Ranuan oliko lauantaisen seurapuheen virikkeenä kirjoitan alla aiheesta, josta koin iloa, kun sen ymmärsin. Puheessa ei juuri
näin sanottu, mutta mielestäni näin annettiin ymmärtää.
1992: 1.Joh.2 kirjoitti:22 Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus? Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä.
18 Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. (Ef.1)
23 Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää. (Kol.1)
Jeesus elää seurakuntansa keskellä ja hänen ruumiinsa on elävä seurakunta maan päällä. Joka siis kieltää
hänen seurakuntansa olevan Kristuksen, kieltää Jeesuksen olevan Kristuksen ja on näinollen antikristus.
Joka kieltää Pyhällä Hengellä voidellun Kristuksen seurakunnan maan päällä, kieltää Jeesuksen olevan Kristus.
20 "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" Pietari vastasi: "Sinä olet Kristus, Jumalan Voideltu." (Luuk.9)
Kristus (eng. tarkoittaa: "anointed", suomeksi: "voideltu").
Tällä kertaa eilisestä seurapuheesta lainattuna: "Laki tuo ihmisiä Jumalan valtakunnan rajalle." Vielä tänäkin päivänä on ihmisiä, joita laki
puhuttelee: tämän tiedämme, emmekä pelkästään kuvittele. Katsokaapa kuinka lähelle he voivat päästä lain voimalla:
16 Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan tulemaan sinne. 17 Mutta laista ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa. (Luuk.16)
Kuitenkin se antikristuksen henki on laajentamassa tai supistamassa Valtakuntaa ja sen rajoja; jo VT aikana varoitettiin:
28 Älä siirrä vanhaa rajapyykkiä, jonka esi-isäsi ovat paikalleen panneet. (Sananl.22)
17 "'Kirottu on jokainen, joka siirtää rajamerkkejä.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.' (5.Moos.27)
Jumalan valtakunnan rajapyykkejä ei tule kenenkään siirtää. Emme voi rajoja vetäistä oikelle tai vasemmalle,
emme voi oppiin lisätä tai siitä poistaa mitään. Niin se on erityisen riskiä olla kuulematta sydämellä Sanaa kuin sitä on
aina opetettu. Ikävä kyllä vihollinen ahdistaa erityisesti siellä valtakunnan rajalla; jos joku saa parannuksen armon,
joku toinen saattaa olla jo menossa poispäin, ja silloin Salomonin saarna onkin varsin aiheellinen:
2.Aik.6 kirjoitti:28 "Jos maahan tulee nälänhätä tai rutto, jos tauti kuivettaa tai kellastaa viljan, jos tulee heinäsirkkoja tai toukkia, jos vihollinen ahdistaa rajoilla kansaasi tai tulee jokin muu vitsaus tai tauti, 29 niin kuule silloin asuinsijaasi taivaaseen jokainen rukous, yhtä lailla yksityisten ihmisten kuin koko kansasi Israelin armonanominen, kun palvelijasi onnettomuutensa ahdistamina kohottavat kätensä tätä temppeliä kohti. 30 Anna silloin heille anteeksi ja anna jokaiselle hänen ansionsa mukaan, sillä sinä tunnet heidän sydämensä, sinä yksin tunnet kaikkien ihmisten sydämen. 31 Näin he pysyvät koko elinaikansa sinun palvelijoinasi ja vaeltavat tahtosi mukaan tässä maassa, jonka sinä olet isillemme antanut.
Näitä olemmekin saaneet kuulla suurien seurojen esirukospyynnöissä.