synti vs. pahe

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

synti vs. pahe

ViestiKirjoittaja m@mi » 07 Marras 2008, 16:26

Miten selitätte, miksi joku asia käsitetään paheeksi ja toinen synniksi? Missä menee niiden raja?

Esimerkkinä esim, että miten tupakointi käsitetään paheena (joka sekin on huumaava aine), mutta juopuminen syntinä? Miten käsitellään esim. ylensyömisen teemaa, joka on tuomittu jossainpäin Raamattua - mutta käytännössä eihän usko ole painoindeksistä kiinni?

Olen vl ja itse kyllä luulen jotenkin ymmärtäväni, mutta perusteluja en osaa rakentavasti kertoa muille. Kysyn teiltä neuvoa, varsinkin jos olisi johonkin avaaviin teksteihin linkityksiä niin olisin kiitollinen. :D
m@mi
tutustunut
 
Viestit: 17
Liittynyt: 07 Marras 2008, 16:18

ViestiKirjoittaja Taavetti » 07 Marras 2008, 16:39

Alkamatta ainakaan vielä tällä kerralla asiaa syvemmältä pohtimaan, kerron kuitenkin esimerkeiksi otetuista tupakasta ja alkoholista yhden perusteellisen eron. Alkoholi aiheuttaa ihmiseltä oman kontrollin menetyksen ja sen seurauksena monen kaltaista pahaa, jumalatonta menoa. Monet riidat ovat hallitsemattoman alkoholin käytön seurausta, ja viinapäissään on monta tappoa ja murhaakin tapahtunut. Apostolikin varoittaa juopumasta viinasta, josta tulee paha meno.

Sen sijaan tupakan sisältämä nikotiini yleisesti käytettyinä annoksina ei sellaista pahaa menoa aiheuta. Tähän haluan kertoa saman tien, etten ole itse tupakoitsija, olen joskus tehnyt valistustyötäkin tupakkaa ja sen käyttöä vastaan, mutta haluan pysyä kohtuudessa siinäkin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja m@mi » 07 Marras 2008, 17:00

Ymmärrän kyllä käytön seuraukset, mutta miten selittää jollekin joka käsittää seuraukset mutta siitä huolimatta näkee, että molemmat ovat yhtä lailla huumaavia aineita ja näinollen molempien käyttöä pitää syntinä?
m@mi
tutustunut
 
Viestit: 17
Liittynyt: 07 Marras 2008, 16:18

ViestiKirjoittaja Taavetti » 07 Marras 2008, 17:32

m@mi kirjoitti:Ymmärrän kyllä käytön seuraukset, mutta miten selittää jollekin joka käsittää seuraukset mutta siitä huolimatta näkee, että molemmat ovat yhtä lailla huumaavia aineita ja näinollen molempien käyttöä pitää syntinä?
Tarvinneeko heille sen kummemmin selittää? Jos joku pitää syntinä, hänelle se on synti ilman sen kummempia askarointia tai pohtimista. Ei se kuitenkaan sen kaltainen synti ole, että sen vuoksi olisi kellään aihetta itseään tai toisia lastata ja kuormittaa.

Tupakoinnin sivuvaikutuksena saattaa kuitenkin tulla ilmiöitä, jotka voivat olla pahetta vakavampia, ja joilla voi olla jopa vakavia seurauksia. Niitä on tällä foorumilla toisissa yhteyksissä pohdittu ja niistä on sekä täällä, että kristillisyydessä laajemminkin keskusteltu. Mihinkään ylihengelliseen tuomarointiin ei kuitenkaan tämän(kään) asian kohdalla tarvitse, eikä saa mennä. Sellaiset ylihengellisyydet on ymmärretty aiheelliseksi torjua.

En tarkoita kuitenkaan, että aiheesta kysyminen olisi ylihengellisyyttä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja nuusku » 07 Marras 2008, 23:11

Itse ryyppäsin epäuskossa melko säännöllisesti, ja oman kokemukseni perusteella koen tietäväni, että viina johtaa nopeasti monenlaisiin syntisiin toimintoihin.

Ensin se johtaa syntisiin ajatuksiin (maailmallisuus/jumalakielteisyys/aistillisuus/ym..), sitten alkaa suusta tulla ulos monenlaisia jumalattomia ja pahoja sanoja, ja suhteellisen usein myös lopulta tulevat pahat teot, joita voi lukea päivälehdistäkin (erilainen väkivalta, julkinen huoruus, ja erilaiset rikokset). Jo parin pullon jälkeen alkaa mielen 'vapautuminen', saattaa tulla mielitekoja kuunnella vähän menevämpää musiikkia, ja tanssijalkaa alkaa vipattaa, ja erilainen maailmallinen toiminta alkaa kiinnostaa.

Tupakoinnista en ole itse huomannut vastaavaa, vaikka jatkoin aktiivista tupakointia parannuksen armon saatuani. Ajatukset eivät muutu miksikään tupakoinnin yhteydessä, eikä huumaavaa vaikutusta tule. Olo pysyy samanlaisena useammankin savukkeen jälkeen. Olen kyllä huomannut, että jos on tupakoinut liian paljon, voi mieleen tulla ajatus, että olisi syytä vähentää jonkin verran.

Itselleni myös esim. aamukahvista tulee piristävä vaikutus, mutten ole kokenut sitäkään syntinä, vaikka se muuttaa omaa olemustani jopa enemmän kuin tupakka.

Mieleen nousee mm. Matt. 15:2-3, jossa Jeesus nuhtelee fariseuksia ulkokullaisuudesta, Miksi sinun opetuslapses rikkovat vanhinten säädyn? sillä ei he pese käsiänsä leipää syödessänsä. Niin hän vastaten sanoi heille: miksi tekin rikotte Jumalan käskyn, teidän säätynne tähden? Ja se näyttää vielä tarkentuvan jakeessa 11: Ei se ihmistä saastuta, mikä suusta menee sisälle, mutta se, mikä suusta tulee ulos, saastuttaa ihmisen.
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja Jani_S » 08 Marras 2008, 02:44

m@mi kirjoitti:Ymmärrän kyllä käytön seuraukset, mutta miten selittää jollekin joka käsittää seuraukset mutta siitä huolimatta näkee, että molemmat ovat yhtä lailla huumaavia aineita ja näinollen molempien käyttöä pitää syntinä?

Alkoholin käyttö johtaa helposti liikakäyttöön, varsinkin meillä suomalaisilla, ja sitä kautta elämän hallinnan menetykseen. Se on hyvin vaarallinen aine, tappava hermomyrkky, joka saa ihmisessä vahinkoa aikaan erittäin helposti ja nopeasti. Tätä kiistatonta tosiasiaa ei haluta yleensä tunnustaa, jos puolustellaan alkoholin käyttöä.

Koska alkoholi johtaa ihmisen helposti raiteiltaan, saa aikaan välinpitämättömyyttä sekä ajallisia että iankaikkisia asioita kohtaan ja siten eksyttää hyvästä omastatunnosta sekä ihmisten että Jumalan edessä, on sen käyttö saarnattu seurakunnassa synniksi. Täydellisen absolutismin vaatimusta ei ole, sillä onhan käyttämämme ehtoollisviini vahvasti alkoholipitoista ja alkoholitonta kotikaljaa ei ole olemassakaan, mutta alkoholin nauttiminen niin että "se tuntuu", on nähty Jumalan sanan vastaiseksi, syntinä hylättäväksi asiaksi.

Kohtuullisen alkoholinkäytön puolustajat sanovat, että "alkoholi ei hallitse heitä". He eivät välttämättä juopottele, mutta eivät kuitenkaan huomaa vanhan osansa suurta turmelusta ja täydellistä lankeemusta, ihastumista tämän maailman keksimään sielun ja ruumiin tuhoavaan myrkkyyn, alkoholiin. Ihminen on vasta sitten vapaa kaikesta alkoholin tuomasta riippuvuudesta, kun ei tarvitse sitä lainkaan. Tämä uskalletaan myöntää tupakan kohdalla, mutta ei alkoholin.

Tupakka, vaikka sisältääkin tappavaa nikotiinia, ei tee samaa kuin alkoholi. Sen käyttöä ei suosita seurakunnassa millään lailla, pikemminkin päinvastoin. Synniksi sitä ei ole kuitenkaan tarpeen saarnata, sillä se ei liene aineena eksyttänyt ketään hyvästä omastatunnosta. Tosin tupakkakin voi olla viemässä maailmaan esim. alaikäisellä tottelemattomuuden ilmentymänä, mutta siinä uskoa ei rappeuta nikotiini alkoholin tavoin, vaan tottelemattomuus.

Paras lääke alkoholin tuoman pienenkin riippuvuuden poistamiseksi on evankeliumi. Kun vialliselle saarnataan kaikki erehdykset anteeksi ja vihollisen syntinuolet irtoavat, ne keskioluenkin muodossa ammutut, hän saa voiman torjua ne seuraavalla kerralla. Mutta ei se kiusauksen torjuminenkaan häntä pelasta eikä pidä kaidalla tiellä, vaan Jeesuksen ansio yksin; hän otti päällensä kaiken kuorman ja kaiken synnin, sovitti verellään myös pahimman juomarin ja laiminlyöjän syntivelan. Siksi evankeliumi kuuluu kaikille, myös tämän kiusauksen ja synnin vaivaamille sieluraukoille; Jeesuksen hyvää puhuva sovintoveri poistaa myös tämän synnin tunnolta ja antaa tunnon rauhan.
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja Maarimi » 08 Marras 2008, 11:17

Kun ihminen tulee synnintuntoon, ja haluaa tehdä parannuksen (joka on yksin Jumalan työ meissä); tulee hänelle myös tarve luopua monista maailman tavoista/paheista. Kun tarve on aito, luopuminen synnistä tekee vapaaksi, vaikka maailmallinen ihminen näkee sen pakkona.

Kaikki maailmalliset asiat eivät kuitenkaan välttämättä jää silmänräpayksessä pois vasta parannuksen armon kokeneen uskovaisen elämästä. Omalla kohdalla olen huomannut sen, että asiat joiden kanssa saatoin kipuilla vielä muutama vuosi sitten, eivät enää häiritse minua, ja olen onnellinen ettei minun tarvitse tehdä niitä enää. Pakolla ei kuitenkaan ihmistä voi muuttaa, vapauteen kristus meidät vapautti. Toki lakihenkisyyskin on hyvin inhimillistä.

Tupakka ja alkoholi on myrkkyjä, ja tuskin Jumala on niitä ihmisille tarkoittanut. En lähde kuitenkaan tuomitsemaan, jos joku polttaa, kunhan ottaa muut ihmiset huomioon. Alkoholia en pidä missään tapauksessa uskovaiselle sopivana (paitsi ehtoollisella).
Jeesus sana elämän, tule meidän keskellemme. Soisit tules syttyvän, sytytä siis sydämemme.
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja nuusku » 08 Marras 2008, 11:33

Mielestäni tarkennuksena ja selvyyden vuoksi voisi myös uudelle käyttäjälle mainita, että Maarimi on aiemmin julkisesti kertonut palstalla, ettei ole uskomassa vanhoillislestadiolaisen uskonkäsityksen mukaisesti, vaan ilmeisesti edustaa jotain toista hengellistä ryhmittymää.
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja m@mi » 08 Marras 2008, 15:36

nuusku kirjoitti:Mieleen nousee mm. Matt. 15:2-3, jossa Jeesus nuhtelee fariseuksia ulkokullaisuudesta, Miksi sinun opetuslapses rikkovat vanhinten säädyn? sillä ei he pese käsiänsä leipää syödessänsä. Niin hän vastaten sanoi heille: miksi tekin rikotte Jumalan käskyn, teidän säätynne tähden? Ja se näyttää vielä tarkentuvan jakeessa 11: Ei se ihmistä saastuta, mikä suusta menee sisälle, mutta se, mikä suusta tulee ulos, saastuttaa ihmisen.

Tämä on hyvä pointti. :D
m@mi
tutustunut
 
Viestit: 17
Liittynyt: 07 Marras 2008, 16:18

ViestiKirjoittaja Maarimi » 08 Marras 2008, 19:38

Nuusku, kiitos huomautuksesta. Olen pahoillani jos uskon paljolti samalla tavalla vl:t, vaikka en joka kohtaa voi allekirjoittaa, ts. lähinnä sitä, ettei kukaan muu voi olla uskovainen kuin vl. Tuntuu jotenkin turhalta aina siitä mainita, kun se liittyy vain omaan autuuteeni :-)
Jeesus sana elämän, tule meidän keskellemme. Soisit tules syttyvän, sytytä siis sydämemme.
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja timoteus » 08 Marras 2008, 20:27

JaniS
Kohtuullisen alkoholinkäytön puolustajat sanovat, että "alkoholi ei hallitse heitä". He eivät välttämättä juopottele, mutta eivät kuitenkaan huomaa vanhan osansa suurta turmelusta ja täydellistä lankeemusta, ihastumista tämän maailman keksimään sielun ja ruumiin tuhoavaan myrkkyyn, alkoholiin.


Aluksi totean, että minä en polta enkä juo alkoholia. Kysyisin vain, että kumpi on pahempi. Lasillinen viiniä päivässä tai aski röökejä päivässä. Siihen kysymykseen kuin vastaa niin ihmettelee sitä, että tupakan poltto ei ole synti mutta viini lasillinen on. Rehellisyyden nimissä on siis todettava, että viinin juominen muuttuu synniksi sillä hetkellä kun ihminen juopuu. Tupakan poltto on synti monessakin mielessä. Ensinnäkin siitä tulee riippuvuus ja tupakasta tulee ihmisen herra. Tupakka on todella vaarallinen myrkky. Se vie ihmisiä hautaan enemmän kuin mikään muu. Jos ajatellaan keuhkoahtauma tautia, verenkiertoelimien sairauksia ja keuhkosyöpää niin aika hyvän matkalipun pois täältä tupakka on. Kaiken huipuksi tupakoitsijat vaarantavat usein myös tupakoimattomien terveyden ja viihtyisyyden.

En ole tupakoitsijoita sen kummemmin syyttelemässä vaan perään rehellisyyttä. Kenestäkään ei tule synnitöntä vaikka uskossa olisi mutta itsensä pettäminen vie ulkokultaisuuteen. Tuomitaan toisten synnit mutta ei nähdä niitä omia.
timoteus
vakiintunut
 
Viestit: 146
Liittynyt: 01 Kesä 2006, 10:07

ViestiKirjoittaja timoteus » 08 Marras 2008, 20:49

Kysyisinkin että mikä sija armolla on vl uskovilla? Mitataanko uskoa sen mukaan kuinka syntinen ihminen on? Entä pystyykö yksikään uskova elämään niin, että rakastaisi Jumalaa alati vai edes hetken koko mielestään, sydämestään ja sielustaan niin kuin on käsketty? Joos.22:5, Matt.22:37. Itse korostaisin armon merkitystä, sillä lakia "noudattamalla" ei ole mahdollisuutta pelastua. Enintään omavanhurskauden kilpeä sillä voidaan kiillottaa.

"Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee."
Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta." Gal.2:10-11"
timoteus
vakiintunut
 
Viestit: 146
Liittynyt: 01 Kesä 2006, 10:07

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Marras 2008, 21:26

Mistähän timoteus on saanut vääristellyn käsityksensä, että perustaisimme autuutemme lain tekoihin?

Syntien määrällä sen sijaan on autuuteemme aivan ratkaiseva merkitys, sillä siinä suhteessa Jumala tuntee vain kahdenlaisia ihmisiä. Heitä joilla ovat kaikki synnit anteeksi ja heitä, joilla ei ole anteeksi yhtään syntiä, eli he yrittävät ainakin osittain omalla synnittömyydellään tai vähäisellä syntiensä määrällä kelvata Jumalalle. Sellaista omaa synnittömyyttä yritetään osoittaa esimerkiksi tekemällä synniksi sellaista, josta ei tule pahaa menoa, kuten tupakka, tai selittämällä jotakin sellaista, josta Jumalan sana selvästi varoittaa.
Kun esimerkiksi Raamatussa varoitetaan monin sanoin juopumisesta, niin moni niin sanottu raitis juomari mielestään pystyy itse omin voiminsa määrittelemään juopumisensa rajan. Kuitenkin se juopuminen tulee salakavalasti ja varoittamatta, että lähimmäiset sen huomaavat, mutta juopunut itse ei huomaa omaa juopuneisuuttaan.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja m@mi » 08 Marras 2008, 22:25

timoteus kirjoitti:Entä pystyykö yksikään uskova elämään niin, että rakastaisi Jumalaa alati vai edes hetken koko mielestään, sydämestään ja sielustaan niin kuin on käsketty? Joos.22:5, Matt.22:37. Itse korostaisin armon merkitystä, sillä lakia "noudattamalla" ei ole mahdollisuutta pelastua. Enintään omavanhurskauden kilpeä sillä voidaan kiillottaa.

"Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee."
Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta." Gal.2:10-11"

Tässä olet aivan oikeassa ja tätä yritänkin hakea takaa selittääkseni ystävilleni...eli että kaikkea ei voi tuomita lain kautta synniksi, vaan armo on tärkeintä (olkoonkin, esim. että tupakointi, lihavuus, käsien pesemättömyys ennen ateriointia, kahvi ym asiat eivät ole terveydelle hyväksi). Sen sijaan se, mikä Raamatussa on selkeästi osoitettu synniksi, tulee pitää syntinä. Tarkoitukseni ei ole siis mitään syntilistaa kehitellä vaan eroittaa sen, mikä on varmasti syntiä ja mikä muuten vaan pahaksi ihmisille.

Taavetti kirjoitti:Syntien määrällä sen sijaan on autuuteemme aivan ratkaiseva merkitys, sillä siinä suhteessa Jumala tuntee vain kahdenlaisia ihmisiä. Heitä joilla ovat kaikki synnit anteeksi ja heitä, joilla ei ole anteeksi yhtään syntiä, eli he yrittävät ainakin osittain omalla synnittömyydellään tai vähäisellä syntiensä määrällä kelvata Jumalalle. Sellaista omaa synnittömyyttä yritetään osoittaa esimerkiksi tekemällä synniksi sellaista, josta ei tule pahaa menoa, kuten tupakka, tai selittämällä jotakin sellaista, josta Jumalan sana selvästi varoittaa.

Tässä hyvä pointti!
m@mi
tutustunut
 
Viestit: 17
Liittynyt: 07 Marras 2008, 16:18

ViestiKirjoittaja O.M » 10 Marras 2008, 11:55

timoteus kirjoitti:Kysyisin vain, että kumpi on pahempi. Lasillinen viiniä päivässä tai aski röökejä päivässä.


Kumpi on suurempi riski liikenteessä

a) juuri lasillisen viiniä juonut henkilö?
vai
b) viimeisen vuorokauden aikana askillisen tupakkaa polttanut henkilö?

timoteus kirjoitti:Rehellisyyden nimissä on siis todettava, että viinin juominen muuttuu synniksi sillä hetkellä kun ihminen juopuu.


Miten paljon voi juopua, ettei juovu?

Vähäisestä juopumisesta, jota yleisesti ei pidetä vielä humalatilana, seuraa myös vähemmän siveitä ajatuksia, josta Google löysikin nopeasti asiatietoa Väestöliiton sivuilta.

"Vähäinen annos alkoholia, joka ei aiheuta humalaa, voi toimia estoja vapauttavana ja rentoutumista helpottavana."

Yhteiskunnassamme suhtautuminen alkoholiin on kaksinaismoralistista: toisaalta humalaa ja rattijuopumuksia paheksutaan, toisaalta alkoholinkäyttöä ihannoidaan ja hankkiudutaan lievään humalatilaan, jotta kehtaisi vongata. Väestöliitto ei varoittele suotta:

"Alkoholin suhteen humalluttavan annoksen tunnistaminen on monesti kuitenkin vaikeaa - - Myös itsensä suojaaminen voi unohtua. Sukupuolitautien ehkäisy vaatii vastuuntuntoa."

--> Yhteiskunnassamme on varsin laajasti ajattelutapaa, jonka mukaan humalassa on "ymmärrettävää" ja jollain tavalla sallitumpaa käyttäytyä tavoilla, joita selväpäisiltä ei hyväksytä. "Raivoraittiudesta" saatetaan puhua vähän paheksuvaan sävyyn, ikään kuin kyse olisi jostain turhan tarkasta nipottamisesta.

On myös muistettava, että samasta syystä, minkä vuoksi tulee sukupuolitauteja, tulee myös ns. vahinkoraskauksia. Se syy on humalatilassa tuntemattoman kanssa sukupuolitaudeilta ja vahinkoraskauksilta suojaamattomaan sukupuoliyhdyntään ryhtyminen. Aborttivastaisuutta kuitenkin pidetään yhteiskunnassamme suuresti paheksuttuna asiana, suorastaan taantumuksellisena vanhoillisuutena. Esim. USA:n presidentinvaaliehdokkaasta saattaa tyypillinen ensikommentti olla: "Sehän vastustaa aborttejakin!"

En ole varsinaisesti rajoittamassa kenenkään vapautta naida kenen kanssa haluaa (asia, jota eräät piirit kutsuvat "avarakatseisuudeksi" tai "haluksi nähdä maailmaa", kiertoilmauksien saloihin tutustumattomille tiedoksi), vaikka sitä jonkin verran paheksunkin. Sen sijaan peräisin yhteiskunnassamme keskustelua siitä, kuuluuko viattomien ja puolustuskyvyttömien sikiöiden järjestelmällinen palasiksi imurointi todella jokaisen sivistyneen länsimaan perusarvoihin? Suomessa yhteiskunta kuitenkin maksaa kalliit abortit ja sukupuolitautien hoidoistakin ainakin osan. Vapaus yksilöille ja vastuu yhteiskunnalle, on viesti.

Alkoholi, avioliiton ulkopuolinen suojaamaton seksi, abortit ja sukupuolitaudit kuuluvat kiinteästi yhteen. Siksi otin asian esille alkoholia koskevassa keskustelussa, vaikka abortille aiheena kuuluisi myös kokonaan oman viestiketjunsa.

Oma synkkä lukunsa on alkoholin osuus rikoksista. Alkoholi ja väkivalta - työryhmän raportissa vuodelta 2005 (jonka jälkeen alkoholinkulutus on kasvanut ja tilanne synkistynyt ennestään) todetaan seuraavaa:

1980-2003 seurantajaksolla

murhista, tapoista ja surmista
- alkoholihumalan osuus oli 64-75 %
- muiden päihteiden osuus oli 1-6 %

murhan, tapon tai surman yrityksistä
- alkoholihumalan osuus oli 70-78 %
- muiden päihteiden osuus oli 1-6 %

pahoinpitelyrikoksista
- alkoholihumalan osuus oli 60-73 %
- muiden päihteiden osuus oli 0-2 %

ryöstörikoksista
- alkoholihumalan osuus oli 43-61 %
- muiden päihteiden osuus oli 0-9 %

Lisäksi kehotan kiinnittämään huomiota sanamuotoon alkoholihumala. Tilastostahan ilmenee vain humalassa olleet, mutta ei se, moniko edellä mainittuja rikoksia tehneistä on ollut tilassa, jossa on nauttinut alkoholia, mutta ei humalatilaksi luettavassa olotilassa. Jos heidät laskettaisiin mukaan, alkoholin osuus luultavasti nousisi vielä jonkin verran. Noihin kaikkiin alkoholilla on selvä yhteys.

m@mi kirjoitti:Esimerkkinä esim, että miten tupakointi käsitetään paheena (joka sekin on huumaava aine), mutta juopuminen syntinä?


Tupakka on epäterveellistä ja toisen altistaminen passiiviselle tupakoinnille on ainakin epäkohteliasta, vaikka sitäkään ei pidä ylihengellistää. Tupakointi ei kuitenkaan aiheuta vaaraa liikenteessä, seksuaalisten halujen heräämistä ja sitä kautta huoruutta, aggressioiden heräämistä ja sitä kautta väkivaltaa jne. Raamattu kieltää selvin sanoin juopumasta, ei siksi, että se mikä menee suusta sisään olisi saastaista, vaan siksi, että alkoholia juoneen suusta tulee ulos sopimattomia.

Ef. 5:
"18 Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne."

1. Tess. 5:
"7 Ne, jotka nukkuvat, nukkuvat yöllä; ne, jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä.
8 Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina: meidän on pukeuduttava uskon ja rakkauden haarniskaan ja otettava kypäräksemme pelastuksen toivo."


Matt. 15:
"11 Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos.
- -
18 Mutta se, mikä tulee suusta ulos, on lähtöisin sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.
19 Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset."
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Jani_S » 10 Marras 2008, 13:48

Näkisin vielä niin, että esim. tupakointia ei ole saarnattu synniksi siksi, että se ei johda lihan töihin, himojen toteuttamiseen ja mielettömyyteen alkoholin tavoin. Näin Jumalan lasta ja myös parannuksen tekijää ei raskauteta millään turhalla kuormalla; vain se on syntiä, mikä johtaa helposti lankeemuksiin. Joskus aprikoitsin "omassa suuressa viisaudessani", että alkoholi ei olisi syntiä, koska se on "vain kemiallinen yhdiste", läsnä jopa jogurtissa ja pieninä määrinä oikeastaan vaaraton. Asia onkin ehkä näin, mutta kun evankeliumi saa edes vähänkin reunasta valaista turmeltunutta ja tähän maailmaan ihastunutta mieltä, näkyy myös alkoholi sielunvihollisen viheliäisenä viettelyksenä, ajatuksen ja mielen salakavalasti sekoittavana aineena. Jumala siitäkin kuuliaiset lapsensa aina varjelkoon, jotta he raittiisti ja kärsivällisesti valvoisivat ja jotta heidän uskonlamppunsa palaisi Yljän tullessa! Ja jolla on tullut lankeemus sen kanssa, saakoon voiman panna sen pois tunnolta! Voi kuinka keveä onkaan askel uskontiellä, kun tunto on puhdas!

Miten sitten suhtautua niihin vahvoihin ja viisaisiin, jotka osaavat "alkoholin käytön jalon taidon"? He käyttäkööt sitä taitonsa mukaan, koska sitä tarvitsevat ja olkoot onnellisia taidostaan. He ovat kuitenkin yhtäkaikki niin vahvoja ja viisaita, onnistuneita ja taitavia, ettei Jeesuksen ansiolla ole sijaa heidän taitojensa keskellä. Uskonopin ja katekismuksen he voivat osata jopa ulkoa, mutta kun hätääntynyt syntinen tulee heidän luokseen, ei heillä ole muuta annettavaa kuin omien ansioiden pitkä luettelo, taitavine alkoholinkäyttöineen kaikkineen. Siihen he osaavat Jumalan lastakin opastaa, mutta eivät taivaaseen. Kun joulu on tulossa, muistamme taas että tallin seimeen syntynyt Vapahtaja ei mahtunut majataloon, jossa rikkaat yöpyivät. Ei hän mahdu sinne vieläkään, vaan saa yhä sijansa halvassa ja taitamattomassa armonkerjäläisessä.
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja Bono » 10 Marras 2008, 19:25

Niinkuin montaa muutakin, minua haittaa alkoholin ja tupakan rinnastaminen näissä syntikeskusteluissa. Eipä kai siinä toisaalta mitään, molemmista sopii haastella.

Edellisissä viesteissä mainittujen asioiden lisäksi uskaltaisin ajatella, että yhteiskunnalla ja kulttuurilla on tässäkin merkityksensä: Sota-aikana jaettiin vielä tupakka-annokset jokaiselle sotilaalle, joten sitä tuskin pidettiin hirveän paheellisena vielä siihen aikaan. Toisaalta esim. valtaosa suomalaisista naisista oli vielä 1940-1950-luvuilla täysin absolutisteja, ja ainakin väkeviä alkoholijuomia karsastettiin kaikissa uskonnollisissa piireissä.

Itse ajattelisin lähinnä, että nykyisessä ajassamme vain on näin: uskovaiset ovat pitäneet yllä ajatusta, ettei alkoholijuomat ruokajuominakaan ole hyväksyttyä. Paljolta on siinä suojeltukin kanssaihmisiä. Joskus muulloin on ollut toisin, sen mutkikkaammin asioita miettimättä. Harva väittää tosissaan, etteivätkö Raamatun henkilöiden juoma viini olisi ollut alkoholipitoista. Todettakoon vain, että hyvä näin täällä kylmässä Suomessa nykyaikana.

Toisaalta esim. tupakointiin voidaan tulevaisuudessa ottaa yhteiskunnassa yleensäkin hyvinkin tiukka asenne: Sen terveyshaitta- ja ilmastolliset vaikutukset ovat yksinkertaisesti liian kallis ja täysin turha menoerä. Silloin tuskin uskovaisillakaan riittäisi lausunto, että muistamme tupakoidessa ikärajat ja huomaavaisuuden muita kohtaan.

Odottavan äidin tupakointi on minusta yksiselitteisesti syntiä syntyvää lasta kohtaan.
Torvi-blogin kirjoittaja.
Bono
vakiintunut
 
Viestit: 110
Liittynyt: 26 Touko 2008, 17:26

ViestiKirjoittaja Taavetti » 10 Marras 2008, 22:22

Syntiä tai ei, mutta jos äiti haluaa itkuisia lapsia, tupakoikoon odotusaikanaan. Vaikka näin kirjoitin, en kadehdi äitejä enkä isiä, joiden pienokaiset itkevät ja parkuvat nikotiinin vieroitusoireissa.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja anne » 10 Marras 2008, 23:18

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kari Reijula:
"Yksinomaan pakkotupakoinnille altistuu puolitoista miljoonaa suomalaista vuodessa. Yli 20 000 ihmistä alkaa vuosittain oirehtia pakkotupakoinnin vuoksi. 50-60 ihmistä kuolee vuodessa passivisen tupakoinnin seurauksena."

Eli myös isän ja muiden aiheuttama passiivinen tupakointi on pahaa lapsille.

Vaikka tupakasta ei tule alkoholin aiheuttamia murhia jne, tupakointi on läheistä turmelevaa ja lähellä syntiä (kuten alkoholikin)???

Varmaan tupakka-asenteeseen vaikuttaa ympäristö missä on kasvanut. Itse olen vauvasta asti saanut kasvatuksessa/koulussa tupakoinnista ja tupakoijista äärimmäisen vastenmielisen ja negatiivisen kuvan muiden terveyden tuhoajana. Jos on itse tupakoinut yrittää sitä puolustaa "ei-syntinä". Nykyään kyllä normaalit ihmiset pitävät tupakoijia (ja juoppoja) luusereina.
anne
perehtynyt
 
Viestit: 78
Liittynyt: 27 Syys 2005, 19:46

ViestiKirjoittaja Maarimi » 10 Marras 2008, 23:58

Taitaa olla molemmat syntiä!

Alkoholi on pahasta ihmiselle, kun se vaikuttaa jo vähänkin nautittuna ihmisen mieleen, ja rajaa josta juopuu on vaikea määritellä.

Tupakka on vaarallista, ja harmittaa etenkin jos lapset joutuvat kärsimään vanhempiensa tupakoinnista. On myös kauheaa pelätä, että lähimmäinen sairastuu keuhkoahtaumatautiin.

Moralisointi tuskin kuitenkaan auttaa, kun muutoksen on lähdettävä ihmisestä itsestään, ja sekin on Jumalan armoa!
Jeesus sana elämän, tule meidän keskellemme. Soisit tules syttyvän, sytytä siis sydämemme.
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

Seuraava

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa