Maarimi kirjoitti:Kaikki korostavat elävää uskoa! Ja se on mahtavaa, mutta miksi pitää riidellä? Se alkaa askarruttamaan minua yhä enemmän.
Kuka tai mikä on se, joka riidan nostaa? Uskomme kuitenkin eri tavalla, eikö se ole selvää? Miksi pitää teeskennellä samanlaista?
Jossakin Raamatussa on kirjoitettu, että kun me rauhaa (Jumalan rauhaa, ei mitä tahansa kuollutta sielun tilaa) tarjoamme, niin he sodan julistavat.
Maarimi kirjoitti:Ennen ns. pappishajaannusta evlut.kirkossa oli paljon enemmän vl-tyyppisiä saarnoja, ja körtit sekä evankelisetkin saarnasivat elävästä uskosta ihanasti.
Oletko tosiaan sitä mieltä, että syy siihen on pappien (Laestadius -seuran) erkaantumisessa joukostamme? Minulla on siihen aivan toisen kaltainen käsitys, eli monien kirkon pappien saarnat ovat väljähtyneet. Olen kuunnellut erilaisia, myös kirkon yleishengellisten pappien saarnoja jossain määrin yli 50 vuoden aikana, eikä koskaan niissä ole montakaan lestadiolaisten kaltaista saarnaa. Ero on aina ollut selvää näin lestadiolaisen korvin kuultuna. Uskostamme osaton voi niistä samankaltaisuutta löytääkin, mutta jo muutamasta lauseesta useimmat meistä eron huomaavat.
Evankeelisten saarnoista voi samankaltaisuutta löytää, mutta körttien, eli heränneiden saarnoissa sitä ei löytänyt hakemallakaan. Tiedän sen, sillä olen asunut Herättäjä-yhdistyksen matkasaarnaajan naapurina lapsuudessani ja nuoruudessani. Rippikoulun vuoksi kävin heidän ja paikallisten pappien yhteisissä seuroissa aikanaan, joten saarnoja olen kuullut sekä paikalla ollen, että radiosta.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4