weha kirjoitti
Onkohan saanut Maarimin mukaan?
Taavetti kirjoitti:opetus, että on uskovainen, tekipä elämässään (melkein) mitä tahansa, ja silti pysyy uskovaisena, taitaa olla mitä selkeintä kalvinismia. Jos esimerkiksi avosuhteessa (lue huoruudessa) elävät voidaan kasteensa ja rakkauden nimissä lukea uskovaisiksi, mitä muuta opetusta siihen sisältyy, kuin ajatus, ettei kerran saatua uskoa voi menettää.
Oikea Raamatun mukainen rakkaus kun ei olekaan synnin eri muotojen hyväksymistä ja/tai niiden selittelyä, vaan selkeää ja rehellistä synnistä varoittamista.
weha kirjoitti:tarkoitin, että kirkossa on myös sellaista opetusta, että kun ihminen on kastettu lapsena ja mennyt maailmaan ja sitten ns. tulee uskoon, hän ei enään uudestisynny, vaan on ollut Isän lapsi maailmassakin, kasteensa perusteella. Hän myös palaa siihen syntymiseen minkä kasteessa sai. Tämä oppi vivahtaa ehkä kalvinilaisuuteen.
O.M kirjoitti:Voiko ihminen näkemyksesi mukaan "palata kasteen armoon" rukoilemalla? Vai tapahtuuko paluu vain synninpäästön sanan kautta? Vai sanan ja ehtoollisen kautta? Vai Raamattua lukemalla? Hiljaisessa huokauksessa Jumalan puoleen? Vai miten tahansa, missä tahansa?
weha kirjoitti:Tunnustuskirjat (1990):
- - Korneliuskin ( Ap. t. 10:2 - 22) oli jo paljon aikaisemmin juutalaisilta kuullut tulevasta Messiaasta. Siten hänestä oli tullut vanhurskas Jumalan edessä, ja sellaisen uskon tähden hänen rukouksensa ja almunsa olivat otollisia. Sen tähden Luukas sanoo häntä vanhurskaaksi ja jumalaapelkääväiseksi. Ilman sellaista edeltävää sanaa ja kuulemista hän ei olisi voinut olla uskossa eikä vanhurskas." (SA III osa VI s. 276)
kehakukkanen kirjoitti: Kasteen armoon palaaminen tapahtuu parannuksen kautta. Jumalan sana Pyhän Hengen työnä synnyttää synnintunnon, luettuna tai julistettuna.
Mutta nähdäkseni myös uskon tiellä vaeltava palaa kasteen armoon joka päiväisessä parannuksessa.
Uskon antavat ja sitä ylläpitävät armonvälineet eli sana ja sakramentit, jotka kaikki ovat evankeliumia.
Rukous ei ole armonväline, mutta rukouksessa voin joka päivä tunnustaa syntini Jumalalle, ja Hänen sanansa lupausten perusteella uskoa syntini anteeksi - en siis rukoukseni perusteella, vaan Jumalan sanan perusteella. (En tiedä vastasiko tämä kysymykseesi?)
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa