Sinikettu kirjoitti: Oli kuin suunnaton säkki olisi pudonnut pois päältä tuolla hetkellä kun luin sen viestin. Minä en osaa epäillä etteikö todella synnit olleet silloin anteeksi.
Myöhemmin olen monesti pyytänyt syntiä anteeksi tekstiviestillä. Myös mesessä olemme siunanneet toisiamme ystäväni kanssa. Eikö nämä olekaan olleet mitään oikeita synninpäästöjä?
Anteeksi vain, kun taas jankkaan tätä samaa asiaa...
vanamo.n kirjoitti:Olenko itse ymmärtänyt tämän ennakoivan tai ennättävän armon väärin, kun itselläni kokemus on ollut se, että jos on tunnolle tullut joku nimellinen synti, jota ei ole jaksanut ripissä panna pois tuntoa painamasta, niin jonkun seurapuheen vaikutuksesta, kun on ollut lupa uskoa kaikki synnit anteeksi ja siinä vielä,neuvotaan, että jos on tullut jotain nimellistäkin , rohkaistaan sielunhoidolliseen keskusteluun luotettavan rippiäidin kanssa, niin tuossa ikäänkuin saa tuntea tuota ennättävää armoa, ja niin ollen voimaa myös käydä panemaan nimeltä pois tunnolta ne , jotka ovat tarttuneet ja tehneet matkanteon hitaaksi.
Sinikettu kirjoitti:Minulle uskovainen ystävä saarnasi synnit anteeksi tekstiviestillä, kun tein parannuksen. Se oli ilta ja seuraavana päivänä sain viestejä, jotka alkoivat, että Jt, olen kuullut iloisen uutisen, että sinäkin olet halunnut uskoa syntisi anteeksi. Kukaan ei epäillyt, ettenkö ollut oikeasti saanut syntejä anteeksi, vaikka en ollut käynyt esim seuroissa kuulemassa sitä äänellisesti. Ja minusta myös tuntui, että synnit olivat anteeksi. Oli kuin suunnaton säkki olisi pudonnut pois päältä tuolla hetkellä kun luin sen viestin. Minä en osaa epäillä etteikö todella synnit olleet silloin anteeksi.
Sinikettu kirjoitti:Myöhemmin olen monesti pyytänyt syntiä anteeksi tekstiviestillä. Myös mesessä olemme siunanneet toisiamme ystäväni kanssa. Eikö nämä olekaan olleet mitään oikeita synninpäästöjä?
Sinikettu kirjoitti:Minulle uskovainen ystävä saarnasi synnit anteeksi tekstiviestillä, kun tein parannuksen. Se oli ilta ja seuraavana päivänä sain viestejä, jotka alkoivat, että Jt, olen kuullut iloisen uutisen, että sinäkin olet halunnut uskoa syntisi anteeksi. Kukaan ei epäillyt, ettenkö ollut oikeasti saanut syntejä anteeksi, vaikka en ollut käynyt esim seuroissa kuulemassa sitä äänellisesti. Ja minusta myös tuntui, että synnit olivat anteeksi. Oli kuin suunnaton säkki olisi pudonnut pois päältä tuolla hetkellä kun luin sen viestin. Minä en osaa epäillä etteikö todella synnit olleet silloin anteeksi.
O.M kirjoitti:"Seurakunta ei siis ole kynähuone, vaan suuhuone: Kristuksen tulemisesta lähtien on suullisesti saarnattu evankeliumia, joka siihen saakka oli ollut kirjallisena, kirjoihin kätkettynä. Uuden liiton ja evankeliumin luonne onkin sellainen, että niitä on julistettava ja eteenpäin vietävä suullisesti, elävällä äänellä. Eihän Kristuskaan kirjoittanut mitään eikä liioin käskenyt kirjoittaa, vaan suullisesti saarnata." (Kirkkopostilla I.)
Ja eikö tunnollesi laskeutunut rauha ole tästä mitä ihanimpana todisteena: Synnit on anteeksi ja rauha Jumalan kanssa!
Aromi kirjoitti:Sinänsä kyllä tuo suuhuone-termi kuvaa hyvin seurakuntaa. Ehkäpä tekstille ei tee oikeutta tällainen katkelman lainaaminen.
hepa/Oulun ilmoituslehti 1891 kirjoitti:Tästä muodostui kerrassaan wälttämätön porras, jonka kautta kaikkien oli seurakuntaan eli näkywään pyhäin ihmisten yhteyteen päästäwä. Ilman saamatta äänellistä, korwin kuultawaa wakuutusta syntein anteeksi antamisesta, ei kukaan woinut tulla oikeaan uskoon. Tämä äänellinen todistus eli syntein anteeksi antaminen oli wälttämätön, ja tarwittiin siis, että joku uskowainen julisti seurakuntaan pyrkiwälle synnit anteeksi.Kun seurakunta oli sangen awara, joten kaukaisemmilta tienoilta ei usein päästy kirkolle, kehoitti Laestadius niitä, joilla oli enemmän raamatun tietoa kuin toisilla, panemaan toimeen hartaushetkiä, joissa tutkittiin Jumalan sanaa ja puheltiin hengellisistä asioista Näitä ”puhuwia" miehiä ruwettiin sitte kutsumaan ns. wanhimmiksi ja näistä hartaushetkistä muodostui ajan oloon nuo niin sanotut ”seurat," joita tämän liikkeen keskuudessa wiekäkin pidetään.
Aromi kirjoitti:Omituinen teksti. Eihän evankeliumi ole milloinkaan ollut varsinaisesti kirjoihin kätkettynä, vaan myös vanhan liiton aikana samanlaisena suullisena saarnana. Ennen Kristusta sitä on julistettu lupauksen sanana tulevasta Vapahtajasta ja Kristuksen syntymän jälkeen ilosanomana Jeesuksesta Messiaana.
Aromi kirjoitti:Näin myös Augustinus todistaa De Civitate Dei -kirjassaan. Ja hän kyllä tiesi mistä puhui, koska eli niin lähellä vielä alkuseurakunnan aikoja.
Aromi kirjoitti:Ja vielä tämä, "eihän Kristuskaan kirjoittanut mitään eikä liioin käskenyt kirjoittaa" - onneksi sentään apostolit ja muut kristityt sen verran kirjoittivat, että saatiin tuo Uusi Testamentti mukaan Raamattuun...
Sinänsä kyllä tuo suuhuone-termi kuvaa hyvin seurakuntaa. Ehkäpä tekstille ei tee oikeutta tällainen katkelman lainaaminen.
timoteus kirjoitti:Minusta osoittaa jo epätoivoa kun ollaan luovuttu mahdollisuudesta sopia asioista lehden ja kirjoitetun sanan välityksellä. Entisistä hyvistä käytännöistä ollaan luovuttu uuden oppi korostuksen takia. Vain sen takia, että pelätään ,että ihmiset rupeaisivat uskomaan uskon tarttuvan kirjoitetun sanan kautta. Voi kun kauheaa Sad Olisi se "ikävää" kun joku oikeasti tulisi uskoon.
Siansaparo kirjoitti:Muistaakseni Lutherilta oon lukenut ajatuksen, että puustavi/kirjain tarkoittaa lakia.
Taavetti kirjoitti:timoteus kirjoitti:Minusta osoittaa jo epätoivoa kun ollaan luovuttu mahdollisuudesta sopia asioista lehden ja kirjoitetun sanan välityksellä. Entisistä hyvistä käytännöistä ollaan luovuttu uuden oppi korostuksen takia. Vain sen takia, että pelätään ,että ihmiset rupeaisivat uskomaan uskon tarttuvan kirjoitetun sanan kautta. Voi kun kauheaa Sad Olisi se "ikävää" kun joku oikeasti tulisi uskoon.
Kävin naapuripalstalla vilkaisemassa, ja siltä näyttää, että jatkuvasti hakevat täältä katkelmia siellä irvisteltäväksi. Erityisesti timoteus näkyy siinä kunnostautuneeksi, mutta on muitakin lainailijoita ja irvistelijöitä.
Ajattelin vastata timoteukselle siellä, samalla muillekin olisin jotakin halunnut selittää. Irvistelyjä ja väärin ymmärryksiä oli niin lukuisasti, että katsoin aivan toivottomaksi niihin edes pintapuolisesti puuttua. Ei ole lainkaan ihme, että monet nuoret ja vanhemmat uskovaiset varoittelivat loppiaispäivillä internetin keskustelupalstoista. Usko sellaisia vääntöjä ja vääristelyjä lukiessa ensin kuivaa ja pidemmän päälle kuolee. Toisten uskovaisten synnit eivät ole oikeaa ravintoa kellekään, saati sitten heikolle ja nälkäiselle Jumalan lapselle.
Varmaan timoteuksen kaltainen baptisti niistä saa jotakin ruokaa sielulleen, voi olla siihen jopa hyvin tyytyväinen, kun ei ole parempaan tottunut. Ihme vain on, että monet vanhoillislestadiolaisen nimeä omivatkin laulavat samassa kuorossa sellaisen irvistelijän kanssa.
Lainasin vain lyhyen katkelman timoteuksen irvinnästä, kovin paljoa niitä ei viitsi tänne tuodakaan. Vastaan lyhyesti timoteukselle ja muille, ettei tässä ole mistään luovuttu. Aivan hyvin voin sopia asioista internetin välityksellä timoteuksenkin kanssa, mutta elävää uskoa et voi lukemalla saada, vaikka lukisit kaikki evankeliumikirjat sataan kertaan läpi. Sopisi se uskoa vaikka Kandaken esimerkin pohjalta, mutta kun se on pimitetty, se on pimitetty.
Asioista voidaan siis sopia ja ihmisten kesken anteeksikin antaa, mutta kun se kirjain (vanha käännös: puustavi ) kuolettaa, niin se kuolettaa. Turhaan ei sitäkään lausetta apostoli kirjoittanut.
Siansaparo kirjoitti:Muistaakseni Lutherilta oon lukenut ajatuksen, että puustavi/kirjain tarkoittaa lakia.
Siansaparo kirjoitti:Nuuskulta:
"Lutherissako sinun toivosi on?"
Eiku Nuuskussa Cool .
Emka kirjoitti:Elä huoli Taavetti, vaikka puhuri siltä suunnalta käykin. Jos omatunto on rauhaton, eikä ole turvasta varmuutta, se pitää "jakaa" niiden kanssa joilla tietää rauhan olevan. .
kehakukkanen/Lutherus kirjoitti:Sillä puustaviksi kutsutaan ja puustavi on kaikkinainen käsky, oppi ja saarna, joka jää ainoastansa sanaan eli paperiin ja kirjaan ja jonka jälkeen ei mitään tapahdu; niinkuin esim., koska joku ruhtinas eli neuvoskunta antaa jonkun käskyn käydä ulos; jos ei sitä pidetä, ei se ole mitään muuta kuin avoin kirja, eikä jää miksikään muuksi kuin avoimeksi kirjaksi, jossa se on kirjoitettu, mitä tapahtuman pitää, mutta jonka jälkeen ei kuitenkaan mitään tapahdu. - - Paavali kutsuu Evankeliumin Hengen viraksi, se tekee hän osottaaksensa sen voimaa, sen tähden että se vaikuttaa peräti toista kuin laki ihmisten sydämissä, nimittäin että se tuo myötänsä Pyhän Hengen ja tekee toisen sydämen; sillä jos ihminen lain saarnan kautta pelkoon ja ahdistukseen saatettuna kuulee tätä saarnaa, joka ei enää sano hänelle mitä Jumala häneltä vaatii, vaan mitä hän on tehnyt hänen tähtensä, eikä osota häntä omain töittensä, vaan Kristuksen töitten tykö ja käskee häntä uskomaan ja olemaan vakuutetun siitä, että hän tahtoo tämän Poikansa tähden antaa hänelle synnit anteeksi ja ottaa hänen lapseksensa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa