Ihmettelen vaan?

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

ViestiKirjoittaja Tero A.A. » 25 Touko 2009, 12:23

Min'a' k'avin Jerusalemissa, ja t'ass'a maassa ollessa joudun kirjoittamaan ilman skandinavisia aakkosia. Kohta luovun 'a'iden ja 'o'iden pilkutuksesta. Majoituin suomalaisessa hengellisessa seurueessa, ja totesin, kuinka hyvin maailman hengelliset osaavat lukea ulkoa raamatunlauseita asiaan kuin asiaan. J'ai kylla vahan halju olo noiden ihmisten kristillisyydesta, vaikka tietoa olikin ja lauluja laulettiin hepreaksi. On paljon sellaista kristillisyytta varsinkin kirkkomme piirissa, joka karkoittaa miehet pois piiristansa, ja paikalle jaa vain mummojen ompeluseura! Majoittajarouva selitti viisaiden ja tyhmain neitsein vertauksessa kohdan, menkaa ja ostakaa 'oljya sen myyjilta, etta juuri ostaminen tarkoittaisi Jumalan sanan, siis Raamatun ostamista, koska hanen mukaansa Pyhaa Henkea ei voi ostaa vaan sen saa ilman rahaa.

Raamatun luku on varmasti tuki uskon elamalle, ja lukemiseen meita kehoitetaan. Kuitenkin usko tulee kuulosta ja ennen uskoneiden kautta.
Tero A.A.
vakiintunut
 
Viestit: 136
Liittynyt: 11 Marras 2006, 15:18

ViestiKirjoittaja Vincent » 26 Touko 2009, 22:57

Sanotaanko missään päin Raamattua, että usko tulee "ennen uskoneiden" kautta?
Vincent
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 27 Touko 2009, 02:40

Vincent kirjoitti:Sanotaanko missään päin Raamattua, että usko tulee "ennen uskoneiden" kautta?


ainakin seuraavassa Paavalin kirjeen katkelmassa se ilmaistaan selvästi. Löytyy muitakin kohtia sekä opetuksena, että käytännön tapahtumina.

Roomalaiskirje 1
13 Mutta en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, että minä olen usein aikonut tulla teidän tykönne, (ja olen tähän asti estetty) että minä teidänkin seassanne jonkun hedelmän saisin, niinkuin muidenkin pakanain seassa.
14 Minä olen velkapää Grekiläisille ja muukalaisille, viisaille ja tyhmille.
15 Sentähden niin paljo kuin minussa on, olen minä teillekin, jotka Roomissa olette, valmis evankeliumia saarnaamaan.
16 Sillä en minä häpee Kristuksen evankeliumia; sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovaiselle autuudeksi. Ensin Juudalaiselle, niin myös Grekiläiselle.
17 Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.
18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaiken ihmisten jumalattomuuden ja vääryyden tähden, jotka totuuden vääryydessä pitävät.
19 Sentähden se, mikä taidetaan Jumalasta tuta, on heille tiettävä; sillä Jumala ilmoitti sen heille.
20 Sillä hänen näkymättömät menonsa, nimittäin, ijankaikkinen voimansa ja jumaluutensa nähdään hamasta maailman luomisesta, jotka ymmärretään niistä, jotka tehdyt ovat: ettei he taitaisi itseänsä syyttömiksi sanoa.
21 Että he tunsivat Jumalan, ja ei ylistäneet häntä niinkuin Jumalaa eikä kiittäneet, vaan vilpistelivät omissa ajatuksissansa, ja heidän järjetöin sydämensä on pimennyt.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 27 Touko 2009, 08:54

Vincent kirjoitti:Sanotaanko missään päin Raamattua, että usko tulee "ennen uskoneiden" kautta?


Sanamuotoa "ennen uskoneiden kautta" ei sellaisenaan esiintyne Raamatussa, mutta sitä tarkoittavia kohtia löytyy lukuisia. Taavetti otti jo Roomalaiskirjeen kohdan, jossa todetaan, että usko ilmestyy evankeliumissa uskosta (=ennen uskoneen uskosta) uskoon (=uskoontulevan uskoon).

Jeesus totesi rukoilevansa ei vain silloisten uskovaistensa puolesta, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanansa kautta uskovat Jeesuksen syntiensä sovittajaksi.

Joh. 17:
"20 Mutta en minä ainoasti heidän edestänsä rukoile, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minun päälleni:"

Hän totesi päästön sanojen olevan omiensa suussa. On huomattavaa, että ko. valtaa päästää ja jättää syntejä ennalleen ei annettu kaikille ihmisille, vaan Jeesuksen omille. Tätä symbolisoi myös suljettujen ovien (Jumalan valtakunnan sisällä) takana avainten antaminen.

Joh. 20:
"19 Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
20 Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
21 Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22 Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23 Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt."


Jumala sovitti maailman synnit Kristuksessa ja sääti sovintosaarnan omissa lapsissaan.

2. Kor. 5:
"19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt."

On olemassa Uuden testamentin virka, joka saarnaa vanhurskaudesta ja antaa Pyhän Hengen.

2. Kor. 3:
"8 Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman?
9 Sillä, jos viralla, joka kadotuksesta saarnaa, kirkkaus oli, paljoa enemmin sillä viralla, joka vanhurskaudesta saarnaa, on ylönpalttinen kirkkaus;"


Pyhä Henki ihmissydämessä on Jumalan lapseuden ehdoton edellytys ja tuntomerkki.

Room. 8:
"9 Mutta ette ole lihassa, vaan hengessä, jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä; mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei se ole hänen omansa."

Pyhän Hengen virka on ihmisellä vasta sen jälkeen, kun armo on häntä itseään ensin kohdannut.

2. Kor. 4:
"1 Sentähden, että meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on, niin emme suutu,"

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihminen voi saada elävän uskon vain jo uskomassa olevan eli ennen uskoneen ihmisen kautta. Yksinäisyydessä rukoillen tai Raamattua lukien elävää uskoa ei voi saada. Etiopialainen hoviherrakin rukoili ja luki Raamattua, mutta sai elävän uskon vasta ennen uskoneen Filippoksen saarnatessa hänelle evankeliumin Kristuksesta.

Apt. 8:
"27 Niin hän nousi ja meni. Ja katso, yksi Etiopian mies, Etiopian kuningattaren Kandasen voimallinen kamaripalvelia, joka oli pantu kaiken hänen tavaransa päälle, se oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan,
28 Ja palasi sieltä, istuen vaunuissansa, ja luki Jesaias prophetaa.
29 Niin Henki sanoi Philippukselle: käy ja mene lähemmä tätä vaunua.
30 Niin Philippus juoksi lähemmä, ja kuuli hänen lukevan Jesaias prophetaa, ja sanoi: ymmärrätkös, mitäs luet?
31 Mutta hän sanoi: kuinka minä taidan ymmärtää, ellei joku minua johdata? Ja hän rukoili Philippusta, että hän tulis ja istuis hänen kanssansa.
32 Mutta se, mitä hän Raamatusta luki, oli tämä: hän on niinkuin lammas teuraaksi talutettu: ja niinkuin karitsa keritsiänsä edessä on ääneti, niin ei hänkään avannut suutansa,
33 Hänen nöyryydessänsä on hänen tuomionsa otettu pois, mutta kuka taitaa sanoa ulos hänen elämänsä pituuden? sillä hänen elämänsä otetaan pois maasta.
34 Niin kamaripalvelija vastasi Philippusta: minä rukoilen sinua, sanos: kenestä propheta näitä puhuu? itsestäänkö eli jostakin toisesta?
35 Niin Philippus avasi suunsa ja rupesi tästä kirjoituksesta hänelle saarnaamaan evankeliumia Jesuksesta.
36 Ja kuin he tiellä vaelsivat, tulivat he veden tykö, ja kamaripalvelia sanoi: katso, tässä on vesi: mikä estää minua kastamasta?
37 Mutta Philippus sanoi: jos sinä kaikesta sydämestä uskot, niin tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: minä uskon Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.
38 Niin hän käski seisahtaa vaunun; ja he astuivat molemmat veteen, Philippus ja kamaripalvelia, ja hän kasti hänen."
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Edellinen

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron