VL-FOORUMI

Kyllä ainakin itse muistan kun kävin jääkiekko-otteluissa, ollessani ulkopuoleinen tähän uskoon, niin kyllä siellä oli älytön meno, joka ei uskovaiselle kuulu. Kaljojen ja viinan kanssa läträiltiin ja olipa ravintola sitä varten. Myös kiroiltiin ja huudeltiin ja haukuttiin joukkueita ja pelaajia. Minusta on päivänselvää, ettei nuo kuulu uskovaiselle, vai mitä mieltä olet anne?

Vl-nuoret ja vanhemmatkin(kuten minä) harrastavat mm. lätkää keskimääräistä enemmän, uskaltaisin väittää. Samoin moottoriurheilu harrastusmielessä on suosittua (moottorikelkkailu varsinkin). Monet myös seuraavat kiinostuneena sm ja mm kiekkoa. Lähinnä kuitenkin radion ääressä. Radiosuomen kiekkokierrosta kuuntelee moni uskovainen. Paikan päälle ei ole kuitenkaan suositeltavaa mennä, johtuen juuri Wehan mainitsemista seikoista.

Palatakseni varsinaiseen aiheeseen, ihmetyttää toden teolla kotimaa-lehden ajojahti naispappeuden vastustajia kohtaan. Kuinka moni sattui lukemaan piispa Huovisen kolumnin eillisen hesarista? Oli erittäin hyvä kirjoitus. Henk. kohtaisesti en voi ymmärtää, että kirkko ahdistaa uskollisimpia jäseniä tuolla tavalla. Paine siihen tulee suurimmaksi osaksi sellaiselta taholta, jolle kirkko on pelkkä instituutio. Jos Naispappeuden kiivaimmat vastustajat erotetaan kirkosta, niin kaippa seuraavaksi on tapetilla Vl-herätysliike, pahoin pelkään. Aivan suosiolla kirkkomme nimestä voisi ottaa tuo luterilaisuuden pois. Niin kauas on Lutherin opista ja elämästä erkaannuttu.

Palstalla on moniakin kirjoituksia, jotka kirvoittavat mielipiteitä. Saapa nähdä, muistanko vastata kaikkiin mitä tuli noista mieleeni.

Maarimi kirjoitti:
Uskon, että tämä ehkäisykielto on tullut vasta sodan jälkeen näin tärkeäksi kuin tänäkin päivänä koetaan, ja tietysti siksi että ehkäisy on tullut liiankin helpoksi tavaksi maailmassa jopa avioliiton ulkopuolella. Täydellistä pidättäytymistä en pidä ehkäisynä. Se on mielestäni jokaisen henkilökohtainen asia.

Äitini äitiä pilkattiin 1930-luvulla Pohjois-Karjalassa siitä syystä, että hänelle syntyi niin paljon lapsia, 9. Tuo pilkka osoitti, että ehkäisyt ja abortit osattiin tuolloinkin, tätini vastasi: kyllä, kun kysyin, tehtiinkö silloin sitten laittomia abortteja. Tässä asiassa on raamattuluokassakin neuvottu, että nuoret eivät pyrkisi hirveän nuorin naimisiin, koska äidille synnyttäminen, synnytyskivut ja mahdollisesti muut vaarat saattavat tulla suureksi tuskaksi joillakin aviopareilla. Itse ymmärrän näistä kyllä liian vähän, en ole ollut yhtään synnytystä katsomassa.

Venäjän vanhauskovaisia johti yksi nainen, Anastasia. Miehet oli viety Siperiaan kuolemaan, ja Anastasian isä oli sanonut tyttärelleen, että kaitse sinä tätä seurakuntaa. Hän hoiti sitten seurat keskustelutilaisuuksina hyvin asiallisesti, saarnoja hän ei pitänyt.

Minä muistan lapsuudestani 70- ja 80-luvuilta, että seurapuheen aikana saattoi joku mummo tulla puhujanpöydän ääreen, meillä Etelä-Suomen pienessä siionissa ainakin, ja sanoa että hän ymmärtää tuon raamatunkohdan toisin, ja sitten on kauniisti selostanut, kuinka hän on sen ymmärtänyt. Seurakunta saattoi myöntää, että joo niin se on, niin se on. Joskus puhuja jatkoi siitä, joskus puhujalla puheet loppuivat. Se oli varmaankin kososlaisuuden aikaa, aikuiset eivät ole minua muistuttaneet että keitä nuo mummot olivat. Yksi Esteri saattoi ainakin olla tällainen kirkasotsainen.

Minusta joitakin raamatunkohtia saa selittääkin, vaikka ei puhuja olisikaan. Yksi pohjoispohjalainen siionin veli sanoi kerran, että Raamattua hän ei halua selittää opiston raamattutiedon esitelmissäkään, koska selittäminen kuuluu puhujille, eikä edes kaverilleen halua selittää niitä. Kyllä minusta veli sekä sisar voi selittää, kuinka hän luvun ymmärtää. On minuakin nuorena yksi perheenäiti rohkaissut uskomaan. Hän sanoi, kun kiittäjien äänet on loppuneet, että muuttolinnutkin vaikenevat ennen poismuuttoa.

Jotkut voivat kyllä huokaista helpotuksestakin, että heillä ei ole vaaraa joutua puhujiksi. Siinä kiuseukset ovat kyllä eri luokkaa kuin penkissä istuvalla uskovaisella. Minulle on näytetty valokuvaa, jossa oli kuusi siionimme saarnaajaa 30-luvulta, ja kerrottiin, että vain kaksi heistä säilyi uskomassa, jotkut menivät eriseuraan, jotkut luopuivat muista syistä.

Me kannamme Aadamin ja Eevan lankeemusta perintönämme, on meissä myrkky pahuuden parantumattomasti.

"Minusta on päivänselvää, ettei nuo kuulu uskovaiselle, vai mitä mieltä olet anne?"

No, sitähän just sanoin. Teemme Jumalalle tiliä mihin aikamme käytämme. Minusta kotiin, lapsiin, mieheen kulutettu aika on ok. Samoin työ pitää hoitaa hyvin, muttei työstä saa tulla tärkeintä elämän sisältöä.

En todellakaan voi ymmärtää miten voi käyttä aikaa lätkän tai formulan (tuleeko radiosta?) kuunteluun edes radiosta. Ei tylsempää voi olla. Miten tää voi olla sallittua?

Vai on kuorossa laulaminen syntiä

Siinä Kotimaan kirjoituksessa kyllä puolustettiin naispappeuden vastustajia, vaikka allekirjoittaneiden joukossa oli esim. eräs tuntemani naispappi! Hänellä on siis ymmärrystä niitä kohtaan, joiden vakaumus estää naisten kanssa työskentelyn, ja hän on itse valmis olemaan "sivussa", jos se on tarpeen. Jos kaikki kykenisivät näin kehittyneeseen ajatteluun, ei ongelmia olisi.

Vääryyttä on oikeudellisin perustein pakottaa pappi virantoimitukseen naispapin kanssa, jos se on hänen vakaumustaan vastaan.

Me allekirjoittaneet pidämme kristinuskon tärkeimpänä asiana pelastusta Kristuksen tähden ja haluamme luottaa Raamatun ilmoitukseen uskon ja elämän korkeimpana ohjeena. Virkakysymyksestä ajattelemme keskenämme eri tavalla, mutta emme näe sitä tasa-arvoasiana, eikä se käsityksemme mukaan ratkea riitelemällä. Haluaisimme kirkkomme olevan perhe, jossa on mahdollista elää toisiamme kunnioittaen ja toisillemme tilaa antaen työvuorojärjestelyillä ja erillisvihkimyksillä...

...Kysymys ei ole ole sukupuolisesta syrjinnästä eikä työtehtävien laiminlyönnistä, vaan sellaisesta uskonvakaumuksesta, joka yhä edelleen on kristikunnassa enemmistön käsitys Raamatun sanasta. Myös uskonnonvapauden näkökulmasta on kyseenalaista käsitellä raamatuntulkintaan ja teologisiin kysymyksiin liittyviä asioita rikoslain alla.

Kirkko, jota Raamattu kuvaa Kristuksen ruumiiksi, on nyt kovin haavoitettu. Paikassa, jonka tulisi olla Martti Lutherin mukaan heikkoja hoitava "syntisten sairaala", syyttelemme ja lyömme toisiamme.

Tuo oli lainausta ko. kirjoituksesta. Vanh.lestadiolaisilla ei ole kenties ongelmia suhtautua naispappeihin, mutta minusta on silti syytä olla huolissamme yhteisen kirkkomme tilasta. Ei kirkosta eroaminen ole ratkaisu, vaan päinvastoin vanh.lestadiolaisten tulisi enemmän käydä kirkossa - yrittää viedä sinne sitä hyvää mitä heillä on, ja nähdä myös se, että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin vanh.lestadiolaiset hyväosaiset.

"Kuorolaulusta on vaihtelevia käsityksiä. Jotkut lestadiolaiset hyväksyvät kuorolaulun tietyillä ehdoilla, kun taas toiset torjuvat sen täysin. Niille, jotka hyväksyvät kuorolaulun, ehtona on että tekstien pitää olla heidän kristinoppinsa mukaisia. Kuorolaulusta pidetään eniten jos laulu on tunnettu eikä liian koreileva ja «rokkaava». Epäluuloisuutta perustellaan vetoamalla siihen että kuorolaulu on vierasta eikä siihen ole totuttu."

Höpö höpö anne. Seuroissa lauletaan aina isolla kuorolla, jos tarkkoja ollaan. Kuorolaulua se on vain yksiäänistä.

Maarimi: Viikon sitaatti kotimaassa pääkirjoituksen vieressä.

"Naispappeja kavahtavat miespapit vetoavat omaantuntoon ja vakaumukseen. Sama omatunto ohjaa kuitenkin myös meitä, jotka kannatamme kirkkomme linjaa"

Erikoinen sitaatti mun mielestä

Tapasin erään uskovaisen miehen, joka ei osannut muuta puhuakaan, kuin urheilusta. Hänen vaimollaan on televisio. Hänessä oli täynnä urheilua ja se oli täyttänyt hänen sydämensä. Antakaa anteeksi, mutta mua ötöö koko kirkko ja sen luopumus, kun olen ulkopuolelta siihen liittynyt...

anne kirjoitti:"Kuorolaulusta on vaihtelevia käsityksiä. Jotkut lestadiolaiset hyväksyvät kuorolaulun tietyillä ehdoilla, kun taas toiset torjuvat sen täysin. "

Kyllähän kuorolaulua saa olla.
Luonnollisesti mitään maallista laulua ja sanoja ei siihen saa sotkea, kun kerran uskovia olemme.

Olet varmasti sekoittanut vl:ien käsityksen viihteellisen (maallisen) ja uskonnollisen kuorolaulun välillä.

Lukkarille Kotimaan viikon sitaatista:

Se oli Esko Koskenvesan kommentti Aamulehdessä 1.4. ja kieltämättä erikoinen. Ainakin se "sama omatunto" voisi sitten toimia niin, että annettaisiin kaikkien tehdä työnsä vakaumuksensa mukaisesti.

Niin ihanaa "kuorolaulua" kuin seuroissa, ei kuule missään muualla!

Mulla on monia cd-levyjä mitä on kristillisyytemme kansanopistoissa äänitetty eli kuorolauluja ja voin sanoa että ovat korkeatasoisia.

Klikkaamalla SRK:n sivuja ja sieltä kirjamyymälä on sielläkin kuorolaulu äänitteitä. Myös VL-kanttoreiden julkaisemat cd-levyt ovat tällaiselle kotikuuntelijalle hienoa ajankulua.

Päivämies lehdessä on myös tietoja uusista äänitteistä.niitä on lapsille, nuorille ja aikuisille,eli jokaiselle mieltymysten mukaan.
Uusista Siioninlauluistakin on jo toinen äänite saatavana

lainaus oli suoraan "virallisesta kirkollisesta lähteestä"???. Oliko väärin? sorry. Ilmeisesti kouluille tarkoitettu kooste lest käsittelevistä artikkeleista. Tässä ei kai saa laittaa viitettä

http://troms.kulturnett.no/laestadius/a ... ttelse.doc

mutta siinä oli jotakin tromsöstä, lestadius artikkleita......

Varmasti hyväksytte oman kuorolaulun mutta tuossa oli kyse kirkkokuoroista,joissa on muitakin kuin vl:iä. Tämän olen kyllä lukenut itse PM:sta, että voi tulla vääriä uskonkäsityksiä jos on muita kuin uskovia eli teidän liikkenne edustajia. Mutta asia vaihtelee seurakunnittain. Ei kai PM voi olla väärässä?

Uskonkin että laulatte aktiivisesti omissa tilaisuuksissa.

No jos kirkkokuorossa laulaa uskovaisia, niin saattaahan sikäli paikkakunnittain vaihdella olosuhteet....eli toisilla paikkakunnalla ei ole uskovaisia kirkkokuorossa...

Tuo annen virallinen "lähde" kaipaisi hieman kyllä päivityksiä,ja ehkä olisi parempi haastatella uskovaisia kanttoreita noitten kuorojen suhteen


SRK:lla on omat kuorot joiden äänitteitä on vuosien aikana paljon ilmestynyt samoin on Rauhanyhdistyksillä juhlissa lapsista ja nuorista koottuja lauluryhmiä laulamassa.

Tampereella on Piccolo lapsi ja nuorisokuoro joka on tehnyt myös äänitteitä ja johtajana on Kanttori P.Syrjäniemi.

Annen osoittamassa sinänsä kiintoisassa historiallisessa tekstissä on kuitenkin yksi puute tämän palstan kannalta. Hajanaisesti lukemalla en löytänyt riviäkään vanhoillislestadiolaisuutta koskevaa tekstiä. Jos siinä sellaisia on, ne on piilotettu ovelasti. Ainoa minkä havaitsin vanhoillisuuteen jotenkin liittyväksi, oli pikkuesikoisuuden ero, mutta sekin ilmesen väärin. Musiikkistakin havaitsin virheellisiä korostuksia. Sinänsä se ei ole ihme, sillä kirjoitus on laadittu enimmin esikoisuuden silmälasien läpi asioita katsoen.

Jos haluaa saada tietoa lestadiolaisuuden hajaannuksista ylipäätään, kannattaa katsoa Elihun osoittaman linkin tietoja. Vikipendiassa on luultavasti suhteellisen tasapuolisesti kerrottu niistä. Olen poiminut joitakin muistelmia vanhoillisten muistelmista tälle palstalle otsikolla: Mitä on lakihenki? Se löytyy opillisen osaston alta.

Vanhoillisten musiikkia koskevasta keskustelusta on minulla valmiiksi katsottuna ja mietittynä jonkin verran aineistoa, sen koostaminen kestää kuitenkin jonkin verra aikaa. Jos sen onnistun koostamaan valmiiksi, voin liittää sen tähän jatkoksi.

Emka kirjoitti:Tampereella on Piccolo lapsi ja nuorisokuoro joka on tehnyt myös äänitteitä ja johtajana on Kanttori P.Syrjäniemi.

Piccolo kuoro on seurakunnan kuoro, joka koostuu seurakuntalaisista. Mukana on toki paljon vl-liikkeeseen kuuluvia, mutta myös muitakin. Annelle tiedoksi, että kirkon kanttorin viroissa on noin 100 vl-kanttoria. Heillä on jokaisella kuoroja. Suurimmalla osalla on myös kuoroja, joissa on vl-laulajia. käytäntö vaihtelee paikkakunnittain. Se ei ole liikkeessämme mikään opinkappale, että laulaako kuorossa vai ei. Ei myöskään muut annen esille ottamat asiat. Elävä usko ohjaa elämäämme. Uskon kautta haluamme tehdä samanlaisia ratkaisuja kuin Mooses, joka katsoi palkanmaksua.

Oudoilta tuntuivat jutut siinä linkissä olevan,joten en panisi kovinkaan suurta painoarvoa kyseisille sivuille.

Seppo Lohen kirjasta Sydämen Kristillisyys löytyy tietoa Suomen kristillisyydestä ja tietysti Vuosikirjat ovat hyviä tietolähteitä mitä tulee Vanhoillis lestadiolaisuuteen nykyaikana.

Yhdyn Lukkarin kirjoitukseen täysin. Meidän seurakunnassa on vl-kanttori ja kuorossa on laulamassa ainakin yksi sisar.

kiitos tiedoista. Netin ongelma on lähteen epämääräisyys.

En tunne ollenkaan vl_n ja esikoisuuden jne eroja. Eräs lapsuuden ystäväni on esikoinen, siinäkin jotain alaryhmittymää, jolla on hyvin tarkat synninkäsitykset Ei verhoja, ei kukkia, ei kragaa jne. mutta henkilönä aivan ihana.

anne kirjoitti:joo, voi olla että olen lukenut väärää historiikkia. Vaikken yhdykään naiskäsitykseenne täysin, minusta on erityisen hyvää, että teillä selkeästi syntiä seuraavat täysin turhat asiat:

- moottoriurheilu mm. formulat
- jääkiekko
- muu kilpaurheilu
- niiden katsominen telkasta
- kuorolaulu
- teatteri
- tanssi

koska en itsekään harrasta itse niitä. Ja urheilua turhempaa ei olekaan. Urheilu voi täyttää miehen ajan kokonaan, miksei naisenkin .

Sen ajan voi vaikka olla seuroissa/lukea Raamaattua/auttaa vaimoaan/olla lasten kanssa.

Pakko oikaista. Mikään noista yllä mainitsemistasi asioista ei ole suoranaisesti syntiä. Jos niistä tulee liian tärkeä osa elämää, niistä tulee tietenkin epäjumalia. Yleisohjeena sanon vain, että

- haluamme välttää lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan
- emme halua istua siellä, missä pilkkaajat istuvat
- emme halua muuttua tämän maailman muodon mukaan
- haluamme tavoitella taivaallista kunnia maallisen kunnian sijaan.

Siksi vältämme mm.
- väkivaltaa ihannoivaa ja seksuaalisuutta epäterveellä tavalla ruokkivaa ohjelmistoa (porno ja ns. piiloporno, kuten Kauniit ja rohkeat ), jota TV on pullollaan, kuten kaikki tiedämme
- paritanssia, josta olen kuullut kärjistetyn mutta oikeansuuntaisen kommentin, että se on yhdynnän esileikkiä
- vakavaa kilpaurheilua, jottei siitä tulisi epäjumalaa
- pilkkaajien maailmallisia tilaisuuksia, joissa palvotaan tämän maailmanajan epäjumalia ja ruokitaan lihallisia himoja.

Ennen uskoneet pyhät ovat jo satoja vuosia sitten huomanneet korttirinkien (nykyään enemmän peliautomaatit) ja tanssilattioiden ruokkivan lihallisia himoja, jotka johtavat ahneuden ja huoruuden synteihin. Kyse ei tosiaan ole mistään vl-perinteestä, vaan laajemmasta herätyskristillisestä ajattelutavasta.

1900-luvulla on siionissa jouduttu ottamaan kantaa myös modernin tekniikan aiheuttamiin eettisiin kysymyksiin. Laajan keskustelun jälkeen on päädytty tulokseen, ettei TV joistakin kiistattomasti hyvistäkään ominaisuuksistaan huolimatta kuulu uskovaiseen kotiin, lihallisia himoja ruokkivan ohjelmatarjontansa vuoksi. Ne, jotka arvelevat kykenevänsä kontrolloimaan katsomistaan luopuvat laitteesta kokonaan heikon veljen tähden. Päätös on kristillisyydessä koettu siunaukselliseksi.

(Digiboksi, jossa olisi rajoitin vain tiettyihin luontokanaviin tms? Kaikki rajoittimet lienee kuitenkin todella helppo poistaa tai kiertää ja kun TV olisi jo kotona, kynnys ohjelmatarjonnan avartamiseen entisestään synnilliseen suuntaan olisi olemattoman matala.)

Aktiiviliikkujana arvostan kaikkea liikuntaa ja myös jääkiekkoa, vaikka en itse olekaan sitä vuosiin pelannut. Jääkiekon pelaaminen on ihan eri asia kuin kaljan lotraaminen katsomoissa.