Kotimaa 3.7.

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

Kotimaa 3.7.

ViestiKirjoittaja teepee » 28 Heinä 2008, 23:39

Lueskelin tuossa Kotimaita lomalta palattuani ja löysin kiinnostavan sitaatin muutaman viikon takaiseen keskusteluumme täällä. Laitan sen tänne, kun alkuperäisen ketjun on joku lukinnut, ettei sitä voi sinne enää laittaa. Se on kesäkuiselle keskustelulle hyvää ja maltillista jatkoa. On hyvä ja suositeltavaa valita uskovainen aviopuoliso, mutta muunkaanlaista ratkaisua ei tuomita vääräksi, ei ainakaan Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtajan suulla.

Lauhikarin näkemyksiin samoin kuin Kopperoisen on helppo yhtyä,


teepee kirjoitti:
Tämähän on muuten niitä asioita, joissa eri aikoina on ollut erilaisia käytäntöjä meikäläisyydessä. Uskovainen - epäuskoinen avioliitot olivat nykyistä yleisempiä esim 60- ja 70-luvuilla. Nythän niitä ei juuri solmita.

O.M.
Minulla ei 60- ja 70-luvun käytännöistä ole omakohtaisia muistikuvia, koska olen myöhempää ikäluokkaa, mutta en moiseen väitteeseen ole törmännyt netin ulkopuolella. Ylipäätään haluan pysyttäytyä siinä, mitä Jumala Raamatussa opettaa - sitähän "jatkuva uskonpuhdistus" on. Jumala ei katsonut Raamatunkaan aikana hyvällä, jos uskovainen solmi avioliiton epäuskoisen kanssa. Olen käynyt uskovaisen ja epäuskoisen avioliitosta varoittelevia raamatunkohtia läpi ainakin täällä. Osaatko nimetä yhden raamatunkohdan, jossa Jumala siunaa uskovaisen avioliiton epäuskoisen kanssa?


lainaus Kotimaa 3.7.2008
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php ... &Itemid=38

Suviseurat: Anteeksiantaminen estää avioeron


Antti Lauhikari puhui Sievin Suviseuroissa. (Kuva: Suviseurojen kuvapalvelu)

Eilen päättyneissä vanhoillislestadiolaisten Sievin Suviseuroissa kuulijoita opastettiin, ettei uskovaisen ole hyvä ottaa itselleen epäuskoista aviopuolisoa Jumalan valtakunnan ulkopuolelta. Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtaja Antti Lauhikari sanoo, että liike ei kuitenkaan hylkää niitä, jotka neuvoista huolimatta tekevät toisin.

- Me toivomme, että voisimme rakastaa myös epäuskoisen puolison saamaan parannuksen armon. Usein tällaisissa avioliitoissa käy kuitenkin niin, että uskovainen hylkää liikkeen ja jättää uskonsa. Silti hän on ystävämme ja rukouskohteemme.

Lestadiolaisen avioliitto-opetuksen perustana on muun muassa ajatus, että avioliiton arki sujuu paremmin puolisoiden ollessa "toistensa saattomiehiä uskon tiellä". Uskon ohjatessa molempien elämää on selvää, ettei yhteiseen kotiin hankita esimerkiksi televisiota.

Lauhikarin mukaan liike ei hylkää myöskään niitä vanhoillislestadiolaisia tai heidän uusia perheitään, joissa on koettu avioero.

Ristiriitojen ei tarvitse johtaa perheissä eroon

Paraisten kirkkoherra Juho Kopperoinen muistutti Suviseuroissa, että anteeksiantamisen voimalla perheet voivat pysyä yhdessä myös vaikeina aikoina. Hän toivoi ihmisten luottavan, että parisuhteen rakoillessa on muitakin vaihtoehtoja kuin hyväksyä yhteisen taipaleen päättyminen.

- Toisen lähteminen ei ole ainoa mahdollinen loppu rikki menneelle liitolle. Keskinäinen anteeksiantamus korjaa ristiriitoja ja lisää yksimielisyyttä. Se antaa voimaa päästä eroon yhteistä elämää rasittavista taakoista, Kopperoinen puhui Sievissä.

Hän lisäsi, ettei mikään hajalle mennyt korjaannu yhden pyynnön voimalla. Väärin tehneen on pyydettävä anteeksi uudestaan ja uudestaan. Se on tie, jota molempien puolisoiden on haluttava kulkea, Kopperoinen totesi.
teepee
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 29 Heinä 2008, 00:05

Onkohan jollekin tosiaan tullut käsitys, että uskomme kehottaisi hylkäämään langenneet? Sellaista ei ainakaan ole ollut tarkoitus väittää. Sen sijaan tiedän varsin hyvin, että usein käy, kuten Kotimaan jutussakin kerrotaan, että useammin uskovainen puoliso sellaisessa kahden uskon avioliitossa menettää uskonsa.

Sen sijaan yhdyn sydämestäni käsitykseen, että haluamme rakastaa uskon tielle sen uskostamme osattoman puolison. Se olisikin onnellisin vaihtoehto, jollaiseen olemme suositelleet tällä palstalla heitä, jotka ovat sitä oman tilanteensa vuoksi kyselleet.

Tiedän toki senkin, että niin sanotuja kahden uskon avioliittoja on ollut ennen ehkä nykyistä enemmän. Jumalan sanan luvalla sellaisia ei ole kuitenkaan solmittu, vaan kyllä jokainen on solminut sen täsmälleen omalla luvallaan. Äitini on syntynyt vuonna 1920, käynyt Havaksen pitämän rippikoulun ja kyllä hänelle oli selvää jo nuorena, että vain uskovainen puoliso tulee kysymykseen.

Kun kylällämme eräs uskovainen tyttö solmi avioliiton uskostamme osattoman kanssa, se oli äidille melkoinen päivittelyn ja kummastelun aihe. Muutamaa vuotta myöhemmin sai heidän lähinaapurissaan eräs uskovaisen kodin tyttö parannuksen armon, jonka seurauksena ja hedelmänä hän purki kihlauksensa, sanoen, ettei voi ajatellakaan menevänsä avioliittoon epäuskoisen kanssa.

Monen kaltaisi tapauksia siis on ollut, tottelemattomuuksien vuoksi on surtu, mutta kaikkina aikoina ei ole ollut voimaa eikä taitoa puhutella langenneita, kun hempeä mieliala on saanut vallita sydämissä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja teepee » 29 Heinä 2008, 00:08

Eli olisiko, Taavetti, Lauhikarin mielestäsi pitänyt saarnata synti synniksi, eikä antaa tuollaista lepsua lausuntoa.
teepee
 

ViestiKirjoittaja Saunanaama » 29 Heinä 2008, 00:30

Höpö höpö teepee - vastaan nyt pyytämättä Taavetinkin puolesta... Lepsu se lausunto ei sentään ollut. Tosin sitä emme voi tietää, mitä keskustelussa todella sanottiin, kun toimittajilla on tunnetusti tapana vääristellä toisinaan hyvin rankastikin haastateltavan sanoja. Monesti otetaan tietty ennakkoasenne, jonka varassa "saksitaan" haastattelu vastaamaan tavoitetta. En tiedä onko tässä sellaista, mutta sekin vaihtoehto on otettava huomioon. Sanonpa vielä vakuudeksi, että tunnen todellakin lukemattomia sellaisia esimerkkejä, joissa toimittaja on saanut sanoman vaihtumaan mustasta valkeaksi...

Mutta tuollaisenakin tuo teksti on mielestäni ihan ok - realistinen ainakin. Siinä sanotaan selvästi, mitä me suosittelemme, ts. uskovaista puolisoa, ja myös todetaan, ettei ketään vihata tai inhota, jos toimii toisin. Emmehän me vihaa epäuskoisia tai inhoa niitäkään, jotka luopuvat uskostaan.

On siis pelkästään realistista sanoa, että ketään ei hylätä, vaan rakkaudella yritetään hoitaa ja rukoillaan langenneiden puolesta. Ei kai siinä mitään outoa ole? Uskovaisena ehkä langennutta ei enää pidetä, mutta se on eri asia ja se lehtijutussakin käy ilmi. Kaikkihan riippuu aina tapauksesta, sittenkin.

Synti on syntiä ja sellaisena pysyy. Uskonpa, että Lauhikarikin sen asian on sanonut ja periaatteessa tuossakin tekstissä sanoo. Mutta realismi on realismia. Ajatellaanpa esim. vanhempien suhdetta lapseensa; eiväthän he lakkaa lastaan rakastamasta, vaikka ne (lapset) tekisivätkin vääriä ratkaisuja. Sama pätee laajemminkin Siionissa, eikö?
Saunanaama
puuhakas
 
Viestit: 225
Liittynyt: 11 Huhti 2007, 14:29
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Taavetti » 29 Heinä 2008, 04:18

teepee kirjoitti:Eli olisiko, Taavetti, Lauhikarin mielestäsi pitänyt saarnata synti synniksi, eikä antaa tuollaista lepsua lausuntoa.


Juttu Kotimaassa, eikä missään muussakaan lehdessä, ei ole oikea paikka nuhteluille. Lauhikarin lausunto, ollakseen lehtijutun lausunto, ei ole lepsu, ellei sitä sellaiseksi haluta käsittää.

Yhdyn täysin Saunanaaman viestin samomaan.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Maarimi » 29 Heinä 2008, 15:07

Saunanaama:

On siis pelkästään realistista sanoa, että ketään ei hylätä, vaan rakkaudella yritetään hoitaa ja rukoillaan langenneiden puolesta.

Minusta tuo on aivan ehdottoman itsestään selvää. Jos toisin olisi, ei voisi kutsua itseään enää kristityksi!
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja teepee » 29 Heinä 2008, 21:19

Très bien, sanoisin. Itsekin pidin Lauhikarin lausuntoa hyvänä, oikeana ja lähimmäistä arvostavana ja oikeaa kristillistä rakkautta sisältävänä.

Pahoittelen, jos tulkitsin sinun, Taavetti, sanojasi väärin "Monen kaltaisia tapauksia siis on ollut, tottelemattomuuksien vuoksi on surtu, mutta kaikkiha aikoina ei ole ollut voimaa eikä taitoa puhutella langenneita, kun hempeä mieliala on saanut vallita sydämissä."

Toisaalta en pidä tulkintaani ihan käsittämättömänä viime viikkoisten keskustelujenkaan valossa. Mutta olen iloinen, jos tulkitsin väärin.
teepee
 

ViestiKirjoittaja Jani_S » 29 Heinä 2008, 23:19

teepee kirjoitti:Très bien, sanoisin. Itsekin pidin Lauhikarin lausuntoa hyvänä, oikeana ja lähimmäistä arvostavana ja oikeaa kristillistä rakkautta sisältävänä.


Teepee Maa Hei 28, 2008 11:08: "Eli olisiko, Taavetti, Lauhikarin mielestäsi pitänyt saarnata synti synniksi, eikä antaa tuollaista lepsua lausuntoa?"

Hyödyttääkö kanssasi juuri enää keskustella?
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja näre » 29 Heinä 2008, 23:30

Jani_S, minusta teepee juuri yllä taisi pahoittella väärää tulkintaansa Taavetin sanoista Lauhikarin suhteen.
näre
 

ViestiKirjoittaja teepee » 29 Heinä 2008, 23:39

Jani_S kirjoitti:
Hyödyttääkö kanssasi juuri enää keskustella?


Hyvä kysymys. Haluaisin kysyä ihan vilpittömästi, rikkooko keskusteluni keskinäistä rakkautta tai onko se viekottelemassa syntiin tai epäuskoon? Jos saan yhdenkin kyllä-vastauksen, niin lupaan lopettaa kaiken keskustelun täällä heti.
teepee
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 29 Heinä 2008, 23:40

näre kirjoitti:Jani_S, minusta teepee juuri yllä taisi pahoittella väärää tulkintaansa Taavetin sanoista Lauhikarin suhteen.


Ei tainnut sitä tarkoittaa, vaan teepeen viestien ristiriitaisuutta, kun ensin, tosin minun suuhuni pannen, tulkitsi ensin lepsuksi Lauhikarin ilmaisun ja minun kommenttini luettuaan kohta oikeaksi ja hyväksi.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Jani_S » 29 Heinä 2008, 23:41

teepee kirjoitti:Hyvä kysymys.

No vastaa sitten.
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja näre » 30 Heinä 2008, 00:15

Taavetti kirjoitti:
näre kirjoitti:Jani_S, minusta teepee juuri yllä taisi pahoittella väärää tulkintaansa Taavetin sanoista Lauhikarin suhteen.

Ei tainnut sitä tarkoittaa, vaan teepeen viestien ristiriitaisuutta, kun ensin, tosin minun suuhuni pannen, tulkitsi ensin lepsuksi Lauhikarin ilmaisun ja minun kommenttini luettuaan kohta oikeaksi ja hyväksi.

Ai, mä tulkitsin tilanteen eri lailla. Harrastan nimittäin itse jonkinverran sellaisia kysymyksiä, joissa veikataan ennalta toisen käsitystä. Ts. laitetaan sanat toisen suuhun sen suuntaisesti kuin olettaa toisen käsityksen olevan ja kysymysmerkki perään. Ja tällainen kysymystyyppi ei minusta mitenkään suoraan paljasta sitä, millainen käsitys itsellä on varsinaisesta asiasta.
näre
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 30 Heinä 2008, 07:55

näre kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
näre kirjoitti:Jani_S, minusta teepee juuri yllä taisi pahoittella väärää tulkintaansa Taavetin sanoista Lauhikarin suhteen.

Ei tainnut sitä tarkoittaa, vaan teepeen viestien ristiriitaisuutta, kun ensin, tosin minun suuhuni pannen, tulkitsi lepsuksi Lauhikarin ilmaisun ja minun kommenttini luettuaan kohta oikeaksi ja hyväksi.

Ai, mä tulkitsin tilanteen eri lailla. Harrastan nimittäin itse jonkinverran sellaisia kysymyksiä, joissa veikataan ennalta toisen käsitystä. Ts. laitetaan sanat toisen suuhun sen suuntaisesti kuin olettaa toisen käsityksen olevan ja kysymysmerkki perään. Ja tällainen kysymystyyppi ei minusta mitenkään suoraan paljasta sitä, millainen käsitys itsellä on varsinaisesta asiasta.

Minäkin tuon tavan tunnen, olen silloin tällöin menetellyt siten itsekin. Tässä oli kuitenkin eri syyt erilaisiin oletuksiin, syyt joita on selvitelty toisaalla tässäkin foorumissa, eikä ole suurta halua alkaa niitä tässä käymään läpi ties kuinka monetta kertaa. Esimerkiksi seuraavasta linkistä löytyy yksi keskustelu, jossa on linkki toiseen vastaavaan.
Poistin entiseen palveluun ohjanneen linkin, siellä on nykyisin mainoksia.

Kun kerran toisensa jälkeen esitetään väite tai muualta tullut käsitys tai väite, ja kysytään meidän käsitystämme siihen ja sen sanomaan, ainakin minulle jää epätietoiseksi, onko kysymys aidosta tiedon halusta, vai halusta testata foorumimme kirjoittajien käsityksiä. Kysymiset sinänsä ovat aivan hyvä asia, vaikuttimista huolimatta. Kun samat kysymykset tulevat useita kertoja vain uusiin kääreisiin kiedottuina, joutuu helposti pohtimaan, ettei kyse ole tiedon halusta, vaan jostakin muusta.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 30 Heinä 2008, 08:16, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja teepee » 30 Heinä 2008, 08:11

Taavetti kirjoitti: Tässä oli kuitenkin eri syyt erilaisiin oletuksiin, syyt joita on selvitelty toisaalla tässäkin foorumissa, eikä ole suurta halua alkaa niitä tässä käymään läpi ties kuinka monetta kertaa.


Jospa kuitenkin kävisit lävitse. Jos et yleisellä foorumilla sitä halua tehdä, niin sitten vaikka yksityisviestissä. Olen nimittäin aivan äimän käkenä, enkä ymmärrä yhtään, mistä oikein kirjoitat ja mihin viittaat.

En ole ainakaan itse ollut mukana missään tai tietoinen mistään mainitsemista kirjoituksiini kohdistuvista selvittelyistä. Jos sanot tuollaisen y.o. johtopäätöksen, niin olisi mielestäni suoraselkäistä kertoa sen perustelut.
teepee
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 30 Heinä 2008, 08:22

teepee kirjoitti:
Taavetti kirjoitti: Tässä oli kuitenkin eri syyt erilaisiin oletuksiin, syyt joita on selvitelty toisaalla tässäkin foorumissa, eikä ole suurta halua alkaa niitä tässä käymään läpi ties kuinka monetta kertaa.


Jospa kuitenkin kävisit lävitse. Jos et yleisellä foorumilla sitä halua tehdä, niin sitten vaikka yksityisviestissä. Olen nimittäin aivan äimän käkenä, enkä ymmärrä yhtään, mistä oikein kirjoitat ja mihin viittaat.

En ole ainakaan itse ollut mukana missään tai tietoinen mistään mainitsemista kirjoituksiini kohdistuvista selvittelyistä. Jos sanot tuollaisen y.o. johtopäätöksen, niin olisi mielestäni suoraselkäistä kertoa sen perustelut.


Vastasit keskeneräiseen viestiin, ja tarkenuksena vielä, etten pelkästään sinun kirjoituksiisi viitannut, vaan yleisemmin tietyn tyyppisiin väitteisiin. Oli tarkoitus vielä yrittää jotakin vastata siellä, minne noutamani linkki johtaa, en nyt enää ole lainkaan varma, onko se edes tarkoituksen mukaista, syystä että aina vaikuttaa vastaus ja siihen saatu kommentti menevän toistensa ohitse.

Sitähän Janikin ihmetteli, että kannattaako edes keskustella, vaikka hänen syynsä saattoi olla erilainen.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja teepee » 30 Heinä 2008, 08:41

Kiitän Taavetti kommentista.

Voin kertoa sinulle, että vaikuttimeni ovat ihan vilpittömiä. Minä en ole kiinnostunut käymään dogmaattista juupas-eipäs keskustelua yhtään enempää kuin useimmat muutkaan, vaan haluan puhua ainakin itselleni epäselvistä asioista, jotka ovat olleet minulle vuosikausia ellei -kymmeniä aktuelleja. Koska tiedän täällä olevan muita uskovaisia, ajattelin, että täällä olisi hyvä foorumi keskustella niistä asioista ja niihin liittyvistä perusteluista. Ylipäänsäkin olen sitä mieltä, että epäselviin asioihin tulee yleensä keskustelemalla parhaiten selvyys.

Mutta Sinä olet foorumin hallinnoija ja muiltakin moderaattoreilta/palstalaisilta sain ymmärtää, ettei keskusteluni ole täällä tervetullutta. (Sain toki myös toisenlaista palautetta, kiitos siitäkin). Ei minulla ole mitään halua tunkeutua väkisin teidän foorumillenne, vaikka se avoin onkin.

Kiitän näistä muutamista kiinnostavista kuukausista täällä. Useat keskustelut ovat olleet hyviä, muutamat eivät ole sitä olleet. Kinastelu ja riita repivät sielua ja keskinäistä rakkautta, enkä halua olla sellaista aiheuttamassa, enkä myöskään sellaisen kohteena, vaikka tiedänkin vaikuttimieni olevan vilpittömiä.

Luulenpa jatkavani keskustelua tästä eteenpäin siellä, missä sitä muutoinkin olen enimmälti käynyt, eli ry:mme piirissä rakkaiden matkaystävieni kanssa. Avaan saman nickin myös tuonne naapuripalstalle, koska täällä on muutamia hyviä nettiystäviä, joiden kanssa ainakin oma haluni on jatkaa keskustelua.

Pyydän Sinua, Taavetti, poistamaan käyttäjätunnukseni. Toivotan teille kaikille hyvää jatkoa ja Jumalan rauhaa.

Pitäkää rakkaus keskenänne.

TeePee
teepee
 

ViestiKirjoittaja Maarimi » 30 Heinä 2008, 12:14

Minusta tämä alkaa lähennellä jo vainoharhaisuutta :shock:

Miksi pitää niin tarkkaan setviä mitä on kysytty aiemmin yms. En minä ainakaan pidä kirjaa siitä, olenko jotain jo joskus kysynyt. Eihän nämä asiat koskaan miksikään muutu. Jos aina pitäisi olla uusi koskematon aihe, ei voisi kirjoittaa mistään. Kaikki aiheet on koluttu varmaan jo moneen kertaan.

Vai onko tarkoituskin, että täällä käydään vain lukemassa vanhoja ketjuja? Aika tylsää <q'<(

Miksi pitää olla ilkeämielinen muille kirjoittajille, ja toisaalta miksi loukkaantua niin helposti?

Jani kysyi mitä hyödyttää! Minä voisin kysyä kaikilta, pitääkö kaikesta aina niin kovasti hyötyä? Tuntuu että maailma tosiaan pyörii joka suhteessa sen mukaan onko jostain jotain hyötyä, ja varsinkin se oma napa on lähin!
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja nuusku » 30 Heinä 2008, 13:04

Kiitos myös mun puolestani teepeelle menneistä kuukausista. Vaikka en itse useinkaan tavoittanut yhteistä säveltä ja 'henkeä' niissä (vähissä) keskusteluissa kanssasi joihin osallistuin, ruukasit olla varsin maltillinen ja rehellinen keskustelija. Eniten lämmittää kertomasi tieto siitä, että jatkat keskusteluja kotisiionissasi, ja näin tuntuu turvalliselta ajatus siitä, että tullet olemaan siellä hyvässä hoidossa, ja toivottavasti asiat ajallaan selviävät.
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33


Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron