VL-FOORUMI

Meitä moititaan vanhoillisiksi, kun seuraraamattumme on 1776 raamatunkäännös. Nyt on SRK:n rippikouluissa ohjeena, että opetusraamattuna on selkeyden vuoksi kaikilla oltava uusi, tämä 1992 ilmestynyt raamatunkäännös.

Jotkut kohdat ovat vanhassa Bibliassa kyllä vaikeaselkoisia, mutta on myös suomennoksia, joista saamme olla ylpeitä, ja lähimpänä sananmukaisesti Biblia Hebraikaa, hepreankielistä Vanhaa Testamenttia.

Kiitos Tero hyvästä avauksesta! Lisäsin kuitenkin yhden vaihtoehdon, haitanneeko?

Joskus kun sattuu radio olemaan auki iltahartauden aikaan ja siellä joku näyttelijä lukee uusimmasta Raamatun käännöksestä jonkun kohdan ,niin kieliasu on sen verran uusi ja "outo", että ei ihan heti tajua, että se on Raamattua, kun tuo Biblian kieli tuntuu jotenkin "pyhemmältä" vai sanoisinko kotoisemmalta, jos näin voisi kuvata.

paperiversiona Bibliaa sekä 1992a. Nettiversiosta kaikkia kolmea rinnan sekä lisäksi välillä vertailun vuoksi muun kielisiä. Sähköiset versiot ovat mielestäni ylivoimaisia mm vertailtavuuden ja hakutoimintojen takia.

Mie luen 1992-käännöstä, se kun on ollut se oma rippikouluraamattu ja sujuvakielinen. Pidän myös järkevänä tuota, että SRK:n rippikouluissa käytetään 1992-versiota, se kun kuitenkin on selkein nuorelle. Kannatan kuitenkin sitä, että rinnalle tuodaan perinteinen 1776 Biblia ainakin joidenkin kohtien vertailuun. Pysyy jokin kosketus siihenkin. Uskon kuitenkin, että nuorella tulee helpommin luettua itse tätä uusinta käännöstä.

Näin uutena uskovaisena pätkittäin turhauttaa tuo 1776 Biblian käyttö seuraraamattuna, kun ei tajua, vaikka yrittää. Sain taas vl-papilta ohjeen ottaa oma 1992-Raamattu mukaan ja lukea se kohta siitä itsekseen. Joskus vanha käännös on selkeä, mutta jos se on kovin pitkä (luetaan koko luku), niin yleensä katon omasta Raamatusta sen, että saa puheestakin irti jotain. Tosin joskus olen yllättynyt, kun joku nuori tai keski-ikäinen puhuja on lukenut tekstin uusimman käännöksen mukaan.

Tilasin kyllä SRK:n myymälästä kirjan "Tutkimme Raamattua" tai jokin sellainen. Siinä on aika paljon raamatunkertomuksia, joissa on painettu sivulle kolmella palstalla kolme viimeisintä käännöstä, eroteltu vielä viivalla jakeittain, että vertaaminen helpottuu. Kunhan tässä taas aivotoiminta terästyy, niin pitänee alkaa värikynän kanssa tutkia tuota(kin) kirjaa.

Luen Bibliaa, koska minua on opetettu niin, että se on uskovaisten raamattu ja uskovaiset käyttävät 1776:tta. Lisäksi -92 käännöstapa on vääntänyt tekstit sen verran päin honkia, että en oikein ymmärrä em. käännöstä, siitä jää vain tyhjä ja ymmärtämätön olo. Koen 1992:n lukemisen monesti uskolle vaarallisena. Kun lukee saman kohdan Bibliasta, asiat aukenevat.

Nettiraamatussa voi pitää kolmea käännöstä rinnakkain auki, jolloin varsinainen luku tapahtuu Bibliasta, mutta yksittäisiä jakeita tai vanhentuneita sanoja voi tarkistaa muista käännöksistä, ja kun esim. -92 käännöksestä katsoo tällain yksittäisiä sanoja, että mikä on vaikka.. kaarne, niin tämä helpottaa joidenkin kohtien lukemista ja Biblian säilyttämistä pääraamattuna.

Luen nykyisin kaikkia kolmea käännöstä. Vähimmälle luvulle on jäänyt 1933/38 käännös, jota vierastin aiemmin, mutta josta sittemmin olen huomannut, että jotkut kohdat ovat siinä kaikkein parhaiten käännetty. Vastaavasti jotkut kohdat ovat tyystin virheellisiä. Ehkä Voittosen taannoinen lausunto, jonka mukaan seuraraamattuna käytettäisiin ensisijaisesti Bibliaa ja toissijaisesti 33/38 käännöstä, on ollut omiaan hälventämään ennakkoluulojani käännöstä kohtaan.

En osaa sanoa, kumpaa suosin enemmän, Bibliaa vai uusinta käännöstä. Pitkiä tekstikokonaisuuksia on helpompaa lukea uudesta käännöksestä. Vastaavasti Biblia on opillisesti ehein.

Laitetaanpa lyhyt arvostelukin (sen tarkoitus ei ole olla kaiken kattava):

Biblia 1776
+ opillisesti ehein
+ noudattelee pitkälle alkukielen sanajärjestystä
+ taustalla Lutherin saksannos
+ käännösperiaatteena kirkastaa Kristusta (pelastushistoriallinen)
+ vähän tulkittua
- saksan sanajärjestys esiintyy usein
- kieli vanhaa ja nykyihmiselle kömpelöä

VKR 1933/38
+ alkukielen sanajärjestys, mutta (lähes) nykysuomella
+ Bibliaa ymmärrettävämpää kieltä
+ pyrkii olemaan mieluummin käännös kuin tulkinta
- kieliasu häviää ymmärrettävyydessä UKR:lle
- pidetty yleisesti opillisesti ongelmallisimpana

UKR 1992
+ kieli sujuvasti luettavaa nykysuomea
+ sanajärjestys on suomen
+ osa kohdista käännetty pelastushistoriallisesta näkökulmasta
- enemmän tulkinta kuin käännös
- johtava käännösperiaate historiallis-kriittinen

Kaikkia kolmea suomalaista käännöstä, saksankielistä (Lutherbibel) sekä Lutheran Study Bibleä (ESV-käännös). Tutuimmalle tuntuu 33/38.

Tekisi mieleni laittaa tänne muutamia käännösvertailuja kohdista, joissa tulkintaerot tulevat selkeästi näkyviin, mutta teen sen joskus, kun minulla on kaksi tuntia aikaa internetissä.

Psalmi 87: 2,4,5

Biblia
2 Herra rakastaa Zionin portteja enempi kuin kaikkia Jakobin asuinsioja.
4 Minä annan saarnata Rahabin ja Babelin edessä, että he minun tuntevat: katso, Philistealaiset, Tyrolaiset ja Etiopialaiset syntyvät siellä.
5 Zionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa.

1938
2 Siionin portteja, Herra rakastaa enemmän kuin Jaakobin kaikkia muita asuinsijoja.
4 "Minä mainitsen tunnustajikseni Rahabin ja Baabelin; katso, Filisteasta, Tyyrosta ja Etiopiasta minä mainitsen: Sekin on syntynyt siellä."
5 Mutta Siionista sanotaan: "Joka-ainoa on syntynyt siellä". Sitä Korkein itse vahvana pitää.

1992
2 Hän rakastaa Siionia, sen portteja, enemmän kuin mitään muuta Jaakobin kaupunkia.
4 Kuulkaa, Egypti* ja Babylon, Filistea, Tyros ja Nubia, kuulkaa, naapurit, mitä kerron teille: "Hän on syntynyt siellä!" [Alkutekstissä oleva »Rahab» tarkoittaa tässä Egyptiä, vrt. Jes. 30:7.] [Job 9:13+]
5 Ja Siionille ilmoitetaan: "Se mies on syntynyt täällä!" Korkein pitää Siionin lujana. [Ps. 48:9]

2 אֹהֵ֣ב יְ֭הוָה שַׁעֲרֵ֣י צִיֹּ֑ון מִ֝כֹּ֗ל מִשְׁכְּ� ֹ֥ות יַעֲקֹֽב׃

4 אַזְכִּ֤יר ׀ רַ֥הַב וּבָבֶ֗ל לְֽיֹ֫דְעָ֥י הִ� ֵּ֤ה פְלֶ֣שֶׁת וְצֹ֣ור עִם־כּ֑וּשׁ זֶ֝֗ה יֻלַּד־שָֽׁם׃

5 וּֽלֲצִיֹּ֨ון ׀ יֵאָמַ֗ר אִ֣ישׁ וְ֭אִישׁ יֻלַּד־בָּ֑הּ וְה֖וּא יְכֹו� ְ� ֶ֣הָ עֶלְיֹֽון׃

Otapa tuosta heprean kielestä selvää mutta viidennen luvun alku on translitteroiden: ve-le-zion ja'amer, ish ve-ish juled-ba.
Siionille sanotaan... seuraava kohta on tulkittu kahdella tavalla. Ish tarkoittaa ihmistä ja miestä, mutta myös jokaista. Olen kysynyt kahdelta heprean opettajalta, ja he puoltavat, että ish ve-ish, mies ja mies, tarkoittaa joka-ainoaa. Kaikki kansat ovat syntyneet Siionissa; tämä käännös vahvistaa vanhoillislestadiolaisten opetusta, että kaikissa kansoissa syntyvät lapset syntyvät Jumalan lapsina.

Hyvää tutkiskelua Terolta, täytyy myöntää. "Siionista sanotaan: "Joka-ainoa on syntynyt siellä"" (Ps. 87:5). Raamattu sanoo toisaalla yksiselitteisesti: "Ilman uskoa on mahdotoin kelvata (Jumalalle)" (Hepr. 11:6). Tästä voidaan päätellä, että koska joka-ainoa on syntynyt Siionissa, joka-ainoa syntyy tähän maailmaan uskoen Jeesukseen Kristukseen vapahtajanaan. Laestadiuksen tavoin voidaan todeta: "Jos kastamattomat lapset siis tulevat autuaiksi, eivät he tule autuaiksi viattomuutensa tähden, vaan sen tähden, että he uskovat Kristukseen. - - kun heillä on usko Kristukseen, vaikka meille käsittämättömällä tavalla, eivät he ole tuomion alaisia, ja kun seurakunnalla on valta antaa syntejä anteeksi, on heidät kasteessa otettava seurakunnan yhteyteen."

Olen itse miettinyt eri raamatun käännöksien sitä kohtaa, jossa vanhassa käännöksessä on kirjoitettu, että jos veljes rikkoo sinua vastaan mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä , mutta uudemmassa käännöksessä sama sanotaan, että jos veljes tekee syntiä. Onko teidän mielestänne näissä kahdessa jo erilainen tulkinta eroavaisuus?

vanamo.n kirjoitti:Olen itse miettinyt eri raamatun käännöksien sitä kohtaa, jossa vanhassa käännöksessä on kirjoitettu, että jos veljes rikkoo sinua vastaan mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä , mutta uudemmassa käännöksessä sama sanotaan, että jos veljes tekee syntiä. Onko teidän mielestänne näissä kahdessa jo erilainen tulkinta eroavaisuus?

Tulkintaero johtuu siitä, että osassa ns. alkuperäisiä käsikirjoituksia esiintyy sanat "sinua vastaan" eli koko lauseena: "jos veljesi rikkoo sinua vastaan". Osassa käsikirjoituksia lukee pelkästään "jos veljesi rikkoo" eli vapaasti kääntäen "jos veljesi tekee syntiä".

Mielestäni uusi käännös on ko. kohdassa oikeampi: veljeä/sisarta tulee nuhdella synnistä, vaikka rikkomus ei kohdistuisi nimenomaisesti itseä vastaan.

Näissäkin kohdissa on mielestäni tulkinaero: Biblian käännöksessä Jeesus sanoo "he sanovat" (ulkopuoliset sanovat) ja 1992 käännöksessä "sanotaan" (yleisesti)

Biblia
Luuk. 23:29 Sillä katso, päivät tulevat, joina he sanovat: autuaat ovat hedelmättömät, ja ne kohdat, jotka ei synnyttäneet, ja ne nisät, jotka ei imettäneet.

1992 Tulee aika, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät, autuaita ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole lasta ruokkineet.' [Luuk. 21:23]

Tätä mieltähän tämän ajan epäuskoinen maailma on.

Toisessa kohdassa Jeesus sanoo että minulla on myös muita lampaita, jotka pitää saattaa yhteen lammashuoneeseen, 1992 käännöksessä on tulkinnanvaraisesti sanottu "niitäkin minun tulee paimentaa"
biblia
Joh. 10:16 Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.
1992
Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

Löytyi netistä jonkun tekemä kooste hänen mielestään olevista raamatunkäännösten virheistä
---
Näissäkin kohdissa on tulkintaeroja
bilia
Matt 28:19 Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa, ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
1992
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
1933/38
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

Muissa raamatunkohdissa on selvästi sanottu että ensin usko, sitten kaste
biblia ja1992
Luuk 17:21 Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
1933/38 on virheellisesti käännnetty
eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä".

Tämäjae puuttuu kokonaan 1933/38 käännöksestä

Apt 8:37 Mutta Philippus sanoi: jos sinä kaikesta sydämestä uskot, niin tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: minä uskon Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.

Gal. 4:
"26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäältä on, on vapaa, joka on kaikkein meidän äitimme." (1776.)
"26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme." (1938.)
"26 Mutta taivaallinen Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme." (1992.)

--> Kohta on 1992 käännöksessä käännetty vapaasti tulkiten. Sanatarkka käännös on tietojeni mukaan 1938 käännöksen 'ylhäällä', mutta suomeksi on silti oikein sanoa 1776 käännöksen 'ylhäältä'. Tuon kohdan osalta nimittäin pätee se seikka, että kun useimmissa muissa kielissä ihmiset ostavat tavaraa kaupassa, niin suomalaiset ostavat kaupasta. Oikeaa käännöstä mietittäessä ei kuitenkaan tarvitse jäädä yhden raamatunkohdan varaan, vaan taivaasta alas lasketun Uuden Jerusalemin voi muista kohdista todeta olevan jo maan päällä. "Ja minä Johannes näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, astuvan alas taivaasta, Jumalalta valmistetun, niinkuin morsiamen kaunistetun hänen miehellensä. Ja kuulin suuren äänen taivaasta sanovan: katso Jumalan maja ihmisten seassa, ja hän on asuva heidän kanssansa, ja he tulevat hänen kansaksensa, ja itse Jumala on oleva heidän kanssansa ja heidän Jumalansa." (Ilm. 21:2-3.)

Oikein tulkittuina muutkaan käännökset eivät muuta asian merkitystä, mutta Biblia on mielestäni selkein ja opillisesti ehein Gal. 4:26 -kohdassa.

hepa kirjoitti:Luuk 17:21 Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
1933/38 on virheellisesti käännnetty
eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä".

Tuossa tosiaan 1776 ja 1992 käännökset sanovat selkeämmin "teidän keskellänne", kun taas 1938 käännös sanoo enemmän tulkinnanvaraa jättävällä tavalla "sisällisesti teissä". Oikein ymmärrettynä 1938 käännöstäkään ei voi pitää virheellisenä. Jos näet sana 'teissä' tulkitaan fariseusten (joille Jeesus puhui) sijasta tarkoittamaan kaikkia ihmisiä, voidaan käännös ymmärtää näin: "Katsokaa: niillä teistä, joilla on Jumalan valtakunta omanaan, se on teissä sisällisesti, luonnollisille silmille näkymättömällä tavalla. Ette voi luonnollisilla silmillänne nähdä Jumalan valtakuntaa, sillä Jumalan valtakunnan kansalaiset eivät pukeudu luonnollisin silmin nähtävään Pyhän Hengen univormuun. Valtakunnan kansalaisten tuntomerkki, Pyhä Henki, asettuu asumaan sydämeen, ihmisen sisimpään."

1938 käännös voi kuitenkin siinä mielessä johtaa harhaan, että se voi johdattaa epäuskoisen ihmisen etsimään Jumalan valtakuntaa omasta sisimmästään rukouksen kautta, vaikka sieltä löytyy pelkkää mustaa. Jumala antaa valtakuntansa ja Pyhän Hengen pantin ihmisen sisimpään Pyhän Hengen seurakunnan eli uskovien ihmisten saarnaamaan evankeliumin välityksellä.

O.M kirjoitti:1938 käännös voi kuitenkin siinä mielessä johtaa harhaan, että se voi johdattaa epäuskoisen ihmisen etsimään Jumalan valtakuntaa omasta sisimmästään rukouksen kautta, vaikka sieltä löytyy pelkkää mustaa. Jumala antaa valtakuntansa ja Pyhän Hengen pantin ihmisen sisimpään Pyhän Hengen seurakunnan eli uskovien ihmisten saarnaamaan evankeliumin välityksellä.

Nimenomaan tällaiset epäselvyydet vanhurskauttamisopissa ovatkin vuoden 1938 käännöksen heikkous. Vuoden 1992 käännöksen heikkous on puolestaan laverteleva kieliasu. Biblia eli Vanha Kirkkoraamattu vuodelta 1776 on yhä ainoa, johon voi täysin luottaa.

Mielestäni vuoden 1992 käännöksessä on menty pahasti vikaan siinä mielessä, että kieltä on pakonomaisesti kansanomaistettu. Tätä ei pidä ymmärtää niin, että haluaisin raamatun jäävän kansalle vieraaksi. Tarkoitan tällä sitä, että kansan kielen loitotessa raamatullisuudesta raamatun kielen ei tule seurata perässä, vaan kansaa on opetettava ymmärtämään raamattua.

Vuoden 1992 käännökseen käytetyt voimavarat olisivat mielestäni menneet huomattavasti parempaan käyttöön, jos niillä olisi korjattu vuoden 1938 käännöstä, erityisesti oikaisten sen opilliset epäselvyydet.

Itse ihmettelin jokin aikaa sitten Raamatunkohtaa, joka löytyy 4 Moos 22

(33 käännös)
22. Mutta kun hän lähti, syttyi Jumalan viha, ja Herran enkeli asettui tielle estämään häntä, hänen ratsastaessaan aasintammallaan, kaksi palvelijaa mukanansa.

1992 käännös
22 Mutta Jumala vihastui hänen lähdöstään, ja kun Bileam sitten ratsasti aasillaan kahden palvelijansa saattamana, Herran enkeli asettui hänen tielleen.

Ihmettelin tuolloin, että miksi ihmeessä Jumala vihastuu Bileamin lähdössä, ottaen huomioon, että Jumala antoi hänelle luvan lähteä (vaikkakin sanoi että pitää tehdä niinkuin Jumala sanoo) (jae 20)

Biblia käännös
22 Mutta Jumalan viha julmistui, että hän sinne meni. Ja Herran enkeli seisoi tiellä häntä vastassa, mutta hän ajoi aasillansa ja kaksi hänen palveliaansa oli hänen kanssansa.

on mielestäni parempi. Siitä käy mielestäni ilmi, että Jumala oli jo vihainen Bileamin teolle ennestään, jo ennen lähtöä. Kuten on puheissakin joskus sanottu, että Bileamin sydän oli liiaksi kiintynyt maineeseen ja ajalliseen rikkauteen.