Hesari:
"Ihmisoikeusliitto on käynnistänyt selvityksen, jossa tutkitaan, rikkooko vanhoillislestadiolaisten "ehkäisykielto" ihmisoikeuksia. Liiton pääsihteerin Kristiina Kouroksen mukaan kyse on seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta sekä siitä, onko vanhoillislestadiolaisilla todellista valinnanmahdollisuutta päättää, käyttävätkö he ehkäisyä vai ei.
Kouroksen mukaan ihmisoikeusliiton pitää tarkastella asiaa myös valtion sekä kirkon näkökulmasta käsin. Vanhoillislestadiolaiset kuuluvat evankelisluterilaiseen kirkkoon.
"Valtio on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja sen pitää myös turvata ne. Tämä velvollisuus ulottuu myös yksityisten ihmisten välisiin suhteisiin", hän sanoo.
Kouroksen mukaan on päivänselvää, että aikuiset ihmiset saavat elää oman uskontonsa mukaan. Sehän taataan jo uskonnonvapaudella.
Hän kuitenkin pelkää, että joutuuko ehkäisyasioista toisinajatteleva lähtemään liikkeestä ja pahimmassa tapauksessa perheensä tai sukunsa hylkäämäksi.
Kouros uskoo, että suurimmalla osalla monilapsista perheistä asiat ovat hyvin, mutta runsaan palautteen pohjalta hän tietää, että asiaan liittyy vaikeita ongelmiakin."Kotimaa:
"Kouros itse on hahmotellut vyyhteä jo melko pitkälle. Hän kertoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ei ole käsitelty ehkäisykieltoa koskevia ratkaisuja.
- Koko keskustelussa on kyse oikeudesta perhe-elämän ja yksityiselämän suojaan. Tähän katsotaan kuuluvan oikeus päättää omasta seksuaalisuudesta mukaan lukien ehkäisy. Uskonnonvapaus puolestaan pitää sisällään oikeuden harjoittaa ja levittää uskontoa, mutta kansainvälisestä ihmisoikeusnormiston mukaan sen nimissä ei voida loukata yksilön ihmisoikeuksia. Yksilöllisillä ihmisoikeuksilla ei voida kuitenkaan estää uskomasta ketään, Kouros pyörittelee.
Hän toteaa, ettei yksityinen ihminen voi pakottaa ketään ehkäisemään tai olemaan ehkäisemättä. Sen näyttäminen rikosoikeudellisesti toteen, että uskonnollisessa yhteisössä olisi esimerkiksi uhattu tai pakotettu jotakuta noudattamaan ehkäisemättömyyttä, olisi Kouroksen arvion mukaan vaikeaa.
- Hypoteettisesti voisi ajatella, että kyseessä olisi rikos, mutta en ole väittämässä, että tällaista jossakin tapahtuisi. On lisäksi henkilökohtainen asia, minkä kukin kokee uhaksi, Kouros toteaa ja pohtii, olisiko uhka yhteisön ulkopuolelle jäämisestä rikosoikeudellisesti merkittävä."--> Tuossa Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Kristiina Kouros pyörittelee asiaa eri kanteilta. Vastakkain on kaksi oikeutta: oikeus päättää omasta seksuaalisuudestaan (ml. ehkäisy) ja uskonnonvapaus (ml. sen levittäminen).
Suomessa uskonnollisen yhteisön jäsenyys on täysin vapaaehtoista. Näin ollen seksuaalinen itsemääräämisoikeus toteutuu niin, että jos ehkäisyyn kielteisesti suhtautuvaan liikkeeseen kuuluva yksilö haluaa ehkäistä, hän voi milloin tahansa erota liikkeestä ja alkaa ehkäistä. Asia voi myös tapahtua niin päin, että hän voi alkaa ehkäistä ja katsoa, pidetäänkö häntä jatkossakin uskovaisena. Ehkäisyyn kielteisesti suhtautuvilla ihmisillä ei ole velvollisuutta pitää häntä uskovaisena, vaikka oikeus onkin.
Kouros pohdiskelee, voitaisiinko mahdollista erouhkaa
uskonnollisesta yhteisöstä pitää rikosoikeudellisesti merkittävänä. Tuohon haluan itse vastata katkelmalla
Suomen perustuslaista:
"11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
- -
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia - -
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. - -"--> Jos vl:t
estäisivät ehkäisyä käyttävää eroamasta yhteisöstä, kyse olisi toisen vapauden loukkaamisesta. Jos vl:t erottaisivat ehkäisyä käyttävän
yhteiskunnasta, kyse olisi toisen vapauden loukkaamisesta. Kumpaakaan ei tapahdu.
YK:n ihmisoikeuksien julistus takaa uskonnonvapauden. Sen nojalla yksilöillä on oikeus (ei velvollisuus) uskonnollisista syistä pitää syntyvyyden säännöstelyä vääränä
yhdessä muiden samanmielisten kanssa. Se ei tarkoita, että syntyvyyden säännöstelyä vääränä pitävien olisi
pakko hyväksyä kanssaan "samaan remmiin" myös syntyvyyden säännöstelyn hyväksyvät ihmiset. Suomen perustuslaki puhuukin yhdistymis
vapaudesta eikä yhdistymis
pakosta.
Artikkelien perusteella arvioisin, ettei Ihmisoikeusliitto ole runnomassa läpi näkemystä, jolla uskonnonvapautta rajoitettaisiin. Ihmisoikeusliitto vaikuttaa suhtautuvan jonkin verran kriittisesti ehkäisykielteiseen opetukseen. Viime kädessä kyse on siitä, onko mahdollisuus valita ehkäisy aito vai ei. Jos yksilöllä on aito mahdollisuus valita uskontonsa/maailmankatsomuksensa, hänellä on samalla myös aito mahdollisuus päättää seksuaalisuudestaan. Hän voi halutessaan valita sellaisen katsomuksen, joka hyväksyy tai ei hyväksy ehkäisyä. Uskonnon kanta syntyvyyden säännöstelyyn taas riippuu uskontoa tunnustavien ihmisten näkemyksistä.
Uskonnonvapautta ei ole se, että joku kylkeytyy toiseen uskontoon kiinni ja sanelee: "Uskon tässä, tuossa ja siinä asiassa eri tavoin kuin tässä liikkeessä yleensä, mutta tehän muuten pidätte minua uskovaisena tai itkette ja pidätte." Tuollaista alistamishaluista henkeä on Suomi24:ssa, mutta ei ymmärtääkseni pyörittelyistä huolimatta Ihmisoikeusliiton puheenjohtajan kommenteissa.
Sanasta ehkäisykielto haluan vielä todeta, että uskovaisilla ei ole mitään kieltoja. Edes Mooseksen laki ei vaativana ulkoisena pakotteena kuulu uskovaisille (Gal. 5:18). Jumalan armo Pyhässä Hengessä opettaa uskovaisia elämään siveästi, hurskaasti ja jumalisesti tässä maailmassa (Tit. 2:11-12). Pyhä Henki uskovaisen kotiopettajana ei toki opeta tekemään syntiä, mutta Pyhän Hengen opetuksesta puuttuu lain vaatimus. Pyhä Henki on tarkka opettaja, tarkempi kuin laki. Tarkkuudestaan huolimatta Pyhä Henki ei vaadi mitään, vaan nostaa langenneen ylös sanoen "uskopa vain anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä" ja kehottaa jatkamaan matkaa. Pyhä Henki ei kiellä mitään; silti uskovainen, jonka sydämessä Pyhä Henki asuu, tuntee oikean ja väärän. Pyhä Henki opettaa myös toisten uskovaisten suulla (Hepr. 3:13). Tuota asiaa on ulkopuolisille vaikeaa selittää, koska he eivät näe eivätkä tunne Pyhää Henkeä (Joh. 14:17). Siksi löytyy ylilääkäreitä väittämään, että "käytännössä ehkäisykielto on olemassa".