta.

Hyvää Uutta vuotta sinulle, En sinulle viestejä kirjoittele muuten kuin täällä palstalla, ettei tule sanomisia :)
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 31 Joulu 2006, 19:41

Niin minäkin ymmärrän, että jos on tarppeen toista auttaakseen kertoa, sopii kertoa ja keskustella, avun muotoa etsiäkseen, mutta ei koskaan, eikä missään tapauksessa kenenkään uteliasuutta tyydyttääkseen, eikä omasta kertomisen tai pätemisen halusta.

Muistan Paimenpojan (Mauno Koivuneva)joskus saarnassaan kertoneen eräästä tädistä, joka oli hyvässä mielessä juorujen pesä. Monet hänelle pahoja juoruja pyrkivät kertomaan, mutta hän ei kertonut niitä eteenpäin. Ne löysivät pysyvän pesän ja haudan hänen luotaan.

Samaa muisteli Leo jossakin pakinassaan Päivämiehessä.

Ikävintä on, jos joidenkin juorujen perusteella toisten sinänsä syyttömien välit menevät ristiin ja sekaisin. Sellaistakin ilmiötä olen valitettavasti havainnut.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 01 Tammi 2007, 01:03, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja JIA » 31 Joulu 2006, 20:06

Vähän tähän samaan asiaan liittyen: luin tässä viime viikolla S24:lta viestejä ja siinä joku terveydenhoitajana esiintyvä, olikohan se Terttu-Annikki tai jotain se nikki, säälitteli vl-äitejä ja heidän mielenterveysongelmiaan. Siinä sitten oli jokainen lisännyt oman mielensä mukaan ja lopulta siinä oli jotensakin että hoitoalan henkilöstö saa makeasti nauraa potilaiden kustannuksella, kun heistä puhutaan.

Hoitajana tietenkin suoni otsassa pullistui, mutta kun en päässyt vastinetta kirjoittamaan (ehkä se on hyväkin), asia jäi vain kaivelemaan mieltä. Tässä sitä sopii vähän purkaakin.

Hoitoalan ihmiset eivät todellakaan naureskele makeasti potilailleen. Ensiksikin, koska sairaiden ongelmat ovat aina vakavasti otettavia ja heille kovasti vaikeuksia, kipua ja kärsimyksiä tuottavia. Ja toiseksi koska kaikenlaista tulee joka päivä eteen, alan ihmisiä sellaisetkaan jutut eivät naurata tai kiinnosta mitkä alaa tuntemattomista olisivat vaikka hauskojakin. Vanhuudesta, lääkkeistä, hoidoista taikka psyykkisestä tilanteesta johtuen ihmiset voivat toimia tai puhua asiaa tuntemattomien mielestä vaikka vitsikkäästikin, mutta kun tätä toimintaa/puhetta jatkuvasti kuulevana ja sen taustat ymmärtävänä tekee työtään, siinä ei ole vitsailulle tilaa. Tietysti tulee joskus tilannekomiikkaa, jolle ei voi olla nauramatta, mutta se ei ole verrattavissa pahantahtoiseen puhumiseen ja naureskeluun, joka on halveksimista.

Kun tällaisten ihmisten asioista puhuu ja hoitaa niitä siksi, että tämä ihminen paranisi tai toipuisi niin, että voi itse niitä hoitaa, se ei ole juoruilua. Tai kun perheessä, suvussa tai muuten lähellä on ihminen, jonka tila toista huolestuttaa, siitä puhuminen ei ole juoruilua. Silloin kun toiminnan tarkoituksena on vilpittömästi toisen ihmisen paras, hänen asioistaan puhuminen ei ole juoruilua. Mutta! siinäpä sitten tuleekin paikka jokaiselle tutkia tuntoaan: Tarkoitanko toisen parasta tällä teollani? Meillä ihmisillä on niitä alhaisia ja kataliakin tarkoitusperiä, jotka voi naamioida toisen parhaasta huolehtimiseksi. Hiuksenhieno on raja, mikä kulkee heitteillejättämisen ja toisessa päässä vaikkapa pahansuopuuden ja sitten sen oikean huolehtimisen välillä. Viisas hän, joka kykenee toimimaan oikean välittämisen rintamalla horjumatta kummassakaan päässä väärän puolelle.
JIA
 

Uusi vuosi

ViestiKirjoittaja Emka » 01 Tammi 2007, 00:27

Matt. 5:3

Autuaat ovat hengellisesti vaivaiset; sillä heidän on taivaan valtakunta.

Matt. 5:4

Autuaat ovat murheelliset; sillä he saavat lohdutuksen.

Matt. 5:5

Autuaat ovat siviät; sillä he saavat maan periä.

Matt. 5:6

Autuaat ovat, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta; sillä he ravitaan.

Matt. 5:7

Autuaat ovat laupiaat; sillä he saavat laupiuden.

Matt. 5:8

Autuaat ovat puhtaat sydämestä; sillä he saavat nähdä Jumalan.

Matt. 5:9

Autuaat ovat rauhan tekiät; sillä ne pitää Jumalan pojiksi kutsuttaman.

Matt. 5:10

Autuaat ovat, jotka vanhurskauden tähden vainotaan; sillä heidän on taivaan valtakunta.

Matt. 5:11

Autuaat olette te, kuin he pilkkaavat ja vainoovat teitä, ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan, valhetellen minun tähteni.


Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2007

Joh. 13:35

Siitä pitää kaikkein tunteman teidät minun opetuslapsikseni, jos te keskenänne rakkauden pidätte.

Tätä rukoilen että saisimme tässä armovaltakunnassa kaikki pysyä toinen toistamme tukien. Jrt emka
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja hannu » 02 Tammi 2007, 08:29

On paljon ihmisiä, jotka tyydyttävät uteliaisuuttaan kyselemällä ja puhumalla toisten asioista. Esim. jos on tullut jotain sairautta tms., saatetaan keskustella ja kuulee kommentteja kuten "Ai, minä en tuota tiennytkään." ym. Nämä kielivät siitä, että ihmisellä on tarve olla tietoinen toisten asioista. Mielestäni piirre ei ole hyvä vaikka asiat eivät vaatisikaan salailua. On vain ikävää kuin toisten asioista keskustellaan puhtaasti uteliaisuudesta, ja herkutellen että minä tiesin tämmöstä ja kerron sen nyt sinulle. Kun olen itse huomannut itsessäni samat vaikutukset, olen ruvennut tietoisesti taistelemaan niitä vastaan. Siis periaatteessa jätän kertomatta asian, jota ei ole välttämätöntä kertoa.

Eri asia on tietysti vastuu läheisistä uskomisen asioissa. Läheisen vaikeuksista uskomisessa kun ei ole hyvä takanapäin puhua enempi kuin mitä aiemmissa kommenteissa tuli esille.
hannu
vakiintunut
 
Viestit: 129
Liittynyt: 12 Heinä 2006, 09:53
Paikkakunta: Länsi-Suomi

ViestiKirjoittaja Taavetti » 27 Heinä 2007, 16:18

Sattuipa silmiin taas ajankohtainen aihe, tällä kerralla kuitenkin uudet asiat. Onneksi tämän aloituksen jutut tietoni mukaan ovat jo kunnossa, niin ajattelin poistaa aiheen, toimin kuitenkin toisin, sillä tästä selviää jotakin ajattoman aiheelista totuutta.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja weha » 13 Elo 2007, 22:20

Aivan niin, siihen varmaan usein syyllistymme itse kukin... :cry:
weha
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1135
Liittynyt: 18 Kesä 2007, 13:40

ViestiKirjoittaja Maarimi » 14 Elo 2007, 11:28

"Herraasi luota aina,
Hän johtaa parhaiten
niin menestyksen päivät
kuin päivät murheitten.
Ei itku, huoli auta,
odota Jumalaa.
Myös ristin antaessaan
Hän siunaa, rakastaa."

(virrestä 379:2)
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja Hulttio » 14 Elo 2007, 16:05

Juoruamisesta: Luther opetti 8. käskyn selityksessä (älä kerro väärää todistusta lähimmäisestäsi), että meidän tulisi kertoa aina kaikki asiat toisesta parhain päin.

Tämä määritelmä rajaa kyllä juoruamisen synniksi, mikäli ei ole kyseessä ns. "hyvässä mielessä juoruaminen" josta aikaisemmin on jo selitetty.
Hulttio
 

ViestiKirjoittaja Saunanaama » 14 Elo 2007, 16:55

No, entäs jos:
Oletetaan, että olen esimiesasemassa ja entisen alaiseni uusi, mahdollinen työnantaja soittaa ja pyytää rehellistä arviota alaisen kyvyistä.
Pitääkös minun sanoa hänen olleen rehti ja reipas, suorastaan mahtava työntekijä, vaikka hän oikeasti olisi lähinnä viihtynyt vain kahvitauoilla ja muuten pelannut pasianssia koko työajan?

Väärä todistushan se on sekin, että selittelee toisen asioita parhain päin - siis valehtelee, joskin tämän työtä etsivän lähimmäisen eduksi. Toisaalta se uusi työnantaja tulisi pettymään ja minun "hyvä" juoruamiseni koituisi kolmannen lähimmäisen tappioksi.

Eikös sanota pikemminkin niin ohjeeksi, että rehellisyys maan perii. Pahaa ei pidä puhua, mutta ei turhaa mielistellä tai nuoleskellakaan. Jos ei kykene rehellisesti sanomaan mitään hyvää, niin voi vaikka olla hiljaa.
Saunanaama
puuhakas
 
Viestit: 225
Liittynyt: 11 Huhti 2007, 14:29
Paikkakunta: Tampere

rehellisyys

ViestiKirjoittaja anne » 14 Elo 2007, 17:04

ei minusta ole asioiden selittämistä parhain päin, jos valehtelen 2. työnantajalle henkilöä hyväksi, jollei hän ole. Se ei ole kenenkään etu. Uudessa työpaikassa tulee pian ilmi, ettei työhön otettu osaakaan jotakin -sehän se vasta ikävää on.

Nykyään on törmännyt siihenkiin, että jos jostakin halutaan päästä eroon , kehutaan tätä seuraavaan paikkaan. Eräs kollegani oli saanut näin alkoholistin joka vain oli haluttu siirtää pois. "Pantu vahinko kierämään". Mies pysyi koejan kunnossa ja sitten alkoi juoda. Eka firma on todella tyytyväinen.
anne
perehtynyt
 
Viestit: 78
Liittynyt: 27 Syys 2005, 19:46

ViestiKirjoittaja Hulttio » 14 Elo 2007, 17:21

Jep, juuri tuo siinä lutherin selityksessä mietityttääkin. Toivottavasti jollakin on sanatarkka kirjoitus siitä. Taitaa löytyä katekismuksesta...
Hulttio
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 14 Elo 2007, 17:36

On parhain päin kertomisesta keskusteltu aivan vakavasti kristillisyyden piirissä. Luther selittäessään kahdeksatta käskyä aloittaa:
Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme valehtele lähimmäisestämme, emmekä häntä petä, panettele tai saata pahaan huutoon.


Ensimmäiseksi siis, ettemme valehtele hänestä, jos kertoisimme lähimmäisemme hyväksi työn tekijäksi vastoin parempaa tietoamme, silloin syyllistyisimme valehteluun, eikä se siis olisi parhain päin puhumista. Miten siis tulee toimia?

Työelämässä se on ratkaistu tavallisesti niin, että jos ei voi myönteistä todistusta antaa, kirjoitetaan vain työssä olon aika ja ja sen loppumisesta maininta ilman sen kummempaa arviointia. Yleensä huono työn tekijä ei edes pyydä laadullista arviointia, ja fiksu seuraava mahdollinen työn antaja voi arvioinnin puuttumisesta tehdä johtopäätöksiä. Näin meille opetettiin koulussa 1960 -luvulla, samoin se, että myönteisen suosituksen voi kirjoittaa pyytämättäkin. Tämä siis työhän liittyvistä asioista.

Mikä on sitten kristillisen rakkauden ohje? Lyhyesti sellainen, että teemme ja toimimme, että se huono työntekijä saisi mahdollisuuden parantaa tapojaan vointinsa mukaan.

Pettämisen varmaan ymmärtää jokainen, mutta pahaan huutoon saattamisessa vaikuttaa olevan erilaisia käsityksiä. Olen ymmärtänyt sen niin, että mahdollisuuksien mukaan pidättäydyn levittämästä tietooni tullutta pahaa puhetta toisista, olkoot sitten millä tavoin uskovia tahansa tai vaikka aivan jumalan kieltäjiäkin. Kuitenkin niin, että teen sen, mikä on mahdollista, ettei lähimmäinen pääse toteuttamaan pahoja aikeitaan. Sen vuoksi voin jopa kertoa hänestä joillekin, esimerkiksi viranomaisille. Se kuuluu siihen alkuosaan, ettemme saata lähimmäistä pahaan huutoon.

Parhain päin selittäminen on ennen muuta lähimmäisen auttamista kestävälle pohjalle elämässään ja toimissaan, ei hänen kehumista todellisuutta paremmaksi.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

jees

ViestiKirjoittaja anne » 14 Elo 2007, 19:40

tässä Taavetti kirjoittaa todella hyvin.
anne
perehtynyt
 
Viestit: 78
Liittynyt: 27 Syys 2005, 19:46

ViestiKirjoittaja Saral » 17 Elo 2007, 16:32

Minusta on hyvä sanoa toisen työnantajan jonkinlainen palaute, jos sitä kysytään. Voi sanoa työntekijän heikkoudet ja vahvuudet- tyyliin esimerkiksi. Mitä sitä mainitsemaan pieniä paheita, mutta isot asiat kyllä olis hyvä mainita, ettei kävisi niinku tässä kävi eräässä hoitopaikassa. Rangaistuksiakaan ei näköjään välttämättä langeteta, vaikka syytä olisi. Eikä testeilläkään välttämättä pimeät puolet tule ilmi. Se, että jos joku pelaa työaikana jotain peliä, voi kieliä siitä, että työt on tehty eikä ole mitään tekemistä. Joillakin aloilla työt voi olla sellasia kasautuva luonteisia, jolloin joskus on paljon töitä ja toisinaan tosi vähän. Turhauttavaakin varmasti istua työpaikalla silloin, kun siellä ei tekemistä juuri ole.
Avatar
Saral
vakiintunut
 
Viestit: 118
Liittynyt: 11 Helmi 2005, 10:43

ViestiKirjoittaja Anonymous » 05 Marras 2007, 23:51

Tuli tästä vanhasta avauksesta mieleen kuulemani seurapuhe, jossa puhuja selitti Kristuksen kirkkolakia ja käytti esimerkkinä tilannetta, jossa jostakusta veljestä tai sisaresta puhutaan selän takana.

Tällaista juoruavaa veljeä tai sisarta tulisi tuon Jeesuksen ohjeen mukaan ojentaa ja kertoa juoruajalle, että tämä tekee syntiä ja olla itse levittämättä huhua. Esimerkkinä huhusta oli spekulointi sillä, onko tuo veli/sisar uskomassa kun se on tehnyt näin ja noin. Siinäkin tapauksessa, että kyseessä ei ole perätön juoru, niin ennen kuin puhuu edes niille 2-3:lle, pitää ottaa asia puheeksi asianomaisen itsensä kanssa.

Jeesuksen opetuksen mukaisesti toisen vioista ei ole lupa puhua yhtään kenellekään ennen kuin siitä on puhuttu asianomaiselle itselleen. Jos puhuteltu ei usko, voi pyytää avuksi 2-3 ja puhua niitten kanssa tälle rikkoneelle. Ja lopulta jos tämäkään ei auta, voidaan puhua seurakunnalle. Jeesuksen mukaan seurakunta voi koostua esim. 2-3 henkilöstä, koska Jeesus sanoo: missä kaksi tai kolme kokoontuvat hänen nimessään, siellä hän on heidän keskellään.

Puhuja korosti myös tuota "hänen nimessään" ja selitti sen tarkoittavan sitä, että Jeesus ei ole sellaisen seurakunnan keskellä, joka ei ole sitoutunut hänen sanaansa. Tästä esimerkkinä mainittiin tilanne, jossa seurakunnalle oli kerrottu jostain muusta kuin raamatun ilmoittamasta synnistä.

Pakanana ja publikaanina joudutaan lopulta pitämään sellaista, joka ei kuuntele seurakuntaakaan. Ja samaan hengenvetoon puhuja kertoi, miten Jeesusta aikanaan moitittiin siitä, miten tämä seurusteli pakanoitten ja publikaanien kanssa. Sanoipa jopa fariseuksille, että publikaanit ja portot menevät taivaan valtakuntaan ennemmin kuin he.

Minusta tuo puhe vastasi kyllä aamenta.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja hannu » 06 Marras 2007, 08:18

Tällaista juoruavaa veljeä tai sisarta tulisi tuon Jeesuksen ohjeen mukaan ojentaa ja kertoa juoruajalle, että tämä tekee syntiä ja olla itse levittämättä huhua. Esimerkkinä huhusta oli spekulointi sillä, onko tuo veli/sisar uskomassa kun se on tehnyt näin ja noin. Siinäkin tapauksessa, että kyseessä ei ole perätön juoru, niin ennen kuin puhuu edes niille 2-3:lle, pitää ottaa asia puheeksi asianomaisen itsensä kanssa.


Kyllä vaan! Suoruutta kaivataan tänä aikana jona mitä erilaisemmat asiat ovat jokaisen oma asia. Ei kenenkään tarvitsisi loukkaantua, jos joku tulee kysymään "oletko uskomassa" tai "olikohan tuo oikein".

Pakanana ja publikaanina joudutaan lopulta pitämään sellaista, joka ei kuuntele seurakuntaakaan. Ja samaan hengenvetoon puhuja kertoi, miten Jeesusta aikanaan moitittiin siitä, miten tämä seurusteli pakanoitten ja publikaanien kanssa. Sanoipa jopa fariseuksille, että publikaanit ja portot menevät taivaan valtakuntaan ennemmin kuin he.


Mielenkiintoinen yhteys noilla kahdella näkökulmalla. Onko se paha jos pidetään pakanana ja publikaanina? Siinä mielessä ei että silloin saattaa saada seuralaiseksi Jeesuksen. Mutta jos jää iänkaiken pakanaksi ja publikaaniksi, niin asiat ovat heikosti.

Tämä ei liene tarkoita sitä, että se joka on jouduttu seurakunnassa sitomaan, olisi sisällä Jumalan valtakunnassa? Paremminkin sitä, että on joutunut tilaan, jossa Kristus viimeisiä keinoja käyttäen koittaa rakkaudella puhutella nöyrtymään synnistä parannukseen. Pakana ja publikaani menee kyllä ennen fariseuksia Jumalan valtakuntaan koska hänellä on syntiä, sen kaikki muutkin tietävät ja kenties hän itsekin jo tuntee syntinsä. Semmoiset ihmiset menevät Jumalan valtakuntaan. Sensijaan fariseuksilla ei ole mitään syntiä vaan ovat synnittömästi eläneet ja sen vuoksi ovat kaukana Jumalan valtakunnasta.

No meni vähän aiheesta sivuun tämä puheenvuoro.
hannu
vakiintunut
 
Viestit: 129
Liittynyt: 12 Heinä 2006, 09:53
Paikkakunta: Länsi-Suomi

ViestiKirjoittaja Anonymous » 06 Marras 2007, 10:44

Blastus sanoo:

>>>Jeesuksen opetuksen mukaisesti toisen vioista ei ole lupa puhua yhtään kenellekään ennen kuin siitä on puhuttu asianomaiselle itselleen. Jos puhuteltu ei usko, voi pyytää avuksi 2-3 ja puhua niitten kanssa tälle rikkoneelle. Ja lopulta jos tämäkään ei auta, voidaan puhua seurakunnalle. Jeesuksen mukaan seurakunta voi koostua esim. 2-3 henkilöstä, koska Jeesus sanoo: missä kaksi tai kolme kokoontuvat hänen nimessään, siellä hän on heidän keskellään.>>>

Minusta tämä on asia, jota jokaisen (myös minun) kantsii kovasti opiskella. On monesti niin 'maukasta', ruveta puimaan toisten asioita esim ystävien kanssa. Se saattaa tuntua myöskin oikealta. Sitä saattaa ajatella että on oikeinkin olla oikein uskovien kanssa porukalla huolestuneita jonkun uskomisen asioista. Asianosainen saattaa olla koko jutusta ihan tietämätön. Tästä mulla on ihan omakohtainen kokemus. Onneksi asia paljastui ja 'jäin kiinni' pahan puhumisesta ja sain asian korjattua...mutta vieläkin asia kirvelee; minkälaiset haavat tuo ruma toimintamme aiheutti henkilölle, josta puhuimme pahaa. Yäkk, olen inhottava, vaikea kunnioittaa tämmöstä ilkimystä!
Anonymous
 

Seuraava

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron