VL-FOORUMI

Luonto opettaa

Tarkoituksella kirjoitin tällä kertaa otsikon isoilla kirjaimilla, kun on niin inhottavasta otuksesta kysymys. Siitä kannattaa pitää ääntä, ettei se pääse yllättämään.

Tehän tiedätte, että kyykäärme myrkyllinen otus joka luikertelee mahallaan maata pitkin. Raamattukin kertoo käärmeestä aivan siellä alkulehdillä. Se kertoo myös syyn siihen miksi se mahallaan kulkeepi.

No, tänään ulkohommissa sandaalit jalassa talustelin kotipihalla ja kuinkas ollakaan huomasin 20 senttimetrin päässä jalkani vieressä tuollaisen otuksen se oli täysikasvuinen kyykäärme. Minä säpsähdin aikas tavalla, voitte kuvitella, kun on aivan muissa ajatuksissa ja yhtäkkiä huomma, että astuin melkein kyykäärmeen päälle. No, minä kuitenkin otin hyvin nopeasti etäisyyttä otukseen en halunnut jostakin alkukantaisesta syystä jäädä sen lähettyville.

Koska minulla on pieniä lapsia ajattelin, että täytyy tehdä tuolle asialle jotakin. Pelkäsin että pieni lapsi saattaa hyvinkin joutua käärmeen myrkylle alttiiksi ja jos aivan totta puhutaan, niin ajattelin että mitenkäs minun kävisi jos itse astuisin sen päälle toisella kertaa. Hain sellaisen pitkävartisen puutarhasaksen jolla sain aika näppärästi "napsautettua" tuon käärmeen hengiltä. Oli mukava katsella kuollutta käärmettä saksien nokassa (niinhän ne Israelin lapsetkin katselivat kuollutta käärmettä) Tämän jälkeen tuosta käärmeestä ei ole vaaraa sen enempi. Mutta kyllä tuolla heinikossa luikertelee sen kavereita runsaasti ja ovat niitä lapsetkin nähneet, onneksi he ymmärtävät, että ne on vaarallisia ja ne kannattaa kiertää kauempaa.

No tämä oli pieni johdatus varsinaiseen aiheeseen, joka koskee myöskin käärmettä. Se on siitä inhottava, että siihen ei tahdo päästä käsiksi puutarhasaksilla, kun se tuppaa tekemään pesää omaan sydämeen. Siellä se ihmistä myrkyllään myrkyttää ja kun myrkky on sydämessä se leviää veren mukana joka paikkaan käsiin, jalkoihin ja aivoihinkin asti. Kun sille myrkylle antaa vallan se hallitsee koko ihmistä. Se johdattaa kulkuamme ja tekojamme, mutta ehkä pahinta on se, että se hallitsee ajatuksiamme.

Ajattelinkin päivällä, että mistä se johtui, että niin säpsähdin sitä kyytä. Vaikka tiedämme, että kyykäärme ei ole tappavan myrkyllinen, mutta kuitenkin useimilla on sellainen inho tuota otusta kohtaan. Ihmisellä on siis joku vaisto siitä, että sitä kannattaa kiertää kaukaa. Olisikohan se äidinmaidosta imetty ominaisuus?

Uskovainen ihminen karttaa ja kavahtaa tiettyjä asioita. Ei se mielellään leiki sen käärmeen kanssa, jonka kanssa Eeva kävi juttusille. Huonostihan siinä kävi. Parempi kuin kiertää sen kaukaa. Äiti ja Isä ovat meistä kuitenkin huolta pitämässä ja jos on niin onnettomasti käynyt, että sydämeen on käärme pesää tehnyt, niin Jumalan valtakunnassa on sopivat "puutarhasakset" sen hätistämiseksi ja tappamiseksi.

No juu... Käärme ja "käärme" erotettakoon visusti toisistaan. Tämä tomua syövä ja vatsallaan käyvä matelija, eläin nimeltään käärme, on mielestäni melko harmiton - ainakin siinä muodossa missä me suomalaiset sen ymmärrämme, nimittäin kyynä.

Kotipaikkakunnallani tapasin kyitä lapsuudessani paljonkin ja jo pienenä päätin olla pelkäämättä ja inhoamatta niitä. Monesti lähimetsässämme katselin keväisin kivellä istuskellen niiden edesottamuksia vain parin metrin päästä, eivätkä ne uhanneet minua tai minä niitä. Huvittavan näköisiä omalla tavallaan ne pinet pihisijät. Lemmikiksi en kyllä ottaisi, sillä käärme kuuluu luontoon ja varsinkin nämä Suomeen tuotavat trooppiset lemmikkikäärmeet varmaan elävät melko ikävän ja virikkeettömän elämän lasilaatikoissaan.

En ole koskaan tappanut kyitä, enkä muutenkaan hätistellyt. Kerran löysin yhden jo valmiiksi kuolleen ja pikkupatologi sisälläni heräsi ja suoritin sveitsin linkkarillani sille ruumiinavauksen. Oli muuten mielenkiintoinen otus siltäkin kantilta tarkasteltuna:

- mm. käärmeen myrkkyhampaat ovat neulanohuet ja ontot piikit, jotka ovat käärmeen kitalakea vasten jonkinlaisten nahkanystyröiden sisällä. Aina kun se avaa suunsa, kääntyvät hampaat automaattisesti eteenpäin ja nahkanystyrät vetäytyvät ylös. Näin käärme ei voi purressansa vaikuttaa myrkkyhampaidensa käyttöön; ne ovat aina käytössä.

- Myös pienen pienet aivot kyyllä on kallonsa sisällä - tietenkin - mutta jotenkin hupaisaa oli katsella, että samanlaiset aivot sillä periaatteessa on kuin ihmiselläkin, vain pienemmät ja yksinkertaisemmat.

- Myrkkyrauhanen sijaitsee kyyn niskassa, kummallakin puolella yksi. Ne ovat pienet pussit, jotka sisältävät kirkkaanvihreää sappinestemäistä ainetta. Kummastakin rauhasesta kulkee ohut suoni samanpuolen myrkkyhampaaseen.

No, se luonnontieteestä. Olen siis tavallaan kyiden ystävä, enkä tapa sellaista, ellei ole ihan pakko. Saatan kuljettaa ihmistenilmoille eksyneitä kauemmas. Sanotaanhan, että kyyn elinpiiri on halkaisijaltaan vain noin 1-2 km, eikä se pois kuljetettuna enää palaa takaisin. Kyitä ja muitakin käärmeitä kannattaa kunnioittaa ja ehkä hitusen pelätäkin, mutta inho ja tappamisinto eivät kuulu sivistyneen ihmisen toimintatapoihin. Pihaan tulleen lapsia uhkaavan kyyn saattaisin tosin minäkin tarvittaessa nitistää.

Sen sijaan tämä "käärme", josta Raamattukin puhuu on ihan oma lukunsa ja sitä lienee jokaisen syytä kavahtaa ja saksia se uskon terävillä puutarhasaksilla riittävän moneen osaan.

Käärme on ainut eläin joka saa kylmät väreet mun niskaan. Jäykistyn paikalleni, kun näen käärmeen. Oli se sitten myrkkykäärme tai ei. Sitten lähden salamavauhtia tieheni ja kartan paikkaa pitkän tovin. En tiedä, mistä johtuu. Monilla on hämähäkkikauhu. Mulle hämähäkit ei tuota minkäänlaisia vilunväreitä. Mutta k ä ä r m e...!! HUH

Saunanaama kirjoitti:En ole koskaan tappanut kyitä, enkä muutenkaan hätistellyt. Kerran löysin yhden jo valmiiksi kuolleen ja pikkupatologi sisälläni heräsi ja suoritin sveitsin linkkarillani sille ruumiinavauksen. Oli muuten mielenkiintoinen otus siltäkin kantilta tarkasteltuna:

- mm. käärmeen myrkkyhampaat ovat neulanohuet ja ontot piikit, jotka ovat käärmeen kitalakea vasten jonkinlaisten nahkanystyröiden sisällä. Aina kun se avaa suunsa, kääntyvät hampaat automaattisesti eteenpäin ja nahkanystyrät vetäytyvät ylös. Näin käärme ei voi purressansa vaikuttaa myrkkyhampaidensa käyttöön; ne ovat aina käytössä.

- Myös pienen pienet aivot kyyllä on kallonsa sisällä - tietenkin - mutta jotenkin hupaisaa oli katsella, että samanlaiset aivot sillä periaatteessa on kuin ihmiselläkin, vain pienemmät ja yksinkertaisemmat.

- Myrkkyrauhanen sijaitsee kyyn niskassa, kummallakin puolella yksi. Ne ovat pienet pussit, jotka sisältävät kirkkaanvihreää sappinestemäistä ainetta. Kummastakin rauhasesta kulkee ohut suoni samanpuolen myrkkyhampaaseen.

Kiitos Saunanaamalle mielenkiintoisista kommenteista. Täällä on tosiaan kyitä aika runsaasti. Minua oikeastaan inhotti listiä se, mutta tulipahan tehtyä. Sen sijaan pikkupojassani on hiukan sellasta metsästysviettiä, jota minulla ei ole.

Edit: Piti vielä lisätä sellainen mielenkiintoinen sattuma, että tänään vietämme kirkkovuodessa kolminaisuuspäivää. Päivän evankeliumissa Joh. 3:1 - 15 kerrotaan siitä, kun Nikodeemus saapui Jeesuksen luokse yöllä. Jeesushan sanoi Nikodeemukselle kertomuksen lopussa näin:
"Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo olisi iankaikkinen elämä."

lukkari kirjoitti:Raamattukin kertoo käärmeestä aivan siellä alkulehdillä. Se kertoo myös syyn siihen miksi se mahallaan kulkeepi.

Jeps. On se hyvä että Raamatussa paljastetaan suuria kysymyksiä. Mutta on myös hyvä, että Herra suuressa viisaudessaan jätti meidän mietittäväksi mitä pahaa se vaskitsa sitten teki :-)

Hannu Siivonen kirjoitti:

lukkari kirjoitti:Raamattukin kertoo käärmeestä aivan siellä alkulehdillä. Se kertoo myös syyn siihen miksi se mahallaan kulkeepi.

Jeps. On se hyvä että Raamatussa paljastetaan suuria kysymyksiä. Mutta on myös hyvä, että Herra suuressa viisaudessaan jätti meidän mietittäväksi mitä pahaa se vaskitsa sitten teki :-)

Raamattuhan vastaakin kysymykseen. Kun myrkkykäärmeet purivat Israelin kapinallisia, Mooses Jumalan käskystä teki vaskesta käärmeen ja nosti sen vaskikäärmeen korennon päähän. En ehdi nyt etsiä paikkaa, mutta muistelen että se on Hebrealaiskirjeessä ainakin, mutta myös Jeesus itse todisti, että niin kuin Mooses ylensi käärmeen korvessa, niin pitää Ihmisen Poikakin ylennettämän.

Vaskikäärme on siis vertauskuva Jeesuksesta ja Hänen ristin kuolemastaan. Jos myrkkykäärmeen pureman saanut katsoo ylennettyyn Jeesukseen, tämä katsoja saa elää.
Nyt lapset malttamattomina kyselevät uimarantakyytiä, joten lähden.

Äh, mokoma aihe Sai mut näkemään painajaisia!! Näin viime yönä unta, että mulla oli lemmikkikäärme. Se oli joku valkoinen käärme. Ilmeisesti ei suomalainen. Käärmeeltä oli poistettu myrkkyhammas. Silti se hyökkäili mun kimppuun ja puri mua käteen, vaikka olin vaan ruokkimassa sitä. Herättyäni olin onnellinen, ettei mulla oikeasti olekaan moista lemmikkiä.

Näen joskus inhottavia kääremeunia niin että niitä on tie täynnä. Muita inhottavia unien pilaajia; muurahaiset ja ampiaiset.

Olen ymmärtänyt tuon vaskikäärmeen noin kuten Taavetti sanoi, mutta nyt aloin miettiä, että minkähän takia tuo vertauskuva Jeesuksesta ja hänen ylentämisestään oli nimenomaan vaskikäärmeen muodossa, siis miksi käärme kuvasi tuossa kohden Jeesusta?

En ehdi nyt etsiä paikkaa, mutta muistelen että se on Hebrealaiskirjeessä ainakin, mutta myös Jeesus itse todisti, että niin kuin Mooses ylensi käärmeen korvessa, niin pitää Ihmisen Poikakin ylennettämän.

Oon ehtiny jo ihmettelee miks se pronssikäärme oli nimenomaan käärme eikä vaikka karitsa tai muu sellainen.
Kun käärme oli viettelijä paraatiisissä.
Mutta käärmehän kuvattaan kirotuksi.


13 Mutta Kristus on meitä lunastanut lain kirouksesta, koska hän tuli kiroukseksi meidän edestämme; sillä kirjoitettu on: kirottu on jokainen, joka puussa riippuu,

Niin tosiaan! Olen Mopin palstalle omatunto keskustelussa, ja joskus muuallakin kirjoittanut kehotuksen käydä lukemassa täältä näitä muutamia lakihenkeä ja sitä sivuavia keskusteluja, ettei kaikkea tarvitsisi sinne uudelleen kirjoittaa tai kopioida. Ne harvat vastaukset, joita olen kehotuksiin saanut, ovat kertoneet, että käärmeenä he mielessään näkevät nämä, mitä täällä on esille tuotu. Saman asian kertoo apostoli Paavali toisin sanoin:

2. Korinttolaiskirje 2

15 Sillä me olemme Jumalalle yksi hyvä haju Kristuksessa, sekä niiden seassa, jotka autuaaksi tulevat, että myös niiden seassa, jotka hukkuvat;
16 Näille tosin surman haju kuolemaksi, mutta toisille elämän haju elämäksi: ja kuka on nyt tähän kelvollinen?
17 Sillä emmepä me ole senkaltaiset kuin muutamat, jotka Jumalan sanaa myyskentelevät; vaan vakuudesta ja niin kuin Jumalasta me puhumme Jumalan kasvoin edessä, Kristuksessa.

Eri käännöksestä sama:

15 Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen.
16 Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen? [Luuk. 2:34; 1. Piet. 2:7,8]
17 Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta. [Room. 16:18]

No juu... Käärme ja "käärme" erotettakoon visusti toisistaan. Tämä tomua syövä ja vatsallaan käyvä matelija, eläin nimeltään käärme, on mielestäni melko harmiton - ainakin siinä muodossa missä me suomalaiset sen ymmärrämme, nimittäin kyynä.

Tässä on lähtenyt kaksi eri tason keskustelua käärmeistä, Suomen luonnossa esiintyvien käärmeiden osalta voin yhtyä Saunanaaman kommenttiin. Oikein käsiteltynä ja varottuna ei edes kyystä ole vaaraa. Olen nähnyt kuvan, miten mies riiputtaa kyytä peräpäästä paljain käsin, sitä ei sovi edes ehdottaa kelle tahansa. Ne luonnon ja eläinten tuntijat ovat asia erikseen. Kyy pelkää ihmistä kukaties enemmän, kuin ihminen kyytä. Kyy on vaarallinen vain ahdistettuna, jolloin se tavallaan puolustautuu. Meitä lämpimämmissä maissa käärmetilanne on toisenlainen, on enemmän ja vaarallisempia käärmeitä.

Pienenä Wikipedian tietoiskuna mainittakoon, että Suomessa on tietysti muitakin käärmeitä kuin kyy.

"Suomessa esiintyy kolme käärmelajia: kyy (Vipera berus), rantakäärme (Natrix natrix) ja kangaskäärme (Coronella austriaca). Suomessa esiintyvä vaskitsa (Anguis fragilis) ei ole käärme vaan jalaton lisko."
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4rmeet

Samainen linkki mainitsee myös Raamatussa käärmeen esiintyvän useammanlaisessa symbolisessa merkityksessä:

"Raamatussa käärme on paholaisen vertauskuva, mutta rinnastetaan toisinaan myös älykkyyteen."

Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että Suomessa on tilaa sekä ihmiselle että kyylle. Ymmärrän hyvin ankaramman suhtautumistavan, jos sattuu asumaan paikassa, joka vilisee kyitä. Pienelle lapselle kyyn purema on vakavampi juttu kuin aikuiselle. Tosin aikuisellakin se voi hoitamattamana johtaa pahimmillaan kuolemaan. Mietin vain tällaisena maallikkona, että lieköhän puremakohdalla vaikutusta siihen, voiko se johtaa kuolemaan. Alla olevan linkin mukaan aine aiheuttaa turvotusta ja hengenahdistusta. Tuosta voisi ehkä päätellä, että jos puremakohta on lähellä henkitorvea, voi turvotus aiheuttaa tukehtumisen. Tämä nyt on omaa spekulaatiotani.

"Kyyn myrkky sisältää kudosta vaurioittavia aineita, jotka aiheuttavat alkuun purema-alueella kudostuhoa ja turvotusta ja myöhemmässä vaiheessa yleisoireita kuten oksennuksia, ripulia, päänsärkyä, jopa tajunnan häiriöitä. Jos kyyn purema aiheuttaa nopeasti vakavia oireita, kuten kurkunpään turvotusta ja hengenahdistusta, kyseessä on allerginen reaktio."
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... n%20purema

Kyypakkaus kannattanee joka tapauksessa kaikkien hankkia lääkekaappiin.

Paratiisin käärme oli sielunvihollinen. Siinä yhteydessä annettiin Raamatun ensimmäinen lupaus Kristuksesta.

"14 Ja Herra Jumala sanoi kärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä kaikesta karjasta, ja kaikista eläimistä maalla: sinun pitää käymän vatsallas, ja syömän maata kaiken elinaikas.
15 Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän." (1. Moos.3.)

Toisaalta myös uskovaisia kehotetaan olemaan oveluudessa käärmeen kaltaisia.

"Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat sutten keskelle: olkaat sentähden taitavat niinkuin käärmeet, ja vakaat niinkuin kyyhkyiset" (Matt.10:16).

En pidä käärmeistä.

Siinä vaskikäärme-jutussahan oli niin, että kansa rupesi kapinoimaan vaelluksella yksipuolisen ruuan takia Moosesta ja Aaronia vastaan, muistaakseni. Manna oli se ruoka. Kapinoinnin takia annettiin tulla myrkkykäärmeitä, jotka purivat. Mutta ne, jotka katsoivat tuohon vaskikäärmeeseen (joka oli käsketty tehdä) paranivat. Tuota oon miettiny, miksi jotkut eivät katsoneet sitä. Ajattelivatko, että katsovat myöhemmin, mutteivat ehtineet, kun kuolivat. Vai olivatko niin omissa ajatukissaan, etteivät kuulleet edes tuota kehoitusta...? No, tuo hoitokeino ei kelvannut näille kapinoijille ja he kuolivat.

Tuossahan on kuvaa myös siitä, miten hoitamista annetaan ihmisten sanomisen kautta. Ja että Jumalan käskyä eivät kaikki tottele, kun kuvittelevat, että se on vain ihmissanaa. Tuossa oli vain yksi keino olemassa, millä selvisi.

Mooseksen Vaskikäärme myöhemmin hävitettiin. Kansa oli alkanut palvoa kuninkaiden aikana vaskikäärmeen kuvaa. Miksiköhän kuningas Ahasja(?) hävitti noin arvokkaan muiston?
Kai väärä Jumalanpalvelus oli vakava asia.


Mikäköhän käärme laji toi vaskikäärme oli.

Asiasta leijonaan. Tiesittekö muuten, että raamatun leijona on lajiltaan babylonian leijona. Se hävitettiin roomalaisten sirkus areenoilla sukupuuttoon. Näet nykyäään ei palestiinassa leijonia tavata.

Hynde kirjoitti:Mikäköhän käärme laji toi vaskikäärme oli.

A. Saarisalon mukaan käärmeestä.

Käärme

1. Palestinassa tunnetaan lähes 35 k.-lajia, niistä 6 myrkyllistä (ks. <Kyykäärme>).


Käärme ja syntiinlankeemus (babylonial. kuva).

On sen tähden ihmeellistä, että niin vähän kuulee k:n-pureman aiheuttamista kuolemantapauksista. K:n matelevaa liikettä pidetään Jumalan kirouksen seurauksena, «1. Moos. 3:14». «1. Moos. 49:17»:ssä mainittua lajia monet pitävät vanhojen egyptiläisten kuuluisana sarvi-kyynä (Cerastes cornutus). Peten (Coluber Baetaen) on Pyhän Maan suurin ja kuuluisin myrkky-k. egyptiläinen silmälasi-k. (Naja haje), lähes 2 1/4 m pitkä, on nykyään Palestinassa harvinainen

En tiedä mitä lajia vaski käärme oli, mutta vaskesta samainen Aapeli Saarisalo Raamatun sanakirja kertoo näin.

Vaski

oli Palestinan vanhin metalli. Tuubal-Kainista kertoo «1. Moos. 4:22», että hän oli "kaikkinaisten v.- ja rautaesineiden takoja". V:ea saatiin Libanonista, «2. Sam. 8:8», ja Edomin Piinonista l. Puunonista, «1. Moos. 36:41»; «4. Moos. 33:42», missä roomalaisten aikana oli useita kuparikaivoksia. V:sta valettiin aseita, talouskaluja ja temppelin sisustukseen kuuluvia esineitä, «1. Kun. 7:13» s. Vaski on metalleista tuomion vertauskuva.

Mielenkiintoista, että vaskella kuvataan tuomiota.

Vaskikäärme, eli vaskitsahan ei ole kärmes lainkaan, vaan jalaton lisko, kuten edellä sanottiin. Sen Raamatullinen tulkinta on erittäin mielenkiintoista luettavaa.

Vaskitsa on muuten saksankieliseltä nimeltään Blindschleiche, eli sokealuikertaja, noin vapaasti suomennettuna. Mutta sokeahan se ei ole, mutta ehkä se nimi tulee vaskitsan eittämättä sokeaa muistuttavasta liikehdinnästä; se ei ole kovin rationaalisen oloinen eläin. Tosin ainakin minun mielestäni vaskitsa on varsin suloinen otus!

Onkohan Saunanaama sekoittanut Mooseksen kirjassa kerrotun vaski (nykykäännös: pronssi) nimisestä metallista tehdyn ja korentoon nostetun käärmepatsaan ja vaskikäärmeen nimellä tunnetun liskon, eli vaskitsan. Samasta nimestä huolimatta ne ovat eri olioita. Toinen on kovaa ja kylmää metallia, toinen vikkelästi liikkuva ja elävä mateleva otus.

Pitää seota keskustelussa siihen toiseen haaraan, ainakin... Toissa kesänä minua puri käärme. Olin tekemässä peräkärryyn halkokuormaa puuvajasta, kun halkopinon raosta käärme tokkasi oikeaan käteen. Ensin luulin että naula pisti, mutta kävi niin kumman kipeästi. Minulla oli työhanskat käsissä ja toinen myrkkyhammas osui rystysten kuoppaan ja kun vielä meni kinttaan läpi, niin sain vain hiukan yli yhden hampaan myrkyt.

Siltikin käsi meni puutuneen tuntuiseksi ja alkoi särkeä. Kävin terveyskeskuksessa kortisonipiikillä kaiken varulta, kun on paljon allergioita. Päivän se särki kättä ja käsi oli pari vuorokautta jäykkä. Muutenkin olen ikäni pelännyt käärmeitä ja se sitten sai minut! Painajaisunenikin on sellainen toistuva käärmeuni, hyi olkoon.

Pitää vielä sanoa, että kun mies tuli hakemaan minua terveyskeskuksesta sen käärme-episodin jälkeen, en ollut tuntea miestä. Oli paksuposkinen kuin kollikissa. Saman pinon raosta oli hyökännyt viisi ampiaista ja pistelleet kaulaan ja poskiin.....kipeää oli tehnyt mutta ei edes henkeä ahdistanut....