Minulla on vaalikoneissa ollut vaaleista toiseen 10 parhaiten näkemyksiäni vastaavan joukossa 3-4 kristillisdemokraattia. Niin ajatellen voisin periaatteessa äänestää heitä. Olisin myös henkilökohtaisesti ottanut mieluummin kd:t hallituksen apupuolueeksi vihreiden sijaan.
Mutta, mutta. Kd:t ajavat kyllä usein ihan oikeita asioita, mutta politiikan tekemisen tapa on vl-näkökulmasta vieras. Juuri ne Jeesus-mielenosoitukset tms. - ei kiitos!
Euroopassa kd:t ovat merkittävä puolue ainakin Saksassa, jossa puolue voi saavuttaa joskus jopa 40 %:n kannatuksen. Jos Suomen kd:t jatkaa kehittymistään eurooppalaisten sisarpuolueidensa suuntaan, voisin henkilökohtaisesti harkita kantaani puoluetta kohtaan uudelleen. Periaatteessa näet kannatan useita Raamatusta(kin) nousevia moraalisia ja käytännön elämää helpottavia asioita, joista nimenomaan kd:t pitävät tiukimmin kiinni, esim.
- alkoholiveron korotus ja aineen saatavuuden rajoittaminen
- abortin vastustus
- samaa sukupuolta olevien parien hedelmöityshoitojen ja adoptioiden vastustaminen.
Myös keskustassa ja kokoomuksessa on oikeita näkemyksiä noiden asioiden suhteen, mutta kannat jakaantuvat, kun taas kd:t on melko yksimielinen noissa asioissa.
Kd:ien politiikassa näkyy selvästi, että sen kannattajakunta on paljolti vapaista suunnista. Kaksi viimeisintä puheenjohtajaa ovat kuitenkin edustaneet maltillisempaa suuntaa puolueessa. Heidän vakaumuksensa
ua en tosin tiedä, vaan arvioni perustuvat niihin mielikuviin, joita minulle on tiedotusvälineistä politiikkaa seuraamalla muodostunut.
Esim. vapaiden suuntien kannattajien avoimessa, vähän tekopirteässä ja vähän tekoystävällisenkin oloisessa uskonsa esiin tuomisessa on jotain todella ärsyttävää. Siinä on kovin inhimillinen maku. Ei sillä, että tässä olisin itse mitenkään onnistunut uskoni esiintuoja, pikemminkin päinvastoin.