Todistus:

[Weha]

tänäänkin kun menin aikaisin aamusta klo.5 töihin kaupungille, niin kyllä oli porukkaa änkyräkännissä, enkä voinut töitänikään tehdä. Jouduin menemään 8.00 ja vieläkin oli kaksi poikaa siellä ihan ulkona. Tämä vain siksi, että kyllä uskovaisen elämä onkin rikasta ja antoisaa. Ei maailma mitään voi antaa kun tota touhua katsoo ja taitaa vielä olla kirkon jäseniäkin. Seuroista saa lohtua ja ennemuuta on kiitollinen mieli ja hyvä omatunto. Eilenkin oli niin lohduttavat seurat, että ihan itketti se armo, jonka omakseen saanut...

[Sinisielu]

Niinpä. Monet epäuskoiset ovat kuulemma ihmetelleet sitä, miten uskovaisilla, siis vl-uskoisilla voi olla hauskaa ilman alkoholia.

[Nepheg]

Toinen työni on sellaista, että näen viikonloppuisin mitä en haluaisi nähdä.
Yhä enemmän jopa alaikäisiä huumeiden vaikutuksen alla.
Näkevät näkyjä, tai ainakin niin epäilen kun huutavat ja viuhtovat käsiään kuin joku olisi heidän vieressä vaikka aivan yksikseen ovat.

Pari viikkoa sitten otin pari juovuksissa olevaa nuorta kiinni, kun rikkoivat paikkoja ja soitin poliisit paikalle.
Työkaverit aina ihmettelevät, kun uskallan mennä isonkin porukan perään yksikseni, mutta vielä on ollut suojelusenkeli matkassa.
Siinäpä sitä enkelillä on hommia ja jälkeenpäin olen joskus itsekin ihmetellyt ettei ole sattunut mitään.

[Weha]

Vekkuli, terve maalaisjärjen käyttö on aina paikallaan, vai onko sinut palkattu vartiaksi

[mira]

Sinisielulle ja muillekin:

Myös meillä muilla uskovaisilla on hauskaa ilman alkoholia. Ja myös sitä ihmetellään.

Lisään tähän vielä selvennykseksi että siis muilla kuin vl-uskovaisilla.

[Nepheg]

Vekkuli, terve maalaisjärjen käyttö on aina paikallaan, vai onko sinut palkattu vartiaksi

En ole vartija, mutta keskustassa sattuu ja tapahtuu ja omaisuuttaan on suojeltava.
On pakko mennä perään ja mielellään ottaa kiinni itse, nimittäin muuten poliisit ei saa kiinni.

Alkuaikoina yritin kerran seurata sopivan välimatkan päästä ja annoin samalla ajo-ohjeita poliiseille.
Seuraaminen kesti tosi kauan ja häiriköt pääsivät pakoon.

[Weha]

Miralla, hieman selvennykseksi, että me olemme absolutisteja alkoholin käytössä. Olen kertonutkin, kun olin toisessa hengellisyydessä, niin juovuin alkoholin käytön vuoksi. Tämä tapahtui eräänä kesänä, kun olin puutarhassa, ja siellä otettiin olutta ja viiniä. Sitten meni hieman yli tarpeen...Niinhän se on, seura tekee kaltaisekseen, kuten Raamattu sanoo. On hyvä tämä käytäntö, heikon veljen takia. Heikko veli tai sisko voi olla kuka tahansa meistä.

[mira]

Tiedoksi: Minäkään en juo ollenkaan alkoholia. En ole "kohtuukäyttäjä" tai "satunnainen viininlitkijä" vaan totaalikieltäytyjä.

Tässä asiassa olen ehdottomasti samaa mieltä kuin te, ja tätä kysymystä voisi verrata esimerkiksi ajatuksiinne teatteri-ketjussa. Miksi pitäisi tasapainotella rajalla, kun voi kieltäytyä kokonaan, menettämättä silti mitään oleellista. Ja perusteetkin löytyvät suoraan Raamatusta (älkää juopuko viinistä...)

Mistä osasta tekstiäni päättelit, että minä joisin alkoholia jonkin verran/paljon/vähän/silloin tällöin/kohtuullisesti...?

Ps. Absolutisteiksi kutsutaan useimmiten niitä, jotka kieltäytyvät kaikista päihteistä. Itse en itseäni siihen porukkaan laskisi, koska silloin tällöin tulee vedettyä henkoset tupakista.

[Weha]

Juu, mira, noinhan se on kun sanot. Niin päättelin siitä, että kun et ole meikäläisiä, tuom perusteella: "Myös meillä muilla uskovaisilla on hauskaa ilman alkoholia. Ja myös sitä ihmetellään".

Ajattelen, että tarkoitat "muilla uskovilla" ns. muita hengellisyyksiä, kun vl:iä. Muut hengellisyydet hyväksynee kohtuukäytön, kun meillä on katsottua asiaa toisesta näkökulmasta.

[Sinikettu]

Minä tunnen paljon muissa hengellisyyksissä olevia, jotka eivät käytä yhtään alkoholia.

Kerran eräs vl-ystäväni sanoi, että yleensä on niin, että ihminen uskoo ja ajattelee asioista samalla tavalla kuin siinä hengellisyydessä, jossa hän on, uskotaan ja ajatellaan. Kyllä varmaan noin on suurimmassa osassa tapauksissa, mutta esim itse en jakanut kaikkia käsityksiä ja uskoa kuin yleisesti muilla siinä hengellisyydessä on, jonka seurassa ennen jonkin verran olin. En myöskään kirkon opetuksista ollut kaikista samaa mieltä. Mutta kun ei ollut muutakaan paikkaa, jonne silloin olisin tiennyt mennä, niin olin siinä missä olin. Ja opin tuntemaan monia ihmisiä, jotka eivät ole vl:a mutta ovat uskovaisia ihmisiä. Voi tietysti kysyä sen täällä monesti esitettävän kysymyksen miksi nuo ihmiset ovat eripaikassa, jos he ovat uskovaisia. Varmaan moni samasta syystä kuin minäkin olin, kun en tiennyt minne muualle mennä. Mutta siis tämä viestini tarkoitus on se, että ei kaikkia ulkopuolella olevia voi laittaa johonkin tiettyyn muottiin sen mukaan missä hän sattuu olemaan.

[Weha]

Puatti, on myös niin, että Pyhä Henki on rakkauden henki ja johtaa hänen omansa yhteen. Se on Jumalan työ kun löytää Jumalan valtakunnan. Vain tästä yhdestä laumasta kuuluu hyvän paimenen ääni. Jotka opettavat toisin ja ovat eripaikassa, ovat eri hengen lapsia. Tätä selitin epäuskoiselle työkaverilleni ja sanoin että ajattele nyt vaikka maalaisjärjellä. Hän ymmärsi asian. Minulle jäi se kuva, että hän tietää mihinkä laumaan nyt menee kyselemään, kun Pyhä Henki häntä kutsuu.

Kyllä sen lapsia ollaan ketä seurataan, omaksui niitä opetuksia vähempi tai enempi.

[Elena]

Onhan niitä absolutisteja/totaalikieltäytyjiä toki muissakin kuin vl:issä. Esimerkiksi pääministerimme. Ei kannata yleistää liikaa, mutta toki vl:t hieman valtavirrasta poikkeavat alkoholin käyttämättömyydellään.

[Sinikettu]

Olen kyllä hyvin pitkälle samaa mieltä kanssasi Weha. On toki niin, että kenen seurassa olet niin hänen kaltainen tahtomattakin tuppaat olemaan. Mutta eikös me seurata Jeesusta, eikä jotain ihmistä? Tietysti ne ihmiset, joitten seurassa olet, ja jotka sanovat seuraavansa Jeesusta, paljon pääsevät vaikuttamaan siihen millainen Jeesuksen seuraaja itsekin on. Minut itsenikin seura on tehnyt jokseenkin kaltaisekseen. Eikö viime kädessä kuitenkin ratkaise se, ketä seuraat? Bibliassa sanotaan jotenkin niin, että minulla on myös muitakin lampaita, jotka minun on johdatettava tähän laumaan (uudemmissa käännöksissä hieman eri tavalla). Eikö se tarkoita sitä, että ulkopuolella on uskovaisia, joilla on oikean suuntainen usko tai kaipuu siihen ja Jumala, joka yksin tuntee ihmisen sydämen, johdattaa heidät ajallaan uskovaisten luo? Omien kokemusten ja tuntemieni ihmisten takia olen sitä mieltä, että ei toinen ihminen voi mielessään päätellä kenenkään uskoa sen mukaan missä tämä ihminen sattuu olemaan. Mielestäni on julmaa ajatella niin kuin joku on sanonut, että sano keiden kanssa seurustelet niin minä kerron millainen sinä olet.

[Weha]

Puatti, on myös se lauma, jossa Jeesus puhuu omiensa kautta. Siis me seuraamme Jeesusta, tässä laumassa, jossa kuuluu oikea ääni. Jeesushan antoi tämän Pyhän hengen viran vain omilleen, ei eriseuroille, joita on karttaa käsketty, Raamatun monilla kohdilla.

Eikös juuri Herraa ja tätä Jumalan lasten joukkoa tule seurata?

1.Tes.1:6. "Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan".
Näinhän tuossa sanotaan.

Joh.20:21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.

[Weha]

Luther opettaa Isossa katekismuksessaan, sen kolmannessa uskonkappaleessa:


"Pyhä Henki saattaa meidät ensiksi pyhien yhteyteen, seurakunnan helmaan, jonka välityksellä hän meille saarnaa ja vie meidät Kristuksen tykö. Me emme näe, et sinä, etkä minä, totisesti Kristuksesta tietää emmekä häneen uskoa ja häntä Herraksemme saada, ellei Pyhä Henki sitä evankeliumin saarnan kautta tarjoaisi ja helmaamme lahjana laskisi. Työ on tapahtunut ja täytetty: Onhan Kristus meille aarteen kärsimyksellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hankkinut ja ansainnut.Jos tämä teko jäisi salaan, kenenkään tietoon tulematta, se olisi turha ja hyödytön; mutta Jumala on, ettei aarre jäisi haudatuksi, vaan joutuisi käyttöön ja nautittavaksi, antanut sanan tulla esiin, julistettavaksi, antanut Pyhän Hengen siinä tuomaan ja omistamaan meille tuon lunastusaarteen. Pyhitys onkin siis yksinkertaisesti vain saarnaamista Herran Kristuksen tykö ja tätä hyvyyttä saamaan. Mutta tähän emme voi itsestämme päästä.

Pyhällä Hengellä on näet ensiksi maailmassa erikoinen seurakunta. Tämä on se äiti, joka synnyttää ja kantaa jokaisen kristityn Jumalan sanalla. Tätä sanaa hän ilmoittaa ja harjoittaa ja hän valaisee ja sytyttää sydämet, niin että he sen käsittävät, omistavat, siinä riippuvat ja pysyvät.

Ellei näet saarnata Kristuksesta, ei ole ensinkään Pyhää Henkeä perustamassa, kutsumassa ja kokoamassa kristillistä seurakuntaa, JONKA AVUTTA EI VOI TULLA KRISTUKSEN LUO.

`Minä uskon, että maanpäällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakaantumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinne. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa. Juuri tämä on siihen tulemisen alku. Ennen siihen tulemistamme me olimme kokonaan perkeleen omia, Jumalasta ja Kristuksesta kerrassaan tietämättöminä. Näin Pyhä Henki viimmeiseen päivään asti pysyy pyhän seurakunnan eli kristikunnan tykönä. Sen välityksellä hän meitä saattelee, sitä hän käyttää sanan julistamiseen ja harjoittamiseen ja tämän välityksellä hän saa aikaan ja lisää pyhitystä. Näin se päivittäin yhä kasvaa ja vahvistuu uskossa ja sen hedelmissä, jotka hän saa aikaan``

[Sinikettu]

Olet aivan oikeassa Weha. Mutta minä en ehkä osaa aivan ilmaista omaa ajatustani.. Ajattelen nimittäin, että siellä muualla on sellaisia, jotka etsivät oikeaa elävää uskoa. Sellaisia, jotka eivät vielä ole päässeet Jumalan valtakuntaan sisälle, mutta joilla on oikean suuntainen usko tai jotka kaipaavat sitä. Koska Jeesus itse sanoo raamatussa, että hänellä on muitakin lampaita, jotka hänen on laumaansa johdatettava, uskon, että muuallakin on Jeesuksen omia. Mutta kuten raamatussa sanotaan, on heidät ensin johdatettava lammaslaumaan, jossa he kuulevat oikean evankeliumin ja senhän Jeesus sanoo tekevänsä. Koska he eivät todella voi vahingossakaan kuulla siinä väärässä laumassa oikeaa oppia, heidän uskonsa ei voi olla aivan oikea. Mutta jos he seuraavat Jeesusta, eivät he voi uskoa niinkään kuin muut siinä väärässä laumassa, jotka eivät voi seurata oikeasti Jeesusta, koska opettavat väärin. Eikö Jeesus johdata laumaansa jokaisen, joka haluaa häntä todella seurata? Ajankohtaa me emme vain tiedä, jollekin se tapahtuu aivan nuorena, jollekin toiselle keski-iässä ja kolmannelle vasta kuolinvuoteella. Mutta ajatukseni on se, että minä en voi tietää ketä Jumala on alkanut herätellä (ja sitä herättelyähän voi kestää monta vuotta), joten en minä voi automaattisesti olettaa, että toinen ihminen uskoo tietyllä tavalla, koska hän sattuu olemaan jotain tiettyä hengellisyyttä.

[Weha]

Ymmärrän hyvin, että kun toisuskoisten kanssa keskustelee ja on tekemisissä, vaikka kylässä yms. niin käsitteet helposti menee uskovaisellakin sekaisin ja varsinkin kun kuuntelee heidän kokemuksiaan ja juttujaan. Tässä on siis vaaransa...Mutta yhtä ei voi olla toisin uskovan ja opettavan ts. tunnustavan kanssa.

Toisaalta, jos joku on esim. helluntailainen, tiedän, ettei yhtä olla lähimainkaan. Esim hengenluomaan yhteyteen kuuluu, "yksi Herra, yksi usko ja yksi kaste" (Ef.4). Missä se yhteys voisi olla? Eihän tuota voi sivuuttaa.

Kun puhutaan toisista lampaista, eikös ne ole muita kansoja, juutalaisten lisäksi? nämä uskovaiset muodostavat yhdessä yhdenlauman. Olisko teillä rakkaat sanaa tähän?

[O.M]

Minusta tuntuu, Puatti, että saatat vähän sotkea tunnon heräämisen ja parannuksen keskenään. Ulkopuolella Jumalan valtakunnan on tosiaan paljon ihmisiä, jotka elävät heränneellä tunnolla ja jotka kuuluvat Jumalan valittuihin, koska Jumala heidät suuressa armossaan vielä johdattaa tähän ainoaan lammashuoneeseen. Jos he kuitenkin kuolisivat ennen parannusta, he kuolisivat epäuskossa ja ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle.

Näkyvän seurakunnan ulkopuolella saattaa vaeltaa joitakin ihmisiä, jotka ovat saaneet esim. uskovaisen papin radiohartaudesta kuulla Hengen eläväksi tekemän evankeliumin ja uskoneet sen. He ovat uskomassa, heidät Hyvä Paimen on luvannut saattaa tähän yhteen lammashuoneeseen. Ehkä tarkoitit heitä.

Parannuksesta seuraavat kuitenkin aina parannuksen soveliaat hedelmät, sillä ei usko ole jouten. Jumala on säätänyt niin, että parannuksesta seuraa kaipuu pyhien yhteyteen, seurakunnan kokoontumisiin ym. Raamattu toteaa, että uskon ilman tekoja on kuollut usko. Jos siis ihminen väittää uskovansa kuten vl:t, mutta ei aktiivisesti hakeudu seurakuntayhteyteen, mikä on hedelmien puuttumisen syy? Haluaako ihminen silloin säilyttää syntielämän kuten tv:n kotinsa huonekaluna riettaine ohjelmatarjontineen, lihallisen musiikin, itsensä elämän ja kuoleman herrana jne. "Jokainen puu tunnetaan hedelmästänsä" (Luuk.6:44), opetti suuri mestarimme. Hengen hedelmä ei ole ruokkia lihaa. Joka on Hengestä syntynyt, on kuollut pois synnistä ja elää Kristuksessa, lihan töitä kuolettaen.

[Sinikettu]

Minusta tuntuu, Puatti, että saatat vähän sotkea tunnon heräämisen ja parannuksen keskenään. Ulkopuolella Jumalan valtakunnan on tosiaan paljon ihmisiä, jotka elävät heränneellä tunnolla ja jotka kuuluvat Jumalan valittuihin, koska Jumala heidät suuressa armossaan vielä johdattaa tähän ainoaan lammashuoneeseen. Jos he kuitenkin kuolisivat ennen parannusta, he kuolisivat epäuskossa ja ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle.

Paljon mahdollista, että sekotan asioita... Mutta näin, kuten kirjoitat, oli ajatukseni.

Näkyvän seurakunnan ulkopuolella saattaa vaeltaa joitakin ihmisiä, jotka ovat saaneet esim. uskovaisen papin radiohartaudesta kuulla Hengen eläväksi tekemän evankeliumin ja uskoneet sen. He ovat uskomassa, heidät Hyvä Paimen on luvannut saattaa tähän yhteen lammashuoneeseen. Ehkä tarkoitit heitä.

Kyllä, heitäkin tarkoitin. Sekä sitten vielä niitä, jotka elävät heränneellä tunnolla, eivät ole vielä saaneet kuulla evankeliumia (eivätkä siis vielä ole oikeita uskovaisia), mutta etsivät Jumalaa. He eivät elä ja usko kaikessa niin kuin väärät uskovat opettavat. Itselläni ainakin sellainen aika kesti kauan, kun en enää ymmärtänyt asioita samoin kuten esim. kirkko opettaa. Lestadiolaisista olin kuullut jonkin verran, mutta en tiennyt tarkkaan miten hekään uskovat. Minusta tuntuu, että Jumala herätteli minua ja lähetti myös rinnalle kulkemaan ystävän, joka on vl, jolloin minä sain jonkinlaisen yhteyden uskovaisiin. Vaikka meni siinä kyllä vielä pitkä tovi, ennen kuin ymmärsin mistä tässä uskossa on todella kyse, miksi tämä on erilainen kuin muilla. Koska itselle on näin käynyt, niin vieläkin pidän siitä kiinni, ettei voi automaattisesti ajatella, että joku uskoo tietyllä tavalla siitä päätellen mihin hän kuuluu. Koska kun Jumala alkaa herätellä ja ihminen alkaa nähdä missä kohden hän on harhaan menossa, niin ei hän enää voi uskoa niin kuin muut siinä hengellisyydessä, jossa hän sattuu olemaan, oli se sitten joku kirkko tai herätysliike. Itse olen sellaisen uskonnollisen kasvatuksen saanut, joka meni esim. siinä harhaan, ettei siinä ole evankeliumi tarjolla samalla tavalla kuin vl:lla. Siinä ei siis saarnata toisille anteeksi syntejä yhtä voimallisesti, vaikka ei kielletäkään pyhän hengen pappeutta ja avainten valtaa. Ihmiset menevät papin, rippi-isän/äidin eli siulunhoitajan luo sen sijaan, että pyytäisivät evankeliumia toiselta uskovalta. (toivottavasti nyt ei ole taas käsitteet sekaisin, jos on niin koitetaan seuraavassa viestissä uudestaan, koittakaa olla kärsivällisiä minun kanssani... ) Sitten oli vielä nuo ulkoiset asiat, kuten teeveen katselu, musiikki, meikkaus, korvakorut, alkoholi ja sellaiset. Niistä ajatellaan vapaammin siinä hengellisyydessä kuin vl:t, paitsi minun kotonani, eli minun kotona saamaani uskoa ei voi päätellä sen mukaan mihin vanhempani kuuluvat.

Parannuksesta seuraavat kuitenkin aina parannuksen soveliaat hedelmät, sillä ei usko ole jouten. Jumala on säätänyt niin, että parannuksesta seuraa kaipuu pyhien yhteyteen, seurakunnan kokoontumisiin ym. Raamattu toteaa, että uskon ilman tekoja on kuollut usko. Jos siis ihminen väittää uskovansa kuten vl:t, mutta ei aktiivisesti hakeudu seurakuntayhteyteen, mikä on hedelmien puuttumisen syy? Haluaako ihminen silloin säilyttää syntielämän kuten tv:n kotinsa huonekaluna riettaine ohjelmatarjontineen, lihallisen musiikin, itsensä elämän ja kuoleman herrana jne. "Jokainen puu tunnetaan hedelmästänsä" (Luuk.6:44), opetti suuri mestarimme. Hengen hedelmä ei ole ruokkia lihaa. Joka on Hengestä syntynyt, on kuollut pois synnistä ja elää Kristuksessa, lihan töitä kuolettaen.

Niin, ei ulkopuolella varmasti voi olla jo parannuksen tehneitä, jotka uskoisivat samalla tavalla kuten vl:t. Itse ajattelen sen olevan jo mahdotonta senkin takia, että ei kukaan voi olla uskova yksinään. Kyllä hän tarvitsee toisia samoin uskovia rinnalleen. Saman suuntaista uskoa voi olla, kuten vl:lla, mutta en usko, että aivan samaa voi olla. Ympäristön tuoma paine jo vaikuttaa siihen, ettei se voi olla mahdollista, koska vl usko poikkeaa kuitenkin niin paljon nykyajan ihmisten uskosta ja käsityksistä. Ehkä se, ettei hakeudu toisten uskovien seuraan, jos haluaa uskoa samoin, johtuu paljon noista asioista, joita kirjoitit. Itselläni harvoin seuroissa käynti johtuu myös siitä, että ei ihan oikeasti pääse sinne tai sitten ujona ihmisenä pelottaa mennä sinne, koska en tunne siellä paljon ihmisiä ja olonsa tuntee ulkopuoliseksi, kun muilla on perheet ja tuttavat ja sukulaiset. Itsellä ei ole ketään, ei kukaan odota tulisinko minä sinne. Mutta haluaisin kyllä mennä ja pahalta tuntuu, jos ei pääse pitkään aikaan joko omasta tai jostain muusta syystä.

[Weha]

Minulla on paljon samoja ajatuksia kuin "puatilla". Jo se ettei ole ollut oikein tuttuja Vl-uskossa vaikeuttaa sinne menoa. Esim.
tien toisella puolella on usein kansanlähetyksen tilaisuuksia, jossa kyllä tunnen paljonkin ihmisiä, olisi siinä mielessä hyvä mennä. Huomaan kun jotkut katselevat "pitkään" kun olen tullut VL-seuroista.
...Siinä on vain se ongelma, etten usko mitä siellä kansanlähetyksessä opetetaan. Uskottavuus menee jo heti siinä, kun naiset siellä opettavat. Myös synergismi=ratkaisukristillisyys ja tuhatvuotisoppi on asioita, jotka ovat ylipääsemättömiä. Eikä kansanlähetyksessä anneta syntejä anteeksi, kuten uskovaisten-seuroissa: Se on niin valtavan lohdullista kuultavaa ja siksi siellä onkin niin hyvä olla.