Kirjoittaja Taavetti » 20 Huhti 2008, 08:41
Katsoin tarkemmin muutamia edellä mainittuja Mooseksen kirjan kohtia. Uusin käännös kertoo patriarkkojen rukoilleen Herran nimeä, Biblian suomennos puhuu vastaavissa jakeissa Herran nimestä saarnaamisesta. Koska saarnaaminen on tärkein puhujien ja pappien tehtävä, käytän tässä viestissä johdonmukaisesti Biblian käännöstä.
1. Mooseksen kirja 26
23 Sitte meni hän BerSabaan.
24 Niin Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: minä olen sinun isäs Abrahamin Jumala: älä pelkää, sillä minä olen kanssas, ja siunaan sinun, ja annan lisääntyä sinun siemenes, minun palveliani Abrahamin tähden.
25 Ja hän rakensi siinä alttarin, ja saarnasi Herran nimestä, ja teki siihen majansa: ja hänen palveliansa kaivoivat siihen kaivon.
26 Niin Abimelek meni hänen tykönsä Gerarista: ja Ahusat hänen ystävänsä, ja Phikol hänen sotajoukkonsa päämies.
27 Mutta Isaak sanoi heille: miksi te tulitte minun tyköni: ja te vainositte minua, ja ajoitte minun pois teidän tyköänne.
Aiemmin on esillä ollut ensimmäinen patriarkka Aabram, joka todistuksena uskostaan sai uuden nimen Aabraham. Kannattaa etsiä Biblian rekisteristä tai muustakin lähteestä nimien selitykset, voi tulla oivaltavia löytöjä.
Tässä katkelmassa kerrotaan toisesta patriarkasta (esi-isästä) Iisakista, hänkin saarnasi Herran nimestä. Kuten Abram joka itsekin saarnasi, tarvitsi toisen saarnaajan ja papin, ainakin Melkisedekin kautta siunausta, hoitoa, neuvoja, tarvitsi niitä toinenkin patriarkka Iisak. Tuolla palvelijan kaivon kaivamisella uskon löytyvän juuri sitä merkitsevän hengellisen merkityksen, vaikka ilmeisesti he kaivoivat luonnollisen vesikaivonkin. Tuskin vesikaivoa sikäläisissä oloissa yhdessä yössä saatiin kaivetuksi, mutta Jumalan valtakunnan siunauksen kaivon rakentamiseen lyhytkin aika riittää.
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Jätetään monta hyvää Raamatun paikkaa väliin ja hypätään suoraan Mooseksen aikaan. Kenties joskus olisi mahdollista katsoa ainakin Jaakob patriarkan ja hänen poikiensa, erityisesti Joosefin vaiheita, mutta ohitan e ainakin tällä kerralla. Saarnaamisesta kertoo seuraava katkelma Mooseksesta.
2. Mooseksen kirja 33
15 Ja hän sanoi hänelle: jollei sinun kasvos käy edellä, niin älä vie meitä tästä pois.
16 Ja mistä se tässä tietää saadaan, että minä ja sinun kansas olemme löytäneet armon sinun edessäs? Eikö, koskas vaellat meidän kanssamme? että me eroitettaisiin, minä ja sinun kansas, kaikista kansoista, jotka ovat maan piirin päällä.
17 Ja Herra sanoi Mosekselle: Ja minä myös tämän teen, niinkuin sinä sanoit; sillä sinä olet löytänyt armon minun edessäni, ja minä tunnen sinun nimeltäs.
18 Mutta hän sanoi: osota siis minulle sinun kunnias.
19 Ja hän vastasi: minä annan kaikki minun hyvyyteni käydä sinun kasvois edellä, ja tahdon saarnata Herran nimeä sinun edessäs. Ja minä armaitsen, ja olen laupias, jolle minä laupias olen.
20 Ja sanoi taas: et sinä taida nähdä minun kasvojani; sillä ei yksikään ihminen, joka minun näkee, taida elää.
21 Vielä sanoi Herra: katsos, sia on minun tykönäni: siellä pitää sinun seisoman kalliolla.
22 Ja pitää tapahtuman, koska minun kunniani vaeltaa ohitse, niin minä panen sinun kallion rotkoon, ja minä peitän sinun minun kädelläni niinkauvan kuin minä vaellan ohitse.
23 Sitte koska minä otan pois minun käteni, saat sinä nähdä minun takaa; vaan minun kasvojani ei taideta nähdä.
Tässä katkelmassa havaitsin ainakin kaksi huomattavaa aihetta saarnaamisen lisäksi. Tässä mainittua jaetta, että Jumala armahtaa sen, kenet armahtaa, on silloin tällöin lainattu kristillisyytemme opetuksissa. Monet sitä ihmettelevät ja vielä useammat ymmärtävät sen väärin, ettei parannukseen saisi opastaa tai kehottaa. Meille se pyrkii kertomaan, että vaikka meillä olisi halua saada kaikki ihmiset samaan valtakuntaan kanssamme, meille se ei ole mahdollista, vaan se on vain Jumalan vallassa. Me olemme vain hyvän siemenen kylväjiä, Jumala antaa kasvun siellä, missä näkee kasvun edellytyksiä.
Toinen monella tavalla puhutteleva kohta on Jumalan kasvojen näkeminen. Edes Mooses, jonka kautta laki annettiin ihmisille tiettäväksi, ei pystynyt kuolematta näkemään Jumalan kasvoja. Toisen vielä tärkeämmän asian se kuitenkin kertoo, nimittäin ettei Mooseksen lain täyttämisellä kukaan voi nähdä Jumalan vanhurskaita kasvoja. Mooseksen kautta annettu laki tappaa sen vähäisenkin hengellisyyden, joka ihmisessä omasta takaa on jäljellä.
Kuitenkin voimme luottavaisesti yhtyä Herran siunauksen sanoihin, joissa pyydämme että Jumala kääntäisi kasvonsa meidän puoleemme ja että Jumala valaisisi (valistaisi) meille kasvonsa. Meille valmistetussa lunastuksessa Jeesuksen Kristuksen ansion tähden se on mahdollista meille tämän ajan ihmisille. Saman evankeliumin voimasta, lupauksen sanan kautta, uskoivat niin Aadam, Aabraham, Iisak, Jaakob ja hänen poikansa sekä kaikki vanhan liiton ajan uskovaiset.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4