Syytöksiä liikkeemme ulkopuolelta ja laidoilta.

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

ViestiKirjoittaja j-prevert » 10 Marras 2011, 23:08

Taavetti kirjoitti:Sellainenko käsitys sinulla on populismista? Mielestäni populismi on yleisen mielipiteen liehittelyä, ja mielestäsi siis syyllistyn sellaiseen?

Kohdistan arviointini lähinnä heihin, jotka eivät ole suostuneet vuosia sitten tapahtuneita lukuisia myöntämisiä uskomaan, ja jotka ovat pitäneet väärinä kaikkia niin sanottuja hoitoja ja neuvomisia. Eräät sellaiset ovat moittineet esimerkiksi armoneuvot käsitteen toista merkitystä, vaan ovat halunneet, mahdollisesti vieläkin haluavat supistaa sen käsitteen yksipuolisesti lähinnä sakramentteja koskevaksi ja kieltää kaiken synnistä nuhtelun ja tottelemattoman sitomisen.

Olet varmaan havainnut muutamat kauhistelut asian tiimoilla?


Niin, kyllä mielestäni syyllistyt. Asia on sikäli vakava, että liikkeessämme on - kuten johtommekin on myöntänyt - kokemuksia hengellisestä väkivallasta. Hengellisen väkivallan kokemus on traumaattinen ja vakava, kuten mm Päivämiehessäkin on todettu. Siksi tuntuu ikävältä lukea kirjoituksia, joissa epäillään löysästi argumentoiden koko ilmiötä tai siitä puhuvien vaikuttimia.

Väkivallan uhreja on toki kautta historian syyllistetty. Mutta mielestäni se on vastutonta ja ikävää.

Heikomman tukeminen ja rakastaminen ovat olleet kristillisyytemme opetuksen keskeistä sisältöä. Ei uhrin ja heikomman pilkkaaminen ja syyllistäminen.
j-prevert
 

ViestiKirjoittaja saaraleena » 10 Marras 2011, 23:09

Jay kirjoitti:Kun saaraleena yllä liitti Pentikäisen "jollain tavalla uskovaisiin", vastasin millä tavalla Pentikäinen voi olla "uskovainen".

Viestini oli tarkasti ottaen tällainen:

"Kotimaa24:lla on käyty tällaista keskustelua http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa ... vakivaltaa

Voiko olla nytkin kyse tästä:
weha kirjoitti:
Minusta tuntuu usein, että se on ihan tahallistakin vanhoillislestadiolaisuuden mollausta. Tulee vahva tunne, ettei sellaiset ihmiset ole millääntavoin uskovaisia."

Käytin wehan viestiä "aasinsiltana" tuodakseni AP:n kolumnin kirvoittaman Kotimaa24:n keskustelun tänne. En itse ottanut mitään kantaa kenenkään "uskovaisuuteen", koska sellainen on nykyisin itselleni hyvin vierasta. Uskon kuten apostoli Paavali aikanaan: "Jokainen seisoo ja kaatuu oman jumalansa edessä".
saaraleena
touhukas
 
Viestit: 187
Liittynyt: 11 Huhti 2008, 08:15

ViestiKirjoittaja lukkari » 10 Marras 2011, 23:57

Tuo heng.väkivalta on mielestäni monitahoinen käsite, minä taidan ajatella asiaa ihan toisesta näkövinkkelistä kuin saara-leena tai jprevert. Viime vuosina on kovasti yritetty vaikuttaa uskovaisten uskonkäsityksiin esim. naispappeus ja perhesuunnittelu. monenlaisia valtakoneistoja on näihin tarkoituperiin valjastettu mm. sos media ja lehdistö.
lukkari
Valvoja
 
Viestit: 553
Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52

ViestiKirjoittaja Hannes69 » 11 Marras 2011, 01:36

En tiedä oliko Prevertin väärinymmärrys tahallista, koska jokainen, joka vähänkin on seurannut kirjoittelua asiasta, sai Taavetin kirjoituksesta käsityksen, että hänen arvionsa kohdistui uudistusmielisiin, ei esim SRK:hon. Ei ole kovin monta päivää aikaa kun Johannes Alaranta kirjoitti blogissaan että sielunhoitoa on vain sellainen, kun joku tulee itse pyytämään keskustelua tai sielunhoidollisia neuvoja. Kaikki muu on hengellistä väkivaltaa. Eli asian pitää lähteä aina ihmisen omasta pyynnöstä. Tämä on suuri harhaoppi ja Jumalan sanan vastaista. Kuinka silloin eksyksiin joutunut voisi löytää takaisin, jos häntä ei saisi neuvoa ennen kuin hän itse huomaa eksyneensä? Selityksenä ja perusteena tälle harhaopille näkisin sen, että he haluavat ettei kukaan saisi puhutella ja rakkaudella neuvoa näitä uudistusmielisiä, joilla Jumalan valtakunta on joutumassa hukkaan ja tuntuu osalla jo kokonaan joutuneen. Mutta miksi sitten kirjoitetaan: Joka palauttaa eksyneen tiensä kadotuksesta, pelastaa sielun kuolemasta... Ja miksi Paavali kirjoitti Korinttolaiskirjeen? Eiväthän he sitä pyytäneet.
Neuvon ja myös nuhteen sanat ovat vanhalle osalle karvasta, ei se kenenkään kunniaa lisää, jos lankeaa syntiin ja vaikka elää synnissä. Ja vielä jos toinen siitä rakkaudella nuhtelee. Se tuntuu lihalle ja verelle pahalta.
Joku voi tähänkin kirjoitukseen puuttua, kun eihän sellaisia sanoja kuin "rakkaudella" ja "neuvoa" voi samassa lauseessa käyttää. Neuvominenhan on rakkaudettomuutta. Ainakin mikäli on viime aikaisia kirjoituksia uskominen. Minä kuitenkin uskon niin vanhanaikaisesti että en pääse perille, jos minua ei rakkaudella neuvota, kun olen menossa harhaan ja siksi toivon että minua neuvottaisiin aina kun siihen on tarvetta.
Hannes69
Valvoja
 
Viestit: 819
Liittynyt: 24 Syys 2010, 01:00
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Marras 2011, 02:17

Ne kaiken neuvomisen demonisoijat varmaan haluaisivat poistaa Raamatusta esimerkiksi galatalaiskirjeen kokonaan, sillä eiväthän galatalaiset sellaista Paavalilta pyytäneet. Siitä huolimatta Paavali sen kirjoitti, käyttipä vallan sellaisia, ihmisjärkeen rakkaudettomilta tuntuvia sanoja, kuin "te hullut galatalaiset, kuka on vimmannut teidät totuutta uskomasta?" Uudemmissa käännöksissä on muita ilmauksia, mutta samaa kai tarkoittaa myös mieletön ja muut saman kaltaiset sanat. Kannattaisi lukea Jorma Kivirannan kirja galatalaisten eksymisestä, niin saisi edes hiukan tuntumaa siihen asiaan.

Uskon tietäväni ainakin suurin piirtein, mistä SRK.n pahoittelussa on kyse ja mitä tämä viimeinen ja useat aiemmat pahoittelut merkitsevät. Meidän sielujemme vihollinen kun on niin ovela, että se usein pukeutuu myös valkeuden enkelin sädekehään, mutta se ei suinkaan tee Jumalan rakkauden työtä, se ei kokoa vaan hajottaa Jumalan seurakuntaa. Joka on hiukankaan seurannut kristillisyyden historiaa, on varmaan havainnut, että hengellisen eriseuran taistelua seuraa aina toinen, edeltäjäänsä nähden päinvastainen. Niin kävi vanhan Israelin korpivaelluksen aikana, Kooran eriseuraa seurasi toinen vielä tuhoisampi. Uudenheräyksen seuraajaksi, monin paikoin rinnalle samaan aikaan, tuli Ruotsista Jellivaaran eksytys, joista ainakin osa tuli mielestään rauhoittamaan, mutta lakisaarnoillaan saivat monelle seudulle uudenheräyksen taisteluakin pahemman sekasorron, tai eksyttivät eräiden paikkakuntien uskovaisista melkoisen osuuden. Siellä missä niin sanottu pappien eriseura aiheutti vaikeimmat väännöt, seurasi sitä kohta kuivan ja kiivaan eksytyksen vaihe. Niin on käynyt myös silloin 1970 -luvulla, erityisesti sen viimeisinä vuosina. Kun joku kuivaa taisteluissa uskonsa, ettei muista olevansa vain armosta uskovainen ja armoa kerjäämässä, alkaa nähdä itsensä jalona Jumalan sotasankarina, ei osaa lopettaa oikeana hetkenä, vaan jatkaa siinä vaiheessa armosta uskovia lyöden ja repien. Siitä on kysymys, ja niin ne asiat ovat menneet. Sanoisin omakohtaisena kokemuksenani, että kokenut jotakin tietää, mutta vaivainen kaiken kokee.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja j-prevert » 11 Marras 2011, 10:13

Höpönlöpön, hävetkää nyt, aikuiset ihmiset. Te olette eri mieltä joidenkin julkisuudessa kirjoittaneiden henkilöiden kanssa, eikä siinä ole mitään pahaa. He ovat vahvoja ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista ongelmaa käydä debattia näistä teemoista. Ja keskustelu ja debattikin on juuri se, mitä tarvitaan.

Mutta se on vastuutonta, että te leimaatte hengellisen väkivallan kokemuksen jotenkin epäilyttäväksi, vääräksi ja jopa synniksi (jos oikein tulkitsen). Jopa ketjun otsikko antaa ymmärtää, että tällaiset kokemukset voivat tulla vain Jumalan valtakunnan ulkopuolelta tai vähintään laiteilta.

Todelliset hengellisen väkivallan uhrit eivät todellakaan ole niitä, jotka pitävät blogejaan tai kirjoittavat kolumnejaan. He ovat pääasiassa hiljaa ja osa on hyvin traumatisoituneita. On hienoa, että keskusyhdistyksemme lopulta kypsyi tämän asian myöntämään ja pyysi sitä anteeksi. Te sen sijaan jatkatte maassa makaavan potkimista.

Taavetti, minä alan väsyä tämän palstan henkiseen ilmapiiriin. Kiitän näistä muutamista vuosista, jota olen täällä saanut olla. On käyty hyviäkin keskusteluja, mutta pohjimmiltaan olen kyllä melko huolissani monesta palstanne painotuksesta, täällä vallitsevasta valtavasta kireydestä ja siitä, että käsissänne kristillinen rakkaus on kääntynyt jonkinlaiseksi hyökkääväksi tekojen ja kuuliaisuuden korostamiseksi. Sellaiseksi, jota minun lapsuuteni, nuoruuteni ja aikuisuuteni vanhoillislestadiolaisuus ei ole koskaan ollut. Eikä toivottavasti tule olemaankaan.

Jumalan rauhaan teille.

Poistaisitko, Taavetti, minun tunnukseni täältä.
j-prevert
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Marras 2011, 10:32

j-prevert kirjoitti:Poistaisitko, Taavetti, minun tunnukseni täältä.


Osaltani en kiistä väärää väkivaltaa, mutta pidän huolestuttavana, että siitä syyllistetään koko Jumalan seurakuntaa. Seurakunta ei ole syyllinen siihen, että useatkin sen jäsenet poikkeavat terveellisestä Kristuksen opista ja Kristuksen rakkaudesta. Sitä ymmärrän keskusyhdistyksemme johtokunnan pahoitelleen, jopa pyytäneen anteeksi sitä, että keskusyhdistys on tavallaan "leimautunut" asian tiimoilla. Uskon sen sillä pyrkineen rauhoittamaan tilannetta ja tarjoamaan sovinnon kättä heille, jotka sitä kättä kaipaavat.

En suostu ainakaan vielä uskomaan, että keskusyhdistyksemme johtokunta olisi lähtenyt joukkoparannusten tielle, tai tekemään parannusta toisten synneistä. Jos se oletukseni vastaisesti on sellaiseen lähtenyt, se on poikennut tai poikkeamassa siitä opetuksesta, jonka löydämme Raamatusta, että itsekukin tehköön parannusta omista synneistään, ja että toisten puolesta ei voi parannusta tehdä.

Nyt on j-prevert pyytänyt poistamaan tunnuksensa, niin tapahtukoon, jos hän pysyy pyynnössään. Minulla on ollut tapana kuitenkin antaa mahdollisille yksityisviestien vaihtaneille aikaa tallentaa mahdollinen käymänsä viestivaihto muualle. Niin teen nytkin, onhan itsellänikin ollut j-prevertin kanssa yksityistä viestien vaihtoa, joka katoaa nimimerkin poiston yhteydessä, ellei sitä ole tallennettu muille palvelimille. Ensi viikolla on vuorossa laajempi sammuneiden nimimerkkien poistaminen, sopinee j-prevert poistaa samassa yhteydessä? Tallentakaa haluamanne yksityisten viestien vaihto siihen mennessä, sillä nimimerkin poistamisen jälkeen sitä ei enää löydy yksityisten viestienne kansioista.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Marras 2011, 12:38

Seuraava kirkolliskokouksessa pidetty puheenvuoro kuvaa mielestäni hyvin sitä, mitä itsekin tiedän ja tunnen oikeaksi tässä kristillisyydessä ja muutenkin. Koska puhe käsittelee osaltaan aiheita, joista tässä ketjussa on keskusteltu, liitän kopioimani tekstin tähän jatkoksi.

Puheenvuoro
Leppänen Johannes, edustaja

Otsikko:
Kirkko 2020 - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuusselonteko, yleisvaliokunnan mietintö 4/2011 kirkkohallituksen esityksestä 11/2010

Täysistunto:
Keskiviikkona 9 päivänä marraskuuta 2011 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajakollegat. Meillä on käsiteltävänä yleisvaliokunnan laatima mietintö Kirkko 2020 -tulevaisuusselonteon pohjalta. Selonteon käsittely on ollut hyvin laaja. Myös selonteon laatiminen oli laaja prosessi ja nyt tämän selonteon pohjalta kirkolliskokouksen valiokuntien käsittely on hyvin laaja ja monipuolinen. Kuudelta valiokunnalta ja piispainkokoukselta on pyydetty lausunnot ja lisäksi merkillepantavaa on se, että hiippakuntavaltuustot ovat myös käsitelleet ja antaneet muistiot, jotka ovat hyvin mielenkiintoista luettavaa. Täällä on edellä jo laajasti tätä käsitelty ja yritän puhua niin, etten toistaisi paljoa niitä, vaikka muistaa sen, että kertaus on opintojen äiti. Meillä on selonteossa ja siitä annetuissa lausunnoissa paljon eväitä tulevaisuuskeskusteluun. Ja kirkko tarvitsee keskustelua tulevaisuudesta.

Tämä on erittäin hyvä pohja ja kuten täällä on edellisessä puheenvuorossa sanottu, tämä prosessi ei lopu tähän vaan se jatkuu ja on hyvä olla tällainen pohja, toimintakenttä, jonka pohjalta sitten keskustellaan. Muutama kommentti, nämä kommentit koskevat lausuntoja. Ensimmäinen kommentti on: Perustevaliokunnan lausunnon sivulta 3, jossa puhutaan uhkatekijöistä, jotka kirkkoamme ovat kohtaamassa. "Uhkana on, että kirkko kadottaa näkyvistä perustehtävänsä, menettää kyvyn puhua siitä. Kirkon puhe muuttuu uskonnollisesti sisällyksettömäksi. Yhtäältä ongelmana on keskittyminen organisaatiotasoon, toisaalta hengellisen puheen merkityksellisyyden kadottaminen. Kuuluuko kirkon puheesta, että se uskoo omaan asiaansa? On vältettävä etäännyttävää rationaalisuutta, mutta totuuskysymystäkään ei tule ohittaa". Tämä on mielestäni erittäin hyvin ilmaistu ja kun otan esille sanan uhkatekijä, on tämä minusta samalla myös mahdollisuus, kuten olemme tottuneet. Uhathan ovat aina myös mahdollisuuksia toiselta puolelta. Panen hyvin suurella kiitollisuudella merkille tämän, nimittäin jos meillä perustehtävä katoaa, katoaa meiltä kaikki. Emme me silloin tarvitse kirkossa organisaatiota, emme me tarvitse luottamushenkilöitä, ei vapaaehtoistyötä. Perustehtävän muistamisesta muistutetaan myös kaikissa yrityksistä maassamme. On hyvin mielenkiintoista, että viime vuosina, kun olen joidenkin yritysten strategiakeskusteluja seurannut ja ollut joissain mukanakin, on siellä yhtenä tärkeimpänä asiana: Muista perustehtävä. Sitä toistetaan toistamisesta päästyään. Kuinka paljon tärkeämpi tämän perustehtävän muistaminen on meille kirkossa.

Sitten hieman edelliseen liittyen. Ehkä tuo kytkentä on vähän ohut, mutta rohkenen sen kuitenkin ottaa esille. Ja sitä pyydän heti anteeksi, että se on vain yksityiskohta, mutta se sattui silmääni. Se on piispainkokouksen lausunnon sivulla 16, kun puhutaan keskeisistä suuntaviivoista suunnittelussa, päätöksenteossa ja niin edelleen. Tämä toinen pallukka, "Valmius perustella uskoa älyllisesti ja kyky puhutella ihmisiä kokonaisvaltaisesti, siis teologisuus". Olenko ymmärtänyt oikein, että olisi lisättävä valmiuksia perustella uskoa järjellä, sillä järkihän on käsittääkseni älyllistä. Raamatussa evankelista kirjoittaa muistaakseni kuitenkin jotenkin näin: kun ihminen ei tuntenut Jumalaa Jumalan antaman viisauden kautta, kelpasi Jumalalle tyhmän saarnan kautta vapahtaa ne, jotka uskovat. Siis uskolle on luvattu vanhurskaus, josta Paavali roomalaiskirjeessä hyvin laajasti puhuu, perustelee ja selittää. Toivon, että tämä siteeraamani lause voisi tarkoittaa sitä, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen vuorisaarnan jälkeen: "Vaan paremmin etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja sen vanhurskautta, niin sen kautta sen ohessa teille kaikki muukin annetaan". Siis usko ensin ja sen jälkeen Jumalan runsaat lahjat, ajalliset ja ennen kaikkea iankaikkiset. Ja näitä lahjoja me voimme perustella myös älyllisesti, konkreettisesti ja järjellä. Niitähän me saamme itse kukin nauttia täällä ajassa.

Mietinnön sivulla 15 on kappale herätysliikkeestä, johon täällä on jo viitattukin. Iloitsen sydämestäni tuosta kappaleesta. Se sisältää minusta aika paljon enemmän kuin siihen on kirjoitettu ja siihen on täälläkin jo viitattu. Kiitos näistä kommenteista. Ja kiitos kaikille muillekin, jotka ovat osallistuneet tähän työhön. En nimittäin halua nyt nostaa herätysliikkeitä johonkin tikun nokkaan, että ne olisivat vain ja ainoastaan kirkossa hyviä tai tarpeellisia, mutta että ne kuuluvat osana tähän rakkaaseen kansankirkkoomme.

Arvoisa puheenjohtaja, sitten juuri tähän aiheeseen liittyen. Hyvin arkana, voisi sanoa jopa vavisten puhun seuraavaksi yhden herätysliikkeen parista asiasta, jotka ovat olleet tässä vuosien varrella ja viime vuoden aikana paljon julkisuudessa. Voisi sanoa, että luupin alla. Te varmasti arvaattekin, eli vanhoillislestadiolaisuus ja siellä kaksi asiaa ehkä ylitse muiden. Nämä paljon puhutut hoitokokoukset ja tämä murheellinen, surullinen, traaginenkin asia eli lasten hyväksikäyttö. Minä en käytä tätä puheenvuoroa puolustaakseni mitään sen kaltaista toimintaa, mikä on Jumalan kasvojen edessä syntiä ja loukkaa toista ihmistä ja erityisesti kun se loukkaa Jeesuksen esimerkin mukaan Jumalan valtakunnan suurimpia. Tämä ei nouse tästä pohjasta. Mutta haluan tuoda muutaman näkökulman esille sen vuoksi, että julkisuudessa tätä aihetta on käsitelty koko liikkeen näkökulmasta aika yksipuolisesti ja liikkeen sisällä on väistämättä tullut sellainen ajatuskuva, että kun nimen jäljessä on merkintä vanhoillislestadiolainen, on se automaattisesti hyväksynyt tai hyväksymässä tämän kaltaisen menettelyn. Näinhän ei ole. Ensiksi näistä paljon puhutuista hoitokokouksista 1970 ja 1980 -luvuilla. Sen verran teen vertailun, että Rauhanyhdistyksen organisaatiohan on hyvin samantyyppinen kuin kirkonkin organisaatio: Itsenäiset rauhanyhdistykset, itsenäiset seurakunnat, jotka ovat se toiminnan ydin, sitten on keskusyhdistys ja on Kirkkohallitus, joka tukee kaikin mahdollisin keinoin toimintaa ja samalla hoitaa tiettyjä yhteisiä tehtäviä. SRK hoitaa lähetystehtävän, organisoi rippikoulutyön, leirityön ja tukee rauhanyhdistysten lapsi- ja nuorisotyötä, joka on varsin laajaa. Julkisuudessa esitetään, että hoitokokoukset 1970-luvulla organisoitiin SRK:sta, että sieltä tehtiin ohjelma minne mennään, ketä puhutellaan ja niin edespäin. Tämä ei pidä paikkaansa. Olen itsekin ollut tuollaisessa hoitokokouksessa. Olen ollut myös hoidon kohteena ja kiitän siitä Taivaan Isää vilpittömästi. Voisi sanoa niin, että siitä syystä ja sen johdosta olen teidän edessänne uskovaisena miehenä. Rauhanyhdistykset pyysivät apua, jos tällaista sanontaa voisi käyttää, että me emme nyt selviä, meillä on vähän pakka sekaisin näissä asioissa. Tämä oli se päälinja, mutta kiistämätön tosiasia on, että tuossa toiminnassa tapahtui taitamattomuuksia ja virheitä. Jos itsekin rupeaisin tällaisen sapluunan kautta niitä muutamaa tilaisuutta katsomaan, niin eihän ne inhimilliset tekijät hyvältä tuntuneet. Mutta se, että sieltä jää hyvä mieli ja kiitollisuus ennen kaikkea Jumalalle, se sielunhoito on tätä päivää. Julkisuudessa on esiintynyt sellaisia kannanottoja, että kristillisyydessä pelätään tänä päivänä uuden hoitokokousten kierteen käyntiinlähtöä. Voin vakuuttaa teille, että se ei pidä paikkaansa. Sielunhoitoa toivottavasti tehdään edelleenkin ja uskon, että sitä tehdään niin kauan kuin tässä maailman ajassa uskovaisia ihmisiä on. Jumala on näin tarkoittanut ja sanassaankin sen sanoo: "Neuvokaa teitä keskenänne ja sitä enempi kuin näette sen päivän lähestyvän". Mutta se, että me samalla tunnistamme ja tunnustamme ne virheet ja taitamattomuudet, jotka äsken sanoin. Se virhe tapahtuu aina silloin, kun Jumalan rakkaus menee tilanteesta, ovesta ulos, silloin tulee vallankäyttöä ja kaikki muut elementit. Mutta jos Jumalan rakkaus saa olla tilaisuudessa mukana, lopputulos on aina kaikille hyvä.

Sitten tähän toiseen aiheeseen, josta ei voi muuta todeta, kuin että se on järkyttävä asia. Että on esiintynyt lasten hyväksikäyttöä. Mutta siihenkin sanon heti alkuun, että julkisuudessa on myös esitetty kannanottoja, että se olisi meillä hyväksyttävää, että meillä opetetaan ja meillä ei pidetä sitä pahana asiana. Jotkut ovat sanoneet, että se on kulttuurissa ja rakenteessa. Kiistän jyrkästi tämän asian. Aina on opetettu ja opetetaan edelleenkin, että lasten hyväksikäyttö ja lapsiin puuttuminen kuten Jeesus opetti, me muistamme kaikki sen myllynkivivertauksen, joka on kova ja karmea, mutta se on totta: "joka yhdenkin näistä pahentaa". Me uskomme näin ja me opetamme näin. Mutta miksi on sitten tapahtunut näin? Yksittäiset uskovaiset ovat langenneet. En tiedä onko tässä salissa minun kanssani yhtään ihmistä, joka kokee että on joutunut syntiin. Luulen että on, sillä meitäkin koskee se, että yksikään ei ole synnitön. Tämä ei ole puolustelua, mutta siinä mielessä haluan tämän kertoa, että tämä leimaaminen, että liikkeen piirissä oleva leimataan tällä tavalla, sekään ei ole mukavaa. Me panimme ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tutkimuksen liikkeelle ja siitä tutkimuksesta selvisi, otan esille vain kaksi asiaa: Ensiksikin lopputulos oli se, kuten äsken sanoin, että opetuksessa ei puolusteta tai hyväksytä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä tai väkivaltaa, ei missään muodossa. Toiseksi, hyvin laajassa leirityössä, nuoriso- ja perhetyössä, tätä ongelmaa ei myöskään ole havaittu. Se on siis yksittäisten ihmisten lankeemus. Ja se on murheellinen ja surullinen asia.

Sanon kolmannen kerran, tarkoitukseni ei ole millään tavalla sitä puolustaa. Tässä yhteydessä on myös mainittu se, että vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä käytetään rippiä synnin peittona. Emme me opeta näin. Me opetamme, että ripissä voi sopia asiat Jumalan kanssa, Jumalan välimiehenä rippi-isän kanssa, mutta sen jälkeen, jos on kysymys ajallisesta rikoksesta tai johonkin muuhun ihmiseen kohdistuvasta väärästä teosta, pitää se asia sovittaa tai sopia. Näin opettaa Jumalan armo. Me olemme tehneet tämän asian tiimoilta hyvin paljon yhteistyötä viranomaisten kanssa ja olemme erittäin kiitollisia siitä. Viranomaiset ovat suhtautuneet hyvin luottamuksellisesti ja antaneet meille apua ja lisänneet osaamistamme näiden asioiden käsittelyssä. Ennen kaikkea uhrien ja myös siihen joutuneiden ihmisten kohdalla.

Olen myös kiitollinen siitä, että myös kirkon johto on tukenut meitä näissä vaikeissa asioissa ja niiden käsittelyssä kun olemme yrittäneet lisätä avoimuutta. Siitä esimerkkinä viikko sitten sunnuntaina piispa Peuran puheenvuoro Jyväskylän Rauhanyhdistyksen 100-vuotisjuhlissa, jossa hän kannusti, antoi tunnustusta ja kritiikkiä, mutta erityisesti tukea avoimuuden lisäämiseksi. Sen haluan tässä sanoa, jopa pöytäkirjaan merkiten, että Kotimaa-lehden uutisointi tuosta tilaisuudesta ei vastannut tilaisuuden kulkua lainkaan. En tiedä olenko koskaan elämässäni ennen, näin julkisesti tiedotusvälineiden kohdalla sanonut, mutta paikalla olleena sen nyt sanon. Ystävyydellä ja rakkaudella. Enkä ole suitsimassa tiedotusvälineiden suuta, mutta jossakin on myös se todellisuuden ja tulkintojen välinen raja.

Tänäkin päivänä ja edelleen tulevaisuudessa vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden tärkein tehtävä seuroissa, kaikissa toiminnoissa on pitää esillä Jumalan sanaa, armollista Jumalan tahtoa, jonka ytimenä on anteeksiantamuksen evankeliumi. Tämä on se tärkein työ ja tehtävä. Sitä tehdään raadollisten ihmisten kautta, syntisten ja vikaisten ihmisten kautta, mutta tämä on se päätehtävä. Ja tämän toivoisi myös kysyvän ihmisen löytävän. Me uskomme edelleen ja myös opetamme niin, että yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden päästään kerran kunniaan.

Kiitoksia kuluneesta neljästä vuodesta, kärsivällisyydestä itseäni kohtaan ja puheenvuorojani kohtaan. Tämä on ollut rikastuttava kausi. Täällä on mukavia ihmisiä ja tämä joukko on vakavissaan, tosissaan rakentamassa kirkkoa. Ja toivon, että itse voin olla niissä tehtävissä, joissa konsanaan tulevaisuudessa olen, tätä työtä tekemässä. Rakentamassa yhteistä kansankirkkoa. Kiitoksia.

Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Jani_S » 11 Marras 2011, 16:30

Hannes69 kirjoitti:En tiedä oliko Prevertin väärinymmärrys tahallista, koska jokainen, joka vähänkin on seurannut kirjoittelua asiasta, sai Taavetin kirjoituksesta käsityksen, että hänen arvionsa kohdistui uudistusmielisiin, ei esim SRK:hon.

Uskon tahallisuuteen, sillä niin monesti olen kehottanut häntä pitäytymään totuudessa. Hänen tapansa on siirtää asiaa hiukan sivuun, tuoda siihen ikään kuin asiaan liittyvänä jokin seikka, joka kuitenkin muuttaa kokonaissisältöä.

Ei ole kovin monta päivää aikaa kun Johannes Alaranta kirjoitti blogissaan että sielunhoitoa on vain sellainen, kun joku tulee itse pyytämään keskustelua tai sielunhoidollisia neuvoja. Kaikki muu on hengellistä väkivaltaa. Eli asian pitää lähteä aina ihmisen omasta pyynnöstä. Tämä on suuri harhaoppi ja Jumalan sanan vastaista. Kuinka silloin eksyksiin joutunut voisi löytää takaisin, jos häntä ei saisi neuvoa ennen kuin hän itse huomaa eksyneensä? Selityksenä ja perusteena tälle harhaopille näkisin sen, että he haluavat ettei kukaan saisi puhutella ja rakkaudella neuvoa näitä uudistusmielisiä, joilla Jumalan valtakunta on joutumassa hukkaan ja tuntuu osalla jo kokonaan joutuneen.

Nämä uudistusmieliset ovat nousseet saarnavirkaa vastaan, vastustamaan syntien anteeksiantoa, tekemään turhaksi Jeesuksen sovitustyötä, käännyttämään syntisiä pois synnintunnosta ja ohjaamaan heitä kadotukseen. Tämä on Pyhän Hengen pilkkaa, eikä sen synnin tekijä saa sitä eikä mitään muutakaan syntiä enää anteeksi. Hänen osansa on kadotuksen vaiva. Näin sanoo raamattu.

Joka näitä vastaanseisojia myötäilee, ajatelkoon nyt vielä kerran, mitä on tekemässä. Tänään voi olla viimeinen kerta, kun tästä muistutetaan. Niille, joilla ei ole enää mitään synnintuntoa Jumalan otettua sen pois, tämäkin varoitus on vain hengellistä väkivaltaa, mutta herättäköön heidän surkea tilansa vielä niitä, jotka kuulevat Jumalan kutsuvan äänen: Poikani ja tyttäreni, ole hyvässä turvassa, sillä sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.
Jani_S
tosi ahkera
 
Viestit: 506
Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24

ViestiKirjoittaja O.M » 24 Marras 2011, 15:01

Päivämiehen 47/2011 pääkirjoitus:

"Pääkirjoitus: Jumalan sana ohjaa valintoja
Viime viikolla vietettiin kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää, joka on YK:n vuonna 1996 julistama juhlapäivä. Unescon yleiskokouksen vuonna 1995 hyväksymän julis­tuksen mukaan ”Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteiden mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan.”

Tässä ajassa monelle tuo tulevaisuuden uhkakuvia voimistuva asenneilmapiiri, joka toisaalta korostaa vapautta ja suvaitsevaisuutta, mutta on toisaalta valmis tuomitsemaan jopa ihmisoikeuksia loukkaavana elämäntavan ja valinnat, jotka pohjautuvat Raamatun opetukseen.

Jumalan sanan arvopohjan perustalta suvaitsevaisuus ei merkitse synnin ja vääryyden hyväksymistä, mutta kylläkin ihmisarvon kunnioittamista ihmisen ajattelutavasta ja teoista riippumatta. Raamattu neuvoo pitämään rauhan kaikkien ihmisten kanssa ja rakastamaan vihamiehiäkin. Kultainen sääntö ohjaa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12).

Vapahtajamme on paras esikuva suvaitsevaisuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Hän ei tuominnut ihmisiä heidän tekojensa tähden, vaan halusi vapauttaa heidät synnin ahdistavan ja vangitsevan voiman alta. ”Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.” (Joh.12:47–48.)

Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala lähestyy ihmisiä antaakseen heille pelastuksen. Tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät Jumalan yhteyteen.

Tämä evankeliumin ilosanoma ei ole rajoitettu ihmisen kansallisuuden tai rodun mukaan, vaan sitä kehotettiin julistamaan kaikkialle maailmaan: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni” (Matt. 28:19). Evankeliumi ei ole myöskään rajallista, vaan Jumalan armo on mittaamaton. Siinä katuva syntinen saa uskoa armosta kaikki synnit anteeksi.

Adventti on odotuksen ja valmistautumisen aikaa. Joulun odotuksessa tärkeintä ei ole ulkonainen, vaan sisäinen valmistautuminen. Tärkeintä on, että sydän on valmis Vapahtajan tulemiselle. Se tuo oikean joulumielen ja vapauttaa ajan tuomista uhkakuvista ja paineista. Jumalan sanaan ankkuroituva usko antaa turvallisen pohjan elämälle. Elävään uskoon pohjautuvat odotukset täyttyvät kerran."


Kommentteja tästä:

"Viime viikolla vietettiin kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää, joka on YK:n vuonna 1996 julistama juhlapäivä. Unescon yleiskokouksen vuonna 1995 hyväksymän julis­tuksen mukaan ”Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteiden mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan.”

Itse osoitan suvaitsevaisuutta niin, että pidän kiinni omasta vakaumuksestani, jonka mukaan ehkäisyn hyväksyvä ei ole aidosti uskova, mutta suon ehkäisyn hyväksyville oikeuden pitää itse itseään uskovina. Oikea suvaitsevaisuus on tällaista erilaisten vakaumusten rauhanomaista rinnakkaineloa. Oikea suvaitsevaisuus ei ole sitä, että ehkäisyn hyväksyvät ihmiset yrittävät leimata toisinajattelijat (ehkäisyä syntinä pitävät) perusteettomasti "hengellisen väkivallan" käyttäjiksi.

Mikä pätee uskonvapauteen, pätee myös ilmaisunvapauteen: voin väittää, ettei ehkäisyn hyväksyvä ole oikein uskova. Ehkäisyn hyväksyvä voi väittää, että on. Voin paheksua ehkäisyn pitämistä synnittömänä. Ehkäisyn hyväksyvä voi paheksua ehkäisyn pitämistä syntinä.

Suvaitsemattomille "suvaitsevaisuuden" puolestapuhujille aito suvaitsevaisuus ei kelpaa. He haluaisivat pakottaa esim. minut pitämään ehkäisyn hyväksyviä (siis heitä itseään) oikein uskovina. He eivät suo toisille oikeutta pitää kiinni omasta vakaumuksestaan. He yrittävät lyödä "hengellisen väkivallan" käyttäjän leimaa niihin, jotka eivät pidä heitä oikein uskovina. Eikö tuollainen perusteettomasti hengelliseksi väkivallankäyttäjäksi leimaaminen ole tosiasiassa juuri yksi hengellis-henkisen väkivallan muoto? Heidän mielestään uskonnon, ajatuksen, mielipiteen ja ilmaisun vapaus toteutuvat niin, että jokainen saa olla ehkäisyn hyväksyvien ekumeenikkojen kanssa samaa mieltä. :-I

Entiset vl:t, liberaali-vl:t ja vl-liikkeen ulkopuoliset ekumeenikot ovat omineet itselleen käsitteen "hengellinen väkivalta". Tosiasiassa he tarkoittavat sillä tilannetta, kun he pahoittavat mielensä siitä, etteivät vl:t pidä heitä oikein uskovina. Heiltä on jäänyt oivaltamatta, että vl:ten vapaus uskoa tavallaan ei vähäisimmässäkään määrin loukkaa heidän omaa vapauttaan uskoa tavallaan.

Itse pahoitan mieleni siitä, kun minua vihjaillaan, painostetaan ja uhkaillaan "hengellisen väkivallankäyttäjän" leimalla sen vuoksi, että pidän omasta vakaumuksestani kiinni, suoden kuitenkin toisille oikeuden vakaumukseensa.

Itse pidän vanhoillislestadiolaisuudessa saamaani uskoa ainoana oikeana, mutta mielestäni kaikki, ihan kaikki, saavat uskoa olevansa oikeassa uskossa: ekumeenikot, muslimit, ateistit, hindut, buddhalaiset, sintolaiset, taolaiset, juutalaiset, katolilaiset, ortodoksit, baptistit, helluntailaiset, kirkkoluterilaiset, isoesikoiset, pikkuesikoiset, uusheränneet, elämänsanalaiset, sillanpääläiset, liberaali-vl:t, agnostikot, jainalaiset, sikhiläiset, jehovalaiset, adventistit, mormonit, metodistit, koptit, amishlaiset jne.

Periaate "elä ja anna muidenkin elää" tunnetaan ekumeniassa nykyään muodossa "elä ja pakota keinoja kaihtamatta kaikki kristinuskoiset ekumeenikoiksi".
Viimeksi muokannut O.M päivämäärä 24 Marras 2011, 19:17, muokattu yhteensä 1 kerran
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Hannes69 » 24 Marras 2011, 16:40

Niin ja aamen. Vastaa ajatuksiani.
Hannes69
Valvoja
 
Viestit: 819
Liittynyt: 24 Syys 2010, 01:00
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

ViestiKirjoittaja juruulanko » 24 Marras 2011, 19:56

minä olen joskus puolivakavissani liittyen miettinyt, että milloinhan tämä henkinen väkivalta-syyttely yltää politiikan puolelle. Esim jos joku raukkaparka kepu erehtyy ehdottamaan maataloustukien leikkausta, tai vihreä lisäydinvoimaa, tai vasuri työttömyysturvan alentamista, tai kokoomuslainen pääomaveron kiristystä, tai persu kannattamaan EUta, tai rkp:läinen pakkoruotsin poistoa tai demari AY-liikkeen kieltämistä jne. Puhutteluunhan näistä pääsee. Pahimmillaan tulee potkut puolueesta. Silkkaa henkistä vakivaltaa, eikö totta?
Anna vaattees aina valkiat olla, ja älä puututa voidetta pääs päältä. (Saarn. 9:8)
Avatar
juruulanko
puuhakas
 
Viestit: 215
Liittynyt: 30 Heinä 2009, 15:39

ViestiKirjoittaja Aada » 26 Marras 2011, 14:40

Nyt löi JaniS:ltä yli. Aika raskaita syytöksiä.
Aada
tutustunut
 
Viestit: 32
Liittynyt: 10 Maalis 2009, 22:10

ViestiKirjoittaja Taavetti » 26 Marras 2011, 16:45

Aada kirjoitti:Nyt löi JaniS:ltä yli. Aika raskaita syytöksiä.

Aika raskaita mutta tosia, aivan tosia. Jos katsot tarkemmin, prevert halusi pois jo ennen Janin kommenttia, oletan tietäväni, miksi halusi nyt jo toistamiseen. Moittihan hän minunkin kirjoitustani, vaikka kirjoitin sellaista, minkä todeksi tiedän. (Teepee) ja prevert ovat kirjoittaneet paljon hyvää ja asiallista tekstiä, mutta ei ilmeisesti kestä katsoa rehellistä totuutta silmiin, kun näköjään haluaa silittää myötäkarvaan Jumalan valtakunnan roskittajia ja tervaajia.

Olen kyllä havainnut tiettyä kireyttä Janinkin viesteissä, mutta taustat tietäen en ole katsonut aiheelliseksi siihen enemmälti puuttua.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Emka » 26 Marras 2011, 22:37

Aada kirjoitti:Nyt löi JaniS:ltä yli. Aika raskaita syytöksiä.


Mielestäni niitä raskaita syytöksiä tulee juuri sieltä "toiselta puolelta". Onhan se ymmärrettävää ettei ne ihmiset jotka eivät elä siionin rakkaudessa kestä totuutta ja varsinkaan synnistä nuhtelua. Pitäisi vain pöyhiä tyynyä pehmeämmäksi että nukuttaisi paremmin.

Ps. 1:5

Sentähden ei jumalattomat kestä tuomiota, eikä syntiset vanhurskasten seuraa.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja kiero » 28 Marras 2011, 00:00

Jani_S kirjoitti:Nämä uudistusmieliset ovat nousseet saarnavirkaa vastaan, vastustamaan syntien anteeksiantoa, tekemään turhaksi Jeesuksen sovitustyötä, käännyttämään syntisiä pois synnintunnosta ja ohjaamaan heitä kadotukseen. Tämä on Pyhän Hengen pilkkaa, eikä sen synnin tekijä saa sitä eikä mitään muutakaan syntiä enää anteeksi. Hänen osansa on kadotuksen vaiva. Näin sanoo raamattu.

Joka näitä vastaanseisojia myötäilee, ajatelkoon nyt vielä kerran, mitä on tekemässä. Tänään voi olla viimeinen kerta, kun tästä muistutetaan.


LOL :D
Mustanaamio on kova koville.
-vanha sananlasku
kiero
kiinnostunut
 
Viestit: 5
Liittynyt: 15 Kesä 2010, 14:38

ViestiKirjoittaja Taavetti » 28 Marras 2011, 03:01

kiero kirjoitti:
Jani_S kirjoitti:Joka näitä vastaanseisojia myötäilee, ajatelkoon nyt vielä kerran, mitä on tekemässä. Tänään voi olla viimeinen kerta, kun tästä muistutetaan.

LOL :D


Naura jos haluat!
LOL | Urbaani Sanakirja
urbaanisanakirja.com/word/lol/
11. lokakuu 2007 – LOL - HAHAAHHAHA Jos netissä kirjoitat LOL, lyhenne tarkoittaa samaa kun oikeessa elämässä nauraisit todella paljon ääneen. LOL lyhenne ...
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 28 Marras 2011, 09:15

Olen Jani_S:n kanssa pitkälti samaa mieltä uudistusmielisistä.

Ei voi olla huomaamatta, että uudistusmieliset nauttivat vl-seurakunnan saattamisesta huonoon valoon. Ei voi olla huomaamatta, että uudistusmieliset nauttivat roskittamisella saamastaan suosiosta maailmassa. En osaa arvostaa koulukiusaajia, jotka toisia oppilaita kiusaamalla tavoittelevat omaa suosiota. Siitähän roskittamisessa on kyse.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Jani_S » 14 Joulu 2011, 08:55

Aada kirjoitti:Nyt löi JaniS:ltä yli. Aika raskaita syytöksiä.

En peru yhtään sanaa. Raamattu osoittaa eriseuraiset Jumalan sanan ja evankeliumin työn kaikista pahimmiksi vihollisiksi ja neuvoo karttamaan heitä sen jälkeen, kun heitä on kerran tai kahdesti varoitettu. Sen suurempaa toivoa heidän parannuksenteostaan ei edes itse raamattu anna.

Eriseuraisuus eli nouseminen Jumalan valtakunnan keskeltä evankeliumia vastaan on vihoviimeinen vaihe siinä omavanhurskauden myrkyssä, jonka sielunvihollinen voi päästä kylvämään langenneeseen sydämeen. Kun synnintunto katoaa jatkuvan kovakorvaisuuden myötä, ihminen ei näe itsessään enää mitään muuta kuin synnittömyyttä ja pitää itseään läpeensä vanhurskaana. Siinä tilassa hän ei enää tarvitse Jeesuksen sovitusta, eivätkä häneen tehoa enää mitkään nuhteetkaan, vaan kaikki on yhtä ja samaa hengellistä pöhötystä.

Kun usko on mennyttä, menee ilman muuta myös entinen Pyhän Hengen luoma yhteys. Se näitä eriseuraisia enää yhdistääkin, että Jumalan valtakunta on heidän yhteinen vihollisensa ja sitä vastaan vehkeillään; se kun ei enää lupaa heille taivasta, vaan uhkaa kadotuksella, elleivät he tee parannusta. Jumalan valtakunta nimittäin saarnaa kokonaista Jumalan sanaa, josta ei voi erottaa lain nuhteita pois, kuten omavanhurskaan saarnasta.

Kaikesta lain tuomiosta ja joidenkin lopullisesta eksymisestä huolimatta Jumalan valtakunta lupaa vieläkin armon katuvalle ja kaikkien syntien anteeksiannon Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Jota synti vaivaa ja iäisyys säikyttää, saa tarttua Jumalan sanan armolupauksiin ja uskoa kaikki syntinsä anteeksi niiden laadusta ja määrästä riippumatta. Tee vielä parannus, sinä Pyhän Hengen herättämä tuhlaajapoika, niin pääset epäuskosta uskoon ja taivaan perilliseksi. Pääset jo täällä armon ajassa uskolla omistamaan sitä, mikä sinua odottaa lyhyen elämän jälkeen taivaan katoamattomassa kodissa.
Jani_S
tosi ahkera
 
Viestit: 506
Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24

ViestiKirjoittaja kiero » 14 Joulu 2011, 14:47

Ole Jani ahkera ja tee parannus noista lihan käsivarrella kirjoitetuista puheista, ennenkuin myöhäinen saavuttaa.
Mustanaamio on kova koville.
-vanha sananlasku
kiero
kiinnostunut
 
Viestit: 5
Liittynyt: 15 Kesä 2010, 14:38

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa