Predestinaatio-oppi

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

ViestiKirjoittaja O.M » 11 Helmi 2008, 10:16

sisarmaaria kirjoitti:Vaikka Jumala meitä välillä kurittaakin, ei Hän hylkää, eikä anna uskomme lopullisesti sammua, kun se on kerran syttynyt.


Paavali kehottaa Timoteusta pitämään uskon, hyvän omantunnon ja kilvoittelemaan. Miksi pitää kilvoitella, jos ilmankin säilyy uskomassa?

"18 Tämän käskyn minä annan sinulle, minun poikani Timoteus, entisten ennustusten jälkeen sinusta, ettäs niissä sotisit niinkuin jalo sotamies, 19 Ja pitäisit uskon ja hyvän omantunnon, jonka muutamat ovat hyljänneet ja ovat uskon puolesta haaksirikkoon tulleet." (1. Tim. 1:18-19).
"Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, käsitä ijankaikkinen elämä, johonka sinä kutsuttu olet, ja olet tunnustanut hyvän tunnustuksen monen todistajan edessä" (1. Tim. 6:12).

Edelleen Paavali toteaa, että jos joku ei kilvoittele ahkerasti, häntä ei kruunata.

"Ja jos joku kilvoittelee, niin ei hän kruunata, ellei hän toimellisesti kilvoittele" (2. Tim. 2:5).

Kalvinismin (josta myös baptismi polveutuu) mukaan on ihan sama, miten sitä elää: ihminen joko on valittu tai ei ole valittu. Heidän mukaansa tosin armovalitsemus näkyy hyvänä elämänä, mutta mitään lankeemusta ei ole, joka voisi viedä uskosta. Kyseessä on kalvinistinen harha, jota Raamattu ei opeta.

Raamattu puhuu lukemattomista uskonsa hylänneistä ihmisistä, synnin petoksen kautta Jumalan valtakunnasta ulos joutuneista ihmisistä. Heille Raamattu kehottaa yksinkertaisesti: tehkää parannus.

Nuusku kirjoitti aiheesta hyvin täällä:

nuusku kirjoitti:Olen käsittänyt, että Jumala antaa sen voiman uskoa ja tehdä parannuksen, ihminen tosin on se subjekti, joka sen tekee, mutta Jumalan antamilla voimilla. Joten ei siinä ole lopulta mitään ihmisen omaa.


Noin juuri, Jumala vaikuttaa sekä tahdon että toimituksen niin parannuksen teossa kuin uskon kilvoituksessakin, mutta ihminen on se subjekti, joka tekee parannuksen ja joka kilvoittelee (kokemuksellisella tasolla, ei tosin aina; joskus voi kokemuksellisestikin tuntea vahvan Jumalan toiminnan). Parannus ja kilvoitus ovat Jumalan työtä, mutta Jumala tekee ne ulkonaisesti ihmisen valintojen kautta. Kalvinistinen epäraamatullinen harha sen sijaan yrittää johtaa ihmistä passiivisuuteen parannuksen teossa, syntiä vastaan taistelussa ja synnin pois panemisessa.

näre kirjoitti:Olin joskus tilanteessa, jossa tosissani mietin uskoa ja sen hylkäämistä. Tunsin, että voin itse valita uskovaisen tai uskottoman osan.

Valitseminen ei ollut helppoa ja sitä pitkään mietiskelin. Sousin ja huopasin. Lopulta tein valintani. Ei ollut järkeä, ei halua, eikä kiinnostusta jatkaa elämää uskovaisena. Päätin, että usko ja elämä tämän yhteisön jäsenenä saa nyt riittää ja loppuu nyt ja tähän. Siinä sitten päätöksestäni hyvin huojentuneena, mutta itkien mietin sitä, miten päätöksestäni läheisilleni ilmoitan, kun viereeni tulla tupsahti hyvin etäisesti tietämäni uskovainen ihminen, jonka kanssa en ollut koskaan ollut missään tekemisissä . Tämä kietoi kätensä ympärilleni ja kysyi mikä on hätänä. En halunnut vastata, joten vastasin lyhyesti että kaikki. Haluatko sinä kuitenkin uskoa, tämä kysyi sitten. En ollut uskoa korviani, kun kuulin vastaavani joo. Silloin tuo ihminen julisti evankeliumia ja jätti sitten pian minut kummastelemaan mitä ihmettä äsken oikein tapahtui. Olin ihan ymmälläni miten saatoin vastata myöntävästi ja vieläpä tarkoittaa sitä, kun juuri hetkeä aiemmin olin varma etten halua uskoa. Miten noin yhdessä hetkessä Jumala teki kuurosta kuulevan ja sokeasta näkevän. Miten tuo ihminen osui juuri siihen hetkeen ja paikkaan. Miten vastaus tuli minun suustani, vaikka minä en ollut se, joka sen päätti.


Tuo on puhutteleva tarina. Olen kokenut samantapaista, joskaan en voi yksilöidä sitä samalla tavalla yhteen tilanteeseen. Kuitenkin asia on niin, että omilla päätöksilläni en ole säilynyt uskomassa. Olen kyllä lukuisia kertoja päättänyt, että pyydän evankeliumia ja päättänyt, että haluan uskoa, mutta uskon niin, että ne päätökset on kaikki alusta loppuun Jumalan vaikuttamia eikä niissä siksi ole omaa osuutta lainkaan. Muutenhan olisin tienannut vähän armoa eikä armo olisikaan armoa, vaan palkka pienen pienestä omasta valinnasta.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Helmi 2008, 14:59

Ihminen on luonnostaan syntinen. Jumala on hyvä. Armossaan hän on valinnut jotkut meistä pelastukseen. Miksi ei kaikkia? Se on mysteeri. Kadotukseen Jumala ei tuomitse ketään, ellei sitten Juudaksen kohtaloa tulkita niin.

Jos meidät on valittu pelastukseen, miksi Jumala meidät välillä hylkäisi, ja valitsisi uudelleen? Se on mahdoton ajatus. Voin nähdä tämän asian vain niin, että uskovaisella on vain välillä aikoja, jolloin hänen uskon liekki on heikompi, mutta ei Jumala valittuaan koskaan hylkää.


Asiahan on niin, että Jumala on luonut jokaisen ihmisen elämään yhteydessään. alun perin Jumalan valitsemus on tarkoitettu ja kohdistuu jokaiseen ihmiseen. Jokainen ei kuitenkaan ole Jumalan kutsulle kuuliainen, tai oikeastaan jokainen perisynnin saastuttama ihminen (siis jokainen ihminen) vastustaa Jumalan kutsua, vahvat jaksavat vastustaa niin kovin, ettei Jumalan kutsuva rakkaus vaikuta heissä halua kulkea halvan Jumalan lasten joukon mukana, vaan synnin petoksen kautta Jumalan ääni heidän sisimmässään himmenee ja lopulta katoaa. Vain heikot, rammat ja raajarikot, noin hengellisesti ilmaistuna, eivät jaksa vastustaa Jumalaa. Näin minulle on Jumalan armovalitsemus avautunut.

Jumala voisi kyllä pitää ihmisen pakolla yhteydessään, mutta Jumalan luontoon ei kuulu pakkovallalla vaikuttaminen. Jumala puhuu ja kutsuu ihmistä lempeästi, jos lempeä kutsu ei sovi ihmiselle, Jumala hylkää kutsun hyljänneen. Muistui tässä mieleeni Jeesuksen vertaus kuninkaan Pojan häistä, miten kutsutut hylkäsivät kutsun, niin lopulta Kuningas vihastui ja käski mennä kaduille ja aitovierille ja käski sieltä kohdatut ihmiset tuoda hääsaliin.

Puhuttelevaa siinä vertauksessa on sekin, että yksi niistä aitovieriltä tulleista esiintyi hääjuhlassa ilman hääpukua. Sen poloisen, joka vaikeni kuninkaan tiedustellessa syytä moiseen, niin kuningas käski heittää sen ulkoiseen pimeyteen, jossa on itku ja hammasten kiristys. Miksikähän niin menetteli?
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 11 Helmi 2008, 16:03

sisarmaaria kirjoitti:Vaikka Jumala meitä välillä kurittaakin, ei Hän hylkää, eikä anna uskomme lopullisesti sammua, kun se on kerran syttynyt.


Tuohon voisi ottaa vastaväitteeksi kohdan varsinaisen Raamatun kaanonin ulkopuolelta, apokryfikirjoista. Niitähän käytetään monesti Raamatun selityskirjoina.

Viis. 1:
"5. Sillä Pyhä Henki, joka oikein opettaa, pakenee epäjumalan palvelioita, ja lähtee pois vääräin tyköä*, jotka synnillä rangaistaan, johon he joutuvat."

Siinä on todettu, että Pyhä Henki lähtee pois väärien luota. Paavali toteaakin, ettei jolla ei ole Pyhää Henkeä, se ei ole Kristuksen oma.

Room. 8:
"9. Mutta ette ole lihassa, vaan hengessä, jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä; mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei se ole hänen omansa."

Voimme siis todeta, että apokryfikirjat näyttävät olevan Raamatun linjalla: uudestisyntynytkin voi langeta pois uskosta. Hyvänä esimerkkinä on Pietari, joka ensin lähti seuraamaan Jeesusta, joutui kieltäjän paikalle ja sai palaamisen armon. Myös Jeesuksen vertaus neljänlaiseen maaperään kylvetystä siemestä osoittaa, että kaikki parannuksen kautta uudestisyntyneetkään eivät pidä uskoa ja hyvää omaatuntoa, vaan hylkäävät sen ja tulevat uskossaan haaksirikkoon.

"Kylväjä

1 Samana päivänä Jeesus lähti ulos, meni järven rantaan ja asettui istumaan. [13:1-9: Mark. 4:1-9; Luuk. 8:4-8 : 13:1,2: Mark. 3:7-9; Luuk. 5:1-3]
2 Hänen ympärilleen kokoontui silloin niin suuri joukko ihmisiä, että hänen oli siirryttävä veneeseen. Hän istui veneessä ja väkijoukko seisoi rannalla,
3 ja hän puhui heille pitkään vertauksin. Hän sanoi: "Mies lähti kylvämään.
4 Ja kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät.
5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti,
6 mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta.
7 Osa taas putosi ohdakkeisiin, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan.

8 Mutta osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää.
9 Jolla on korvat, se kuulkoon!" [Matt. 11:15+]"


Ymmärrän tuosta, että kylvetystä Jumalan sanan siemenestä lintujen syömät eivät lähde kasvamaan lainkaan, kun taas kallioiseen paikkaan ja ohdakkeiden sekaan kylvetyt lähtevät kasvuun, mutta kuivettuvat tai tukahtuvat. Hyvään maahan kylvetty siemen itää ja kasvaa antaen elon Herralle satoa suurena Jumalan päivänä. Samalla se hätkähdyttävällä tavalla osoittaa, miten uskovainenkin voi synnin petoksen kautta langeta pois elävästä uskosta. Vääränlaiseen pelastusvarmuuteen ei voi tuudittautua; se on väärähengellistä hapatusta. Sen sijaan jos jaksaa armon kerjäläisenä taistella syntiä vastaan sitä pois pannen ja lihan töitä kuolettaen, niin uskon alkaja on luvannut alkamansa uskon päättää loppuun asti. Sellaista pelastusvarmuutta Raamattu opettaa.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja sisarmaaria » 11 Helmi 2008, 17:53

Taavetti, uskon että lapset pelastuvat. Mistä keksit, etten niin uskoisi?

O.M, en saa millään tuosta selityksestäsi sitä käsitystä, että uskovainen voisi menettään uskonsa. Vaikka uskovainen pyristelisi pois Jumalan luota, uskon että Jumala pitää valitustaan kiinni, ja kulkee vierellä vaikkemme sitä aina huomaisikaan.

Sellainen jolla ei ole Pyhää Henkeä, ei ole koskaan aidossa uskossa ollutkaan!

Hän, jolla on "juuri", kasvaa uskossaan; mutta jolla tätä "juurta" ei ole, ei ole koskaan uudestisyntynyt, eikä hänellä siis ole mitään elävää uskoa ollutkaan, mistä voisi langeta pois.

"mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta."
sisarmaaria
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Helmi 2008, 18:05

Taavetti, uskon että lapset pelastuvat. Mistä keksit, etten niin uskoisi?

Omat ristiriitaiset viestisi siitä kertovat.

Olen varma, että lapset pelastuvat Jumalan lahjoittaman uskon voimalla. Jos sinäkin uskot, että lapsillakin on usko ja Pyhä Henki, ja saman tien väität, ettei uskova voi langeta uskosta, niin eihän silloin olisi maailmassa langenneita lainkaan.
Jos taas väität, ettei lapsilla ole uskoa, miten siinä tapauksessa perustelet lasten pelastumisen?

Oikeastaan edellisen viestisi loppuosa kumoaa ensimmäisessä lauseessa ilmaistun todistuksen lasten pelastumisesta. Erikoisesti sen ilmaisee seuraava lainaus:

Sellainen jolla ei ole Pyhää Henkeä, ei ole koskaan aidossa uskossa ollutkaan!


Jos taas oletat lasten pelastuvan muutoin, kuin uskon kautta, silloin opetat kahden tai kolmen pelastustien oppia. Raamattu tuntee kuitenkin vain yhden todellisen pelastustien, eli uskon tien.

Teoreettisesti lain täyttämisellä voisi pelastua, mutta käytännössä kukaan ihminen ei voi pelastua lain töiden kautta, sillä yksikään ihminen ei voi lakia täyttää.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Emka » 12 Helmi 2008, 22:07

sisarmaaria kirjoitti:Taavetti, uskon että lapset pelastuvat. Mistä keksit, etten niin uskoisi?

O.M, en saa millään tuosta selityksestäsi sitä käsitystä, että uskovainen voisi menettään uskonsa. Vaikka uskovainen pyristelisi pois Jumalan luota, uskon että Jumala pitää valitustaan kiinni, ja kulkee vierellä vaikkemme sitä aina huomaisikaan.

Sellainen jolla ei ole Pyhää Henkeä, ei ole koskaan aidossa uskossa ollutkaan!

Hän, jolla on "juuri", kasvaa uskossaan; mutta jolla tätä "juurta" ei ole, ei ole koskaan uudestisyntynyt, eikä hänellä siis ole mitään elävää uskoa ollutkaan, mistä voisi langeta pois.

"mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta."



Silloin kun ihminen luopuu uskosta niin silloin myös Pyhä Henki pakenee.

Jos Jumala ei anna uskoa,ei sitä ihminen pysty ottamaan.

Vaikka olisi ollut uskomassa kymmeniä vuosia mutta on luopunut uskosta ja menettänyt Pyhän Hengen, niin kuoleman tullessa ei niistä vuosista mitä on uskovaisena ollut, ole mitään hyötyä pelastuksen kannalta.

On ollut tapauksia jossa ennen uskonut on lähtenyt tuhlaajapojan retkille, eikä ole saanut palaamisen armoa,vaan on paaduttanut tuntonsa, vaikka kuolin vuoteen vierellä on ollut uskovainen pappi evankeliumia tarjoamassa, niin kuoleva on sanonut,että ei ole tullut tuntoa synneistä.

Tietosynnistä ei voi parannusta tehdä, vaan tuntosynnistä.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Emka » 18 Maalis 2008, 16:46

____________Näin siis sanotaan: Luuk.8:13. "Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat".

Uskovat hetken aikaa, tämä on tässä selvä. Mikä on sitten juuri? Heillä ei ole ravintoa/Jumalan sanan hoitoa. Näin sen ymmärrän._____________________

Samoin voisi sanoa sinun kohdallasi. Uskon siemen ei päässyt kasvamaan sinussa koska lähdit harhailemaan eri opin tuulissa.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

Vielä ennaltamääräämisestä

ViestiKirjoittaja Munkki » 18 Maalis 2008, 20:21

Tosin on ennaltamääräämistä on jo käsitelty enemmän kuin kahdelta puolelta, mutta lissän kuitenkin vielä asiasta opetuksen, jonka itse sain eräältä ruotsalaiselta pastorilta. Hän kiteytti käsityksensä ennaltamäärämisestä näin: Oven etupuolella on kyltti : Kaikki ovat kutsutut-, ja oven sisäpuolella tervetulotoivotus: Harvat ovat valitut
Munkki
 

Edellinen

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron