Seurat sanan alkuperä

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

Seurat sanan alkuperä

ViestiKirjoittaja hepa » 24 Helmi 2009, 10:52

Tietääkö joku mistä sana seurat on saanut alkunsa.
Tulee joskus mietittyä eri sanojen alkuperää ja merkitystä, niin tuli tämäkin mieleen.
Eriseurastahan raamatussa puhutaan, mutta sillä on eri merkitys.
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja Emka » 24 Helmi 2009, 19:40

Googletin sanan seurat ja wigipediassa löytyi tuollainen määritelmä

Seurat ovat hengellisiä tilaisuuksia, joissa luetaan ja selitetään Raamattua. Tätä lukemista ja selittämistä kutsutaan puheeksi tai saarnaksi. Seurat kuuluvat erityisesti herätyskristillisyyteen, kuten rukoilevaisuuteen, lestadiolaisuuteen, herännäisyyteen ja evankelisuuteen. Puhujana seuroissa on pappi tai maallikkosaarnaaja. Seurojen rakenne koostuu alkuvirrestä, alkurukouksesta, saarnasta tai saarnoista, loppurukouksesta ja virrestä. Jos seuroissa on useita saarnoja, välissä lauletaan virsi. Monilla herätysliikeillä on omia laulukirjoja, esimerkiksi Siionin laulut joista lauletaan lauluja. Seurojen yhteydessä voi olla kahvitilaisuus ja suuremmissa seuroissa ruokatilaisuus.

Saarnat tai puheet kestävät yleensä kymmenestä minuutista vajaaseen tuntiin. Saarnapöydällä on Raamattu ja usein palava kynttilä. Se on symbolinen vertaus elävästä Jumalan sanasta. Säestys auttaa virsien ja laulujen laulamista. Instrumenttina käytetään lähes aina urkuja tai pianoa. Laulua voi johtaa esilaulaja. Esikoislestadiolaisuudessa ja herännäisyydessä ei käytetä soittimia.

Monissa herätysliikkeissä puhujat valitaan yhteisellä päätöksellä. Joissakin liikkeissä, kuten herännäisyydessä, kuka tahansa seuravieras voi pitää puheen.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 24 Helmi 2009, 20:01

En tiedä seurat sanan etymologiaa, mutta sanarunko viittaa yksikkömuodossa seura sanaan. Seurahan on alkuaan kahden tai useamman ihmisen kaveruutta, kumppanuutta ja kaveruutta. Kun useita sellaisia seurueita kokoontuu yhteen yhteisen aiheiden ympärille, tulee koolle useita seuroja, seurueita, eli koolla on seurat.
Ilmeisesti samaa sanajuurta toisessa merkityksessä ovat erilaiset rekisteröidyt yhdistykset, urheilu ja muut vastaavat seurat. Samaa sanajuurta on myl
on vaikka seurustelu, jolla ymmärretään kahden tai useamman aktiivista yhteen kokoontumista ja yhdessä kulkemista. Ajassamme seurustelu määritelmänä on usein rajoittunut seurustelevien naisen ja miehen avioliittoon tähtäävään yhdessä kulkemiseen. Seurustelua on kuitenkin monen kaltaista.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja hepa » 24 Helmi 2009, 21:29

Katsoin myös tuon Wikipedian vastauksen.
Tarkoitin lähinnä sitä milloin ja miten se on otettu kristillisyydessä käyttöön.
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja Bono » 24 Helmi 2009, 21:45

Seuramuotoiset kokoontumiset alkoivat joidenkin lähteiden mukaan 1600-luvun Saksan pietismissä, niitä on kutsuttu nimellä konventikkeli (yksityinen, paikallisseurakunnan järjestyksestä riippumaton hartauskokous). 1800-luvun suuret herätysliikkeet omaksuivat varmastikin heti seurat-sanan käytön, kun seurojen tyyppisiä hartauksia alettiin pitää.

Tämän tarkempaa ei minut googlettamistaitoni tuottanut. Ns. konventikkeliplakaatti, joka on vaikuttanut vl-herätyksenkin puitteissa, säädettiin jo niin aikaisin kuin 1726 - toisin sanojen seurojenpito oli kielletty: tällä pyrittiin puhdasoppisuuden aikana tukahduttamaan kaikki poikkeamat, joita kirkko ei hyvällä silloin katsonut.

Mielenkiintoinen kysymys, seurat-sana on koko iän ollut itsestäänselvää sanastoa. Seurakunta, eräänlainen yhteenliittymä, on johdettu tuosta seura-sanasta myös.
Torvi-blogin kirjoittaja.
Bono
vakiintunut
 
Viestit: 110
Liittynyt: 26 Touko 2008, 17:26

ViestiKirjoittaja Taavetti » 24 Helmi 2009, 21:49

hepa kirjoitti:Katsoin myös tuon Wikipedian vastauksen.
Tarkoitin lähinnä sitä milloin ja miten se on otettu kristillisyydessä käyttöön.

Taitaa olla melko vanhaa alkua, Laestadiuksen ja Raattamaan aikana kuitenkin pidettiin koulua ja kylärukouksia. Konventikkeliplakaatti kielsi silloin maallikoilta hartaustilaisuuksien ja -puheiden pitämisen, sen sijaan virkapapin ja postillan saarnoja sai maallikkokin lukea kylärukouksissa ja katekeetta koulujen iltakeskusteluissa. Sellaiset eri taloissa pidetyt kiertokoulut iltaisine luku- keskustelu- ja rukoushetkineen olivat ensimmäisiä ja konventikkeliplakaatin sallimia, Laestadiuksen järjestämiä sanan julistustilaisuuksia.Tavallisimmin niissä luettiin joku Laestadiuksen saarna, joita myös saarnakartoiksi sanottiin, ja keskusteltiin sen ja siihen kuuluvan Raamatun tekstinkin pohjalta.

On mahdollista, joskin ei varmaa, että seurat sana on Paavo Ruotsalaisen herännäisyydessä ensimmäisenä käyttöön ottama ilmaisu. Körttiseuroihin aiemmin kertomani ilmaisu sopisi vielä paremmin, kuin lestadiolaisten seuroihin. Niin erilaisia ovat nämä kaksi eri seurojen muotoa.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Tero A.A. » 15 Huhti 2009, 16:59

Seuroja on pidetty ennen lestadiolaisuusliikettä herännäisten ja rukoilevaisten keskuudessa. Minäkin tutkin lähinnä wikipediasta, että rukoilevaisuusjohtaja Abraham Achrenius kertoi osallistuneensa herrnhutilaisseuroihin 1740-luvulla Turussa. Seurat kiellettiin konventikkeliplakaatilla 1726-1869, koska virkapapisto herätysliikkeiden toimintaa harhaoppisena ja liian villinä. Lestadiolaisuusliike syntyi tuon kiellon aikana, silloin kai vain pappi sai saarnata kirkossa, mutta lestadiolainen herätys levisi tietoni mukaan myös mm. pyhäkoulu- ja katekeettatyön välityksellä. Juhani Raattamaa oli valittu katekeetaksi jo 1830-luvulla, ennen näitä herätyksen tulia.

Suomen kielelle on ominaista, että juhlat ovat monikkomuodossa: häät, hautajaiset, syntymäpäivät, ja siksi varmasti myös seurat. Englannissa services monikkomuodossa tunnetaan vain lestadiolaisten keskuudessa, muut ihmettelevät miksi service, jumalanpalvelus sanotaan monikossa.
Tero A.A.
vakiintunut
 
Viestit: 136
Liittynyt: 11 Marras 2006, 15:18

ViestiKirjoittaja Humilton » 15 Huhti 2009, 22:20

Pastori Brandell (lukijainen, lestadiolaisuutta edeltänyt liike) piti Noran kirkossa tilaisuuksia suunnilleen 1800-luvun puolivälissä tai loppupuolella. Niitä voi kutsua (suurina) seuroina. Kirkkoon kokoontui parisen tuhatta ihmistä. Kirkko oli ääriään myöten täysi ja osa joutui olemaan pihalla. Se ihmismäärä on paljon senaikaisessa Pohjois-Ruotsissa.

Tätä aiemmin Ruotsissa on ollut joku pietistispiirteinen tai herrnhutilainen ryhmä, joka on kokoontunut lukemaan Lutherin postilloita ja veisaamaan sen aikaisia virsiä.
Avatar
Humilton
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1126
Liittynyt: 10 Loka 2007, 01:13

...

ViestiKirjoittaja mutsi » 15 Huhti 2009, 23:16

Liekö sana "seurakunta" samaa alkuperää?
Avatar
mutsi
Valvoja
 
Viestit: 303
Liittynyt: 23 Huhti 2005, 22:38
Paikkakunta: Hailuoto

ViestiKirjoittaja nuusku » 15 Kesä 2009, 01:04

Nämä on näitä sanoja joita olen joskus kerennyt niitäkin miettiä, että mitähän se ja se alunperin tarkoittaa. Vastaava sana itselläni olisi "messu", miksi jumalanpalvelus on messu.

Lisäksi "rippi". Olisi mielenkiintoista tietää, mistä on tullut sana rippi, ja miksi on "rippikoulu" vaikkei rippikoulu sinänsä ole "ripin tekokurssi". Ja sitten kun kansankielessä on tiettyjä sanontoja, kuten "ripittää" (Nyt minä sinua ripitän!)" Niin odotettavissa on neuvon ja nuhteen sanoja jostakin huonosti tai väärin tehdystä asiasta. Mutta sitten on vielä se rippi, jossa mielessä kristillisyys sen käsittää.

Vanhassa kirjassa pohdittiin, miksi kirkoissa on saarnatuoli, vaikka sieltä ei löydy tuolia vaan siellä puhutaan seisten, mutta se vaikutti johtuvan siitä, että ennen vanhaan olisi istuttu, ja niinkuin yhä seuroissakin puheet pidetään istuen, mikä perinne taas johtuu siitä, että myös Jeesus aikanaan opettaessaan yleensä istui.
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33


Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron