Maarimi kirjoitti:Syntisiä silti oomme kaikki, eikä mielestäni lain alla elämällä tule sen autuaammaksi kuin armon alla.
Käsittääkseni vain armon alla tullaan autuaaksi
Maarimi kirjoitti:Syntisiä silti oomme kaikki, eikä mielestäni lain alla elämällä tule sen autuaammaksi kuin armon alla.
Maarimi kirjoitti:Niin voihan se olla turhaakin ja omavanhurskasta täällä puolustaa heikompiaan.
Oma uskoni taitaa tosiaan olla myös ulkoista, kun noudatan niin tarkkaan lain kirjainta.
Ehkä turhaan mietin heitä, jotka eivät ehkä jaksa kilvoitella, ja olen liian inhimillinen.
Jotain tällaisessa ajatusmallissa kuitenkin sotii Jeesuksen sanoja vastaan, mutta kuuliaisuus ennenkaikkea!
Jaakko kirjoitti:Meidän puheestamme kuuluu ja tulee kuulua vain lain saarna niille, jotka lain alla ovat. Laki on se, joka ohjaa Kristuksen luo. Se ei ketään autuuta eikä pelasta. Lain kautta tulee synnin tunto ja laki tappaa ihmisen, jotta Kristus voi sitten ihmisen kuolleista herättää. On siis myös valvomisen paikka siinä, että ei mene hempeyteen tms. ja ala pitämään evankeliumia halpana myötäilemällä ja lohduttamalla tämän maailman ihmistä. Tässä en puhu siis siitä inhimillisestä lohdutuksesta, jota maailmakin tekee toisilleen ja meidänkin velvollisuus ja oikeus on sitäkin toimittaa.
Maarimi kirjoitti:Lähipiirini ovat eri- tai epäuskoisia, eikä minun uskoani katsota välttämättä suopeasti. Se aiheuttaa minussa ristiriitoja ja ahdistustakin. Olen altis epäilyksille, koska haluan pyrkiä uskossa totuuteen. Minuun on helppo vaikuttaa. Tarpeeksi usein kun kuulee, että "lestadiolaiset joutuvat usein mielisairaalaan uskolla painostuksen vuoksi", ei se voi olla vaikuttamatta ja aiheuttamatta epäilyksiä, vaikka olisi kuinka varma uskostaan.
Sinänsä tuo ehkäisyasia mietityttää lähinnä sellaisten äitien kannalta keiden tiedän olevan ylirasittuneita. Eiköhän Jumala heille voimaa kuitenkin anna niin paljon kuin he tarvitsevat.
Mielelläni en kuitenkaan nimittele ketään epäuskoiseksi. Siinä on jokin halventava vivahde.
Jaakko
Kyllä se minustakin tuntuu hyvin pahalta ja varmasti jokaisesta uskovaisesta, kun ajattelee kanssakeskustelijasta, tuttavasta tai ystävästä, että hän on epäuskossa. Tämähän on tietyllä tapaa aivan kristitynkin merkki, että kantaa huolta ja rukouksen mieltä, että tämän maailman epäuskoiset saisivat parannuksen armon. On tietysti aina vaarana tuomiohenkisyyskin, mutta vielä enempi tulee rohkeasti uskoa siihen, mitä Henki meille kirkastaa ja uskon silmin näemme.
Ja sitten haluaisin lohduttaa ja rohkaista, että ei siinä epäuskoisen sanan käytössä ole mitään muuta kuin Raamatullinen perusta. Ihmisiä ei ole kuin uskovaisia ja epäuskoisia, Jumalan edessä. Nimityksiä, kielikuvia on myös paljon muitakin, mutta aina on kyse vain kahdesta joukosta.
timoteus kirjoitti:Minusta on loukkaava että korostetaan sitä että minä olen uskossa ja sinä epäuskossa vaikka toinen on ollut kristitty vuosikymmeniä. Ei itseään uskovana pitävä rupea uskoaan epäilemään vaikka häntä nimiteltäisiin kuinka. Normaalit käytöstavat riittävät. Toisia ihmisiä ja heidän vakaumustaan on syytä kunnioittaa vaikka olisikin erimieltä heidän kanssaan.
O.M kirjoitti:timoteus kirjoitti:Minusta on loukkaava että korostetaan sitä että minä olen uskossa ja sinä epäuskossa vaikka toinen on ollut kristitty vuosikymmeniä. Ei itseään uskovana pitävä rupea uskoaan epäilemään vaikka häntä nimiteltäisiin kuinka. Normaalit käytöstavat riittävät. Toisia ihmisiä ja heidän vakaumustaan on syytä kunnioittaa vaikka olisikin erimieltä heidän kanssaan.
Kutsutko muslimeja uskovaisiksi?
Jaakko"]Saattaa tuntua sanoihin tarttumiselta, mutta me emme ketään (pakolla) käännytä uskoomme. Se on yksin Jumalan työ ja ihminen uudestisyntyy, kun hän saa palaamisen armon.
timoteus kirjoitti:He tuskin vaativatkaan että kristityt pitäisivät heitä uskovina
Silti tietysti on kunnioitettava muslimin vakaumusta. Ei häntä voi myöskään pakolla käännyttääkään.
timoteus kirjoitti:Jaakko"]Saattaa tuntua sanoihin tarttumiselta, mutta me emme ketään (pakolla) käännytä uskoomme. Se on yksin Jumalan työ ja ihminen uudestisyntyy, kun hän saa palaamisen armon.
Pakottaminen tai painostaminen eivät ole kristitylle sopivia keinoja.
Palaamisen armo? Keillä?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa