Kirjoittaja Nepheg » 16 Loka 2007, 23:09
Jo 2000 vuotta sitten kirjoitetussa Jakobin epistolassa on mielestäni hyvin vastattu millaista elävä usko on.
Kannattaa lukea kokonaan raamatusta, mutta otinpa pienen pätkän tännekin.
Laitoin tekstiin välejä helpottaakseni lukua, eli mitään ei ole otettu pois tekstien välistä.
Voi kun tekisi mieli nostaa monta kohtaa tästäkin tekstistä, sillä tästäkin löytyy vastaus miksi uskova ei halua käydä rock konserteissa tai muutenkaan ei halua elää synnissä tai halua hankkia sellaista/mennä sellaiseen paikkaan missä tulee kiusauksia.
Täydellisiä emme ole eikä meistä omilla teoilla koskaan sellaisia tulekaan, vaan Jeesus on sovittajamme ja hänen ansiostaan kelpaamme Jumalalle.
Raamattu puhuu kuitenkin useimmiten hengen hedelmästä, joka antaa halun olla rikkomatta Jumalaa vastaan.
12. Autuas on se mies, joka kiusauksen kärsii; sillä koska hän koeteltu on, niin hänen pitää elämän kruunun saaman, jonka Herra niille luvannut on, jotka häntä rakastavat.
13. Älkään kenkään sanoko, kuin häntä kiusataan, että hän Jumalalta kiusataan; sillä ei Jumala ole kiusaaja pahuuteen, ja ei hän ketään kiusaa,
14. Vaan jokainen kiusataan, kuin hän omalta himoltansa vietellään ja houkutellaan.
15. Sitte kuin himo on siittänyt, niin hän synnyttää synnin; mutta kuin synti täytetty on, niin se synnyttää kuoleman.
16. Älkäät eksykö, minun rakkaat veljeni!
17. Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta eikä valkeuden ja pimeyden vaihetusta.
18. Hän on meidät synnyttänyt tahtonsa jälkeen totuuden sanalla, että me uutiset hänen luontokappaleistansa olisimme.
19. Sentähden, minun rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopia kuulemaan, (mutta) hidas puhumaan, ja hidas vihaan;
20. Sillä miehen viha ei tee Jumalan edessä sitä, mikä oikein on.
21. Sentähden pankaat pois kaikkinainen saastaisuus ja kaikkinainen pahuus, ja ottakaat sana siveydellä vastaan, joka teissä istutettu on ja voi teidän sielunne autuaaksi saattaa.
22. Mutta olkaat myös sanantekiät ja ei ainoastaan kuuliat, pettäin teitänne.
23. Sillä jos joku on sanan kuulia ja ei tekiä, hän on sen miehen kaltainen, joka ruumiillisen kasvonsa peilissä kurkistelee,
24. Ja sittekuin hän itsensä kurkistellut on, niin hän menee pois ja unohtaa kohta, millinen hän oli.
25. Mutta joka katsoo vapauden täydelliseen lakiin ja pysyy, ja ei ole unohtava kuulia, vaan tekiä, se tulee hänen teossansa autuaaksi.
26. Mutta jos joku teistä näkyy jumalinen olevan, ja ei suista kieltänsä, vaan viettelee sydämensä, sen jumalanpalvelus on turha.
27. Se on Isälle ja Jumalalle puhdas ja saastatoin jumalanpalvelus: oppia orpoja ja leskiä heidän murheessansa, ja itsensä saatatoinna maailmassa pitää.