Massavihkiminen

[pikkupoika]

Mitä mieltä olette massavihkimisestä? Tuli tuossa vaan mieleen, että varmasti ihan hyvä homma niille ketä ei kiinnosta häitä järjestää..

[vanamo.n]

Minua ja miestäni ei kiinnostanut aikoinaan järjestää häitä vaan kirkkoherra vihki meidät kotipaikkakuntani vasta valmistuneessa kirkon seurakuntasalissa. Vain isäni ja äitini olivat todistajina ja tietysti kanttori. Emme järjestäneet minkäänlaista kahvitilaisuuttakaan vaan lähdimme ajelemaan kohti uutta yhteistä kotiamme. Ja kaiken kukkuraksi emme käyneet edes hääkuvassa. Voiko tämän yksinkertaisempia häitä enää kuvitella olevankaan?

[Saunanaama]

Kristillinen avioliitto on aina yhtä pyhä ja loukkaamaton, oli vihkimys suoritettu sitten millaisin menoin tahansa. sillä jos aviopari ottaa asian vakavasti, ymmärtävät he tekevänsä liiton, ei vain kahden ihmisen, vaan kahden ihmisen ja itsensä Jumalan kesken. Tuota liittoa ei ihmisellä ole lupa rikkoa, minkä soisi jumalattomienkin muistavan jo alttarille käydessään.

Sen sijaan maallinen, ns. maistraattivihkimys, ei käsittääkseni kristillisessä mielessä sido samalla tavoin, koska se liitto on vain ajallinen, ihmisten välinen sopimus. Katsoisin, että jokainen kristitty tahtookin siksi avioitua aina papin edessä, tehden lupauksensa taivaallisen Isän kasvojen edessä. Joka ei tuota ole voinut kenties ajallisten vaikeuksien tai aiemman epäuskon tähden tehdä, voi uskoakseni pyytää pappia vahvistamaan vihkimisen myös kristillisellä kaavalla, vaikka maistraatissa käynnistä olisikin kulunut jo aikaa. Se ei lienisi väärin ja siksi toiseksi tavallinen menettely maissa, joissa ei ole nk. valtion kirkkoa.

Henkilökohtaisena kannanottona massavihkimisiin totean vain, että ainoa "massa", jota minä haluan edustaa tai olla, on pysyä uskomassa kaidalla polulla. Jumala minulle siihen voimaa antakoon.

[nuusku]

Nykyään häitten järjestämiseen menee ainakin iso summa rahaa, vaikka mielestäni tilaisuus olisi yhtä pyhä ja arvokas pienemmälläkin "investoinnilla". Joskus olen ollut kiinnostunut tietämään mm. laajemman perspektiivin saamiseksi, että minkähänlaisia häät olivat ennen vanhaan; toisaalta tämän koto-Suomen lähihistoriassa, ja toisaalta sitten joskus kauan sitten, vaikka Raamatun aikaan. Olen käsittänyt, että ennen vanhaan olisi ollut ainakin nykyistä yleisempää, että kerralla olisi vihitty useampi kuin yksi pari. Nykyään taas vaikka vain kaksoishäitä on ilmeisesti suhteellisen harvoin.

[vanamo.n]

Olen tätä maistraatissa avioliiton solmimis asiaa käsitellyt jo täällä. Kerroin antaneeni eräälle kysyjälle vastauksen, että jos on aikaisemmin vihitty maistraatissa ja sitten on erottu ja tämä toinen osapuoli on saanut parannuksen armon, niin häntä sitoo yhtälailla se , että hän on vapaa avioitumaan vasta kun exä on kuollut. Kysyin tätä asiaa vielä vähän myöhemmin SRK:n johtokunnan eräältä puhujaveljeltä ja hän yhtyi siihen, minkä neuvon olin antanut tälle kysyjällekin.

[Saunanaama]

Ei pidä ymmärtää, että olisin antamassa lupaa eroamiselle, jos on sattunut menemään naimisiin maistraatissa. Toki samalla tavoin on tällöin luvannut olla puolisonsa kanssa ja uskovainen ymmärtää tuon pätevän myös ylimmän tuomarin, eli taivaan Jumalan edessä.

Kuitenkin ajattelen, että kristillisessä vihkimyksessä saatu Jumalan siunaus liitolle, ei ole mitenkään väheksyttävä seikka, joten siksi kannustan ihmisiä avioitumaan nimenomaan kirkollisesti. Miellän avioliiton vahvasti kristilliseksi instituutioksi ja siten kirkolliseksi toimitukseksi.

Kuitenkin tulkoon sanotuksi tässä sinulle epäuskoinen palstan lukija, riippumatta avioliittosi vahvistamismenoista, tai vaikket olisi aviossakaan: älä yritä ominavuin rakentaa tikkaita taivaaseen, vaan tule seuroihin Jumalan sanan kuuloon, missä sinulle annetaan Hengen silmävoidetta ja saat uskoa syntisi anteeksi. Vasta kun on saanut heittää kuormat tunnoltaan voi alkaa todellinen elämänparannus. Muutoin se on turhaa askarointia.

[Taavetti]

Nykyään häitten järjestämiseen menee ainakin iso summa rahaa, vaikka mielestäni tilaisuus olisi yhtä pyhä ja arvokas pienemmälläkin "investoinnilla". Joskus olen ollut kiinnostunut tietämään mm. laajemman perspektiivin saamiseksi, että minkähänlaisia häät olivat ennen vanhaan; toisaalta tämän koto-Suomen lähihistoriassa, ja toisaalta sitten joskus kauan sitten, vaikka Raamatun aikaan. Olen käsittänyt, että ennen vanhaan olisi ollut ainakin nykyistä yleisempää, että kerralla olisi vihitty useampi kuin yksi pari. Nykyään taas vaikka vain kaksoishäitä on ilmeisesti suhteellisen harvoin.

Nykyistä yleisempää on toki ollut sekä hiljaiset vihkimiset vaikka pappilassa kahden todistajan läsnä ollessa. Todistajatkin löytyivät usein pappilan lukuisista palkollisista, ellei vihittävä pari itse sellaisia löytänyt. Tällainen menettely oli yleisempää varsinkin vähävaraisten keskuudessa.
Aivan harvinaisia eivät olleet myöskään suuret, koko päivän tai joskus useitakin päiviä kestäneet hääjuhlat, joihin melko harvalla oli edes varaa. Ennen sellaiset häät olivat kylän tai pitäjän juhlia, joihin vain lähimmät sukulaiset ja ystävät kauempaa saapuivat. Ne olivat useimmin myös kodeissa pidettyjä kotien juhlia. Kun yleisiä kokoontumispaikkoja on rakennettu, ovat häät ja muutkin juhlat vähitellen siirtyneet niihin, eikä siinä lie mitään pahaa sanottavaa. Taisivat omat hääni olla viimeiset kotihäät, joissa olen mukana ollut.

Ulkoinen muoto, juhlan laajuus ja paikka ovat sentään sivuseikkoja. Pappilassa, kotona tai virastossa suoritettu vihkiminen vain lain vaatimien todistajien valvomana, on yhtä pätevä kuin kirkossa suuren seurakunnan läsnä ollessa tapahtunut avioliiton vahvistaminen. Pätevyyteen ei vaikuta myöskään vihittävien parien määrä, kysymykset ja vastauksethan edellytetään jokaiselta yksilöltä erikseen, ja jokaiselta vain hänen oman puolisonsa suhteen. Ketään ei sellaisessa tilanteessa sidota, eikä lain mukaan saa sitoakaan toisten samassa tilaisuudessa vihittäviin puolisoihin. Yhteisiä samassa tilaisuudessa vihittäville ovat vain yleiset puheet ja mahdollinen musiikki, vaikka nekin saa jokainen omistaa vain itselleen.

Kun luin ensi kerran avauksen massavihkimisestä, mieleeni muistui lehden uutinen muutamia vuosia sitten. Siinä puuhattiin sellaista massavihkimystä, että vihittäviä pareja olisi ehkä satoja, tai kenties tuhansia, jotka saattaisivat olla eri paikkakunnillakin samaan aikaan. En heti vastannut kyselyyn, vaan jäin odottamaan, millaista keskustelua kysymys herättää. Jotenkin niin laaja massatapahtuma ei ainakaan minua vakuuta varsinkaan, jos se tapahtuu puhelimitse niin, ettei jokaisen suostumusta ja halua erikseen kysytä ja henkilökohtaista vastausta edellytetä.