Uskonnonvapaus on Suomen perustuslaissa kansalaisille turvattu oikeus. Mutta mitä kaikkea kuuluu uskonnonvapauden piiriin?
Ymmärtääkseni uskonnonvapaus on
oikeutta uskoa tai olla uskomatta haluamallaan tavalla.
Uskonnonvapauden piiriin kuuluu
- oikeus uskoa eksklusiivisesti (muut kuin tietyllä tavalla uskovat pois sulkevasti) ja
- oikeus uskoa inklusiivisesti (muitakin kuin tietyllä tavalla uskovia sisällyttävästi).
Uskonnonvapauden piiriin ei kuulu
- oikeutta pakottaa toista uskomaan eksklusiivisesti ja
- oikeutta pakottaa toista uskomaan inklusiivisesti.
Uskonnonvapauden piiriin kuuluu
- oikeus pitää syntyvyyden säännöstelyn hyväksyviä ihmisiä uskovaisina ja
- oikeus olla pitämättä syntyvyyden säännöstelyn hyväksyviä ihmisiä uskovaisina.
Uskonnonvapauden piiriin ei kuulu
- oikeutta pakottaa pitämään syntyvyyden säännöstelyn hyväksyviä ihmisiä uskovaisina ja
- oikeutta pakottaa olemaan pitämättä syntyvyyden säännöstelyn hyväksyviä ihmisiä uskovaisina.
Monia muitakin asioita kuuluu uskonnonvapauden piiriin ja useita tässä mainitsematta jääviä asioita ei kuulu uskonnonvapauden piiriin.
Uskonnonvapaudessa toteutuu vapauden kaksi suuntaa: se on vapautta johonkin ja vapautta jostakin. Se on vapautta uskoa ja vapautta olla uskomatta. Uskonnonvapaudessa toteutuu sama periaate kuin muussakin vapaudessa:
yksilön vapaus päättyy siihen, mistä toisen yksilön vapaus alkaa.
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan uskonnonvapaudesta seuraavaa:
"18 artikla. Kaikilla henkilöillä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vallan uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä vallan uskonnon tai vakaumuksen ilmaisemiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamisella, hartausmenoilla, palvonnalla ja uskonnonmenojen noudattamisella."http://www.fredman-mansson.fi/yknioj.htmUskonnonvapaus on siis paitsi Suomen perustuslaillinen oikeus, myös ihmisoikeus. Meneillään oleva tutkinta, loukkaako vl-liikkeen opetus suhtautumisesta syntyvyyden säännöstelyyn ihmisoikeuksia, vaikuttaa siksi lähinnä kornilta. Kysehän on vain siitä, että loukkaako vl:ten oikeus oman vakaumuksensa mukaan elämiseen jonkun toisen oikeutta uskoa ja elää toisin kuin vl? Vastaus on yksiselitteisesti ei. Ja loukkaako vl:ten oikeus uskontonsa ilmaisemiseen opettamalla jonkun toisen oikeutta vakaumuksensa ilmaisemiseen opettamalla? Vastaus on yhtä yksiselitteisesti ei.
En ole jaksanut lukea tutkinnan perusteluja kovin tarkkaan. Ilmeisesti asiaa perustellaankin filosofisemmin: vanhoillislestadiolaisuudessa kasvanut ihminen ei välttämättä voisi tosiasiassa valita muuta kuin vanhoillislestadiolaisuuden, koska hänen ihmissuhteensa, sukulaissuhteensa ja ystäväpiirinsä rakentuvat vl-ihmisistä. Näin ollen koska hän ei voisi valita kuin vl:suuden, hän ei voisi aidosti päättää seksuaalisuudestaan.
Peruste on heppoinen ja vastaavalla tavalla voidaan perustella lukemattomia muitakin asioita. Esim. suomalaisessa kulttuurissa kasvanut ihminen voi huonosti valita täysraittiuden, koska yhteiskunnan piiloasenteet suosivat niin vahvasti alkoholinkäyttöä sen kaikissa muodoissaan, vaikka lehtien pääkirjoituksissa usein hurskastellaan ihan muuta. Mieheksi varttuva nuori saa pian ymmärtää, ettei ole mikään mies, jollei alennu aivotoiminnaltaan kasviksi ja ala käyttää suosittua keskushermostomyrkkyä (etyylialkoholia). Jos ei käytä alkoholia, on kyettävä osoittamaan miehisyytensä jollain muulla tavalla. Raittiin ihmisen täytyykin usein olla poikkeuksellisen vahva luonne ja omilla aivoillaan ajattelemaan kykenevä, jotta hän kestää ympäristönsä paineen. Virallisesti Suomessa kuitenkin on vapaus käyttää ja olla käyttämättä etyylialkoholi-nimistä huumetta. Epävirallisemmin huumetta (=alkoholi) käyttämättömät ovat usein selitysvelvollisia, vaikka asian tulisi luonnollisesti olla toisinpäin.
Samoin suomalaisessa kulttuurissa on vaikeaa aidosti "valita" kuin yhdestä kolmeen, korkeintaan neljä lasta. (Asian valitseminen edellyttää ylipäätään sitä, että lapsia tulee.) Suurperheiden vanhemmat ovat usein jotenkin selitysvelvollisia. Ympäröivä yhteiskunta on vanhemmille massa, johon useimmat nykyvanhemmat pyrkivät samastumaan. Liika erilaisuus tuo helposti ulkopuolisuuden tunteen, jolloin erilaisuus (esim. normaalia suurempi perhe) ei enää olekaan aito valinta. Siihen kykenevät vain ihmiset, joilla on poikkeuksellisen vahvaa omaa ajattelua. Tai joilla on valtakulttuurille vastavoimana pienemmän yhteisön tuki.
Näillä pohdinnoilla totean, että jos lähdettäisiin uskonnonvapauden (esim. vapaus saarnata syntyvyyden säännöstely synniksi) rajoittamisen tielle, kyse ei olisi vähemmästä kuin yhden keskeisen ihmisoikeuden, uskonnonvapauden rajoittamisesta.
On totta, että ihminen on geeniensä ja kasvatuksensa tulos, jonka kaikki valinnat ovat sidoksissa hänen persoonaansa ja henkilöhistoriaansa. Ihminen ei kuitenkaan ole robotti, vaan subjekti, joka valitsee maailmankatsomuksensa itse. On mielenkiintoista filosofointia pohtia, tekeekö ihminen valintansa aitoina vai pakonomaisina seurauksina geeneistään ja menneisyydestään. Parannusta ja uskomista on kristinuskon piirissä pohdittu aiheen tiimoilta paljon. Onko parannuksenteossa kyse omasta valinnasta, henkilöhistorian ja aivojen rakenteen luomasta välttämättömyydestä vai jumalallisen tahdon aiheuttamasta välttämättömyydestä. Uskon itse viimeiseen, mutta subjekti on silti ihminen.
Valinnan vapauden vesittäminen filosofoinnilla voi helposti johtaa keskeisten ihmisoikeuksien, kuten uskonnonvapauden vesittämiseen.