Vaikka Jumala meitä välillä kurittaakin, ei Hän hylkää, eikä anna uskomme lopullisesti sammua, kun se on kerran syttynyt.
Tuohon tummentamaani lauseeseen olin aikeissa jo päivällä kirjoittaa vastinetta, tuli kuitenkin lähtö muualle, nuusku oli siihen vastannut sillä välin, hiukan kuitenkin lisäisin.
Voin täysin yhtyä nuuskun kirjoittamaan. Luin maarian viestin jo päivällä, oikeastaan ensi lukemisella meni ohi silmieni se harha, joka siihen on taitavasti kätketty, mutta toisella lukemisella kiinnitin siihen huomion. Olin jo etsimässä Raamattua vanhan testamentin kirjoista, mutta vaimo muistutti, että on aika lähteä Rauhanyhdistyksen vuosikokoukseen. Nyt otin ensiksi katkelman Paavalin kirjeestä, lisään sen tähän, mutta noudan vielä saman uuden käännöksen mukaisena. Ainakin siitä on havaittavissa, että Jumala voi sanallaan herättää hengellisesti kuolleita, miksei sitten hengellinen kuolema olisi mahdollista.
Efesolaiskirje 2
1 Ja myös (herätti) teidät, kuin te kuolleet olitte ylitsekäymisten ja syntein tähden,2 Joissa te muinen vaelsitte, tämän maailman juoksun jälkeen ja sen pääruhtinaan, jolla tuulessa valta on, nimittäin sen
hengen jälkeen, joka nyt epäuskoisissa lapsissa vaikuttaa,
3 Joiden seassa me myös kaikki muinen meidän lihamme himoissa vaelsimme ja teimme lihan ja toimen tahdon jälkeen, ja me olimme luonnostamme vihan lapset niinkuin muutkin.
4 Mutta Jumala, joka rikas on laupiudesta, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,5 Ja kuin me vielä synnissä kuolleet olimme, on hän meitä Kristuksen kanssa eläväksi tehnyt; (sillä armosta olette te autuaiksi tulleet:)
6 Ja on meidät ynnä hänen kanssansa herättänyt, ja istuttanut taivaallisiin menoihin Kristuksessa Jesuksessa,
7 Että hän tulevaisilla ajoilla ylönpalttisen armonsa rikkauden hyvyydestänsä meidän kohtaamme Kristuksessa Jesuksessa osoittais.
8 Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on:
9 Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.
10 Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut.
Sama uusimman käännöksen mukaisena:
Efesolaiskirje 2
Kuolemasta elämään1 Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. [Kol. 2:13]
2 Ennen te elitte niiden vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden
henkivaltojen hallitsijaa, sitä
henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä. [Joh. 14:30; Ef. 6:12]
3 Heidän joukossaan mekin kaikki ennen elimme noudattaen oman luontomme haluja ja tehden niin kuin ruumiimme ja mielemme tahtoivat, ja näin olimme luonnostamme vihan alaisia niin kuin kaikki muutkin. [Joh. 3:6]
4 Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti,
5 että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu. [Kol. 2:13]
6 Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa7 osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen.
8 Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. [Room. 3:24+]
9 Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. [Room. 3:27; 1. Kor. 1:29]
10 Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut. [Ef. 1:4, 4:24; Tit. 2:14]
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4