Miten saa synnit anteeksi

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

ViestiKirjoittaja nuusku » 10 Kesä 2013, 15:39

mies kirjoitti:Tuon olen kuullut sellaisten suusta, jotka eivät vakuuta. Missä Jeesus suuttui? Edes 'rosvojen luolaa' tyhjentäessä hän teki sen rakkaudella, ei vihalla?

Laittamalla 1776-nettibibliaan hakusanan vihastui tulee kymmeniä kertoja kohta, 1. Moos kirjasta lähtien jossa Jumala tai Jeesus vihastui. Nykyajan suomen kielessä voi kai sanoa että vihastua ja suuttua ovat synonyymejä. Mutta on eri asia vihastua ja vihata. Eri asia vihastua ja tehdä jotain vihassa. Vihastuminen on tunne jonka kokee. Minulla vihastuminen johtaa usein syntiin, ainakin ajatuksen tasolla ja usein sanoissa ja teoissakin. Mutta syntini ei ollut alkuperäinen vihastuminen tai suuttuminen, vaan se, miten menettelin kyseisen tunteen kanssa.

Suuttuminen ei ole syntiä, mutta usein suuttumisen seurauksena joutuu syntiin.
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja mies » 11 Kesä 2013, 07:19

nuusku kirjoitti:
mies kirjoitti:Tuon olen kuullut sellaisten suusta, jotka eivät vakuuta. Missä Jeesus suuttui? Edes 'rosvojen luolaa' tyhjentäessä hän teki sen rakkaudella, ei vihalla?

Laittamalla 1776-nettibibliaan hakusanan vihastui tulee kymmeniä kertoja kohta, 1. Moos kirjasta lähtien jossa Jumala tai Jeesus vihastui. Nykyajan suomen kielessä voi kai sanoa että vihastua ja suuttua ovat synonyymejä. Mutta on eri asia vihastua ja vihata. Eri asia vihastua ja tehdä jotain vihassa. Vihastuminen on tunne jonka kokee. Minulla vihastuminen johtaa usein syntiin, ainakin ajatuksen tasolla ja usein sanoissa ja teoissakin. Mutta syntini ei ollut alkuperäinen vihastuminen tai suuttuminen, vaan se, miten menettelin kyseisen tunteen kanssa.

Suuttuminen ei ole syntiä, mutta usein suuttumisen seurauksena joutuu syntiin.


Tuo kuulostaa hyvin vaaralliselta, että vanhan liiton Herran teot oikeuttaisivat tämän päivän ihmisiä samoin tekemään? Sana tuli lihaksi, ja sai nimen Jeesus - tarkoitin tuota uuden testamentin Jeesusta (joka toki saman on kuin vanhan liiton aikana), kun hän oli keskellemme ihmisenä tullut.

Vuorisaarnasta:

1992: Matt.5 kirjoitti:21 "Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. 22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.


On toki niin, ettei voi olla totta samanaikaisesti kuulemasi seurapuhe ja samalla Gregory/Luther/M.Suo. Pudasjärveltä oli kerran vieraileva puhuja käymässä, ja hän sanoi
seurapuheessaan että siellä oli joskus seurakunta niin tarkkana, (ja tarkka) että jos puhujaveli ei puhunut kuten oli ennen kuultu ja uskottu, niin seurakunta pudisti päätään, ja tästä puhuja tiesi heti asiaa korjata. Näinollen puhujaveli todisti, etteivät he aina puhu kuin pitäisi, vaan että erehdyksiäkin sattuu. Uskovainen puhuja tosin ei tieten tahtoen lähde puhumaan omiaan, vaan vahingossa.

Huolimatta siitä, oliko oikeassa tässä tapauksessa kumpi vain osapuoli, niin edelleen se ei vakuuta, että Elihun piti asia suuttuen esittää; tai että suuttuminen olisi jotenkin oikeutettua. Nyt on kuitenkin kyse ihmisen suuttumisesta, ei Jumalan.

Oikeuttaako se, että näkee kolmen kaverin yrittävän auttaa tehottomasti, suuttumaan?

"5 Mutta kun hän näki, ettei kukaan noista kolmesta enää kyennyt vastaamaan Jobille mitään, hän suuttui. "

Onko aihetta suuttua, jos joidenkin vastaukset ovat vaillinaisia?

" 3 ja hän suuttui Jobin ystäviin, koska nämä eivät pystyneet vastaamaan Jobille, vaikka katsoivat, että Job oli väärässä."

Onko aihetta suuttua Jobille, koska hän katsoi olevansa oikeassa?

"Hän suuttui Jobille, koska Job katsoi, että hän, Job, oli oikeassa ja Jumala väärässä"

Jobin kirja kuvaa kärsimystä, mutta kyllä se taitaa olla myös sitä sen lukijallekin.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja ELIHU » 11 Kesä 2013, 11:23

mies kirjoitti:
nuusku kirjoitti:
mies kirjoitti:Tuon olen kuullut sellaisten suusta, jotka eivät vakuuta. Missä Jeesus suuttui? Edes 'rosvojen luolaa' tyhjentäessä hän teki sen rakkaudella, ei vihalla?

Laittamalla 1776-nettibibliaan hakusanan vihastui tulee kymmeniä kertoja kohta, 1. Moos kirjasta lähtien jossa Jumala tai Jeesus vihastui. Nykyajan suomen kielessä voi kai sanoa että vihastua ja suuttua ovat synonyymejä. Mutta on eri asia vihastua ja vihata. Eri asia vihastua ja tehdä jotain vihassa. Vihastuminen on tunne jonka kokee. Minulla vihastuminen johtaa usein syntiin, ainakin ajatuksen tasolla ja usein sanoissa ja teoissakin. Mutta syntini ei ollut alkuperäinen vihastuminen tai suuttuminen, vaan se, miten menettelin kyseisen tunteen kanssa.

Suuttuminen ei ole syntiä, mutta usein suuttumisen seurauksena joutuu syntiin.


Tuo kuulostaa hyvin vaaralliselta, että vanhan liiton Herran teot oikeuttaisivat tämän päivän ihmisiä samoin tekemään? Sana tuli lihaksi, ja sai nimen Jeesus - tarkoitin tuota uuden testamentin Jeesusta (joka toki saman on kuin vanhan liiton aikana), kun hän oli keskellemme ihmisenä tullut.

Vuorisaarnasta:

1992: Matt.5 kirjoitti:21 "Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. 22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.



ELIHU :


Hämmästelen nuuskun tavoin tätä käsitystäsi elihusta.
Olisi paljonkin kohtia Jobin kirjaan liittyen, missä voisi asiaa perustella sillä, miten nuusku sanoi ja miten itse n. 40 vuotta olen elävän kristillisyyden keskellä kuullut saarnattavan ( en koskaan sinun esittämälläsi tavalla, nimimerkki - mies).

Esim . noin 2 vuotta sitten olin Jämsän kr- opistolla viikonloppukurssilla jossa koko viikonlopun aiheena oli juuri Jobin kirja.
Opettajina oli mm. Niilo Rauhala, ym. hyvin kokeneita jo iäkkäitäkin veljiä opettajina.
Heidän käsityksensa, kuin myös kurssilaisten käsitys poikkesi kyllä täysin siitä, mitä nyt esität tässä ketjussa.

Vielä huomaan yhden seikan ottamistasi raamatunlainauksista, ovatko ne vain sattumalta otettu itseäsi tukevista käännöksistä ( yleensä uusimmasta) ?

Esim. Biblia sanoittaa eri tavalla tuon jakeen alun Matt. 5:22

" 22 Mutta minä sanon teille: että jokainen, joka tyhmästi vihastuu veljellensä, hänen pitää tuomioon vikapää oleman; "

Ainakin minä luen ja tulkitsen tuon aivan eri tavalla kuin esiin nostamasi uusin käännös tuon tulkitsee.

Oletan, että itsekin ymmärrät tuon oleelisen eron, en lähde sitä ajan puutteen vuoksi enempää avaamaan.

Toivon, että ottamasi raamatun lainaukset vain määrätyistä käännöksistä ovat sattumaa, eikä tarkoitushakuisuutta.


Nimittäin niillä " ratsastamalla" voidaan perustella eri asioita yhdistelemällä hyvinkin toiseen lopputulokseen tullen, kuin mitä raamatun kokonaisopetus on.
Nimimerkki Wehan monet kirjoitukset ovat yksi hyvä esimerkki tästä tyylilajistaja-(':o')

Ei ole sattumaa , että elävä kristillisyys on halunnut pitäytyä Biblia -raanmatun hengessä, vaikka sen vanhahtava ja osin koukeroinen kieli tiedostetaankin haasteeksi. Sen arvostamiseen on perustellut syynsä, monissa keskeisissä, tärkeissä kohdissa uudemmat käännökset opettavat selkeästi eri tavalla.

Aiheesta enempää taholtani ajanpuutteen vuoksi en kommentoi.
ELIHU
touhukas
 
Viestit: 191
Liittynyt: 12 Huhti 2005, 02:12

ViestiKirjoittaja mies » 11 Kesä 2013, 12:37

ELIHU kirjoitti:Esim. Biblia sanoittaa eri tavalla tuon jakeen alun Matt. 5:22

" 22 Mutta minä sanon teille: että jokainen, joka tyhmästi vihastuu veljellensä, hänen pitää tuomioon vikapää oleman; "

Ainakin minä luen ja tulkitsen tuon aivan eri tavalla kuin esiin nostamasi uusin käännös tuon tulkitsee.

Oletan, että itsekin ymmärrät tuon oleelisen eron, en lähde sitä ajan puutteen vuoksi enempää avaamaan.

Toivon, että ottamasi raamatun lainaukset vain määrätyistä käännöksistä ovat sattumaa, eikä tarkoitushakuisuutta.


Nimittäin niillä " ratsastamalla" voidaan perustella eri asioita yhdistelemällä hyvinkin toiseen lopputulokseen tullen, kuin mitä raamatun kokonaisopetus on.
Nimimerkki Wehan monet kirjoitukset ovat yksi hyvä esimerkki tästä tyylilajistaja-(':o')

Ei ole sattumaa , että elävä kristillisyys on halunnut pitäytyä Biblia -raanmatun hengessä, vaikka sen vanhahtava ja osin koukeroinen kieli tiedostetaankin haasteeksi. Sen arvostamiseen on perustellut syynsä, monissa keskeisissä, tärkeissä kohdissa uudemmat käännökset opettavat selkeästi eri tavalla.

Aiheesta enempää taholtani ajanpuutteen vuoksi en kommentoi.


Voi asia toki olla niin tai näin Job/Elihun kohdalla, en sitä sillensä ole itse päättämään.
Tosin edellen mielellään kuulisin, miksi Elihun suuttuminen (Job.32) on perusteltua ja oikein? Suuttuiko hän 'viisaasti'? Se ei tunnu itselleni oikein avautuvan. Samankaltaista apua tuntuu nimittäin tämä maailma paljon tarjoavan: 'jos ei vieläkään usko, laitetaan mediaan, ja vielä poliisille asia', hyvin kovalla sydämellä, kaikkien kuullen, eikä kahden kesken.

Ajattelen, että Jumala itse on käännöstöiden takana, ja näinollen jokainen asianmukaisesti tehty käännös on totista Jumalan sanaa - vaikka paikoin toki
niissä on vivahde-eroja. Usein puheissa kuullankin eri käännösten versioita,
toinen toistensa tukemiseksi, ei hajoittamiseksi.

Näinollen raamattu käännöksestä riippumatta, on Jumalan sanaa mielestäni. Jos ei niin olisi, mihin sitä voisi turvautua? Jos ajatellaan, että käännöstyöt ovat vain ihmisten aikaansaannoksia, ihmisten työtä ja ihmisten puhetta, onko silloin siinä sijaa Jumalan sanalle? Jos ajatellaan, että vain tietty käännös on hyvä, jota nykypäivän ihminen ei oikein vaivatta pysty lukemaan, niin eikö siinä ole vaara, että kohta ei Sanaa ole selkokielellä ollenkaan? Mitä ne nuoret sitten lukisivat? Myös on englannin kieliset raamatut ovat olemassa, ja niitäkin kuulee nykyään puheissa siteerattavan.

Itse käytän 1992 käännöstä, koska siitä ymmärrän helpoiten.

1933,38:

"22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. "

Englanninkielisissä raamatuissa, joissain manuskripteissä, on biblian 'tyhmästi' tilalla "ilman syytä": KJV:

"22 But I say unto you, That whosoever is angry with his brother without a cause shall be in danger of the judgment: and whosoever shall say to his brother, Raca, shall be in danger of the council: but whosoever shall say, Thou fool, shall be in danger of hell fire."


Lars Levikin kertoo eräässä saarnassaan Jobin kavereista yleisesti, ei tarkentaen kolmeen:
http://www.laestadiustexter.se/CP%20065B%20FIN.htm

Luther käyttää myös eräässä toisessa teoksessa Elihusta nimitystä 'just like the good-for-nothing chatterer Elihu (Job.32:18)


Tuosta Matt.22:sta on Lutherin selitys, jos jotakuta kiinnostaa:
http://www.archive.org/stream/commentar ... 8/mode/2up
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja Hannes69 » 11 Kesä 2013, 13:11

Kristillisyyden käsitys käännöksistä on hieman eri kuin mitä mies toi esille. Esim 38-käännöksessä on tarkoituksellisesti lähetyskäsky väännetty sellaiseksi että vanhurskauttaminen tapahtuu kasteessa. Se ei ole Jumalan sanaa vaan ihmisoppia. Vaikutusta on myös sillä, millä mielellä käännöstä on tehty. Ei jumala kaikkea raamattutyötä johda, varsinkaan silloin kun tekijät pyrkivät muuttamaan raamatun ilmoitusta. On vaikea ajatella että Jumala on ollut kaikkea käännöstyötä johtamassa kun eri käännöksissä on selvästi eri oppia.
Hannes69
Hannes69
Valvoja
 
Viestit: 819
Liittynyt: 24 Syys 2010, 01:00
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

ViestiKirjoittaja mies » 11 Kesä 2013, 13:32

Hannes69 kirjoitti:Kristillisyyden käsitys käännöksistä on hieman eri kuin mitä mies toi esille. Esim 38-käännöksessä on tarkoituksellisesti lähetyskäsky väännetty sellaiseksi että vanhurskauttaminen tapahtuu kasteessa. Se ei ole Jumalan sanaa vaan ihmisoppia. Vaikutusta on myös sillä, millä mielellä käännöstä on tehty. Ei jumala kaikkea raamattutyötä johda, varsinkaan silloin kun tekijät pyrkivät muuttamaan raamatun ilmoitusta. On vaikea ajatella että Jumala on ollut kaikkea käännöstyötä johtamassa kun eri käännöksissä on selvästi eri oppia.



Kirjoitinkin, että jotka ovat asianmukaisesti käännetty, ei toki kaikkia mahdollisia käännöksiä.

Varmaan tarkoitat tuota Matt.28:a?

1933,38
19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

1992:
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

Mutta myös:

19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.

19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20 ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.


Mark.16:

15 Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. 16 Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

15. Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
16. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.


Raamattu tai mikään oppi ei kuitenkaan perustu yhteen yksittäiseen lauseeseen, vaan raamattu on kokonaisuus: tuossa Matt.28:sakin on sidesana 'ja'; lisäksi yhtälailla ja yhtäaikaa on totta Mark.16. Eli siis Matt.28 ja Mark.16 on yhtäaikaa totta, ne täydentävät toisiaan?
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja Hannes69 » 11 Kesä 2013, 14:23

On totta että eri käännöksissä on vivahde-eroja mutta on niissä myös opillisia eroja, kuten juuri tuo kastakaa/kastamalla-ero, kuten olemme saaneet huomata keskusteluista wehan kanssa. Eli tarkoitan tällä sitä että eroja käännösten välillä on paikoin niin paljon että vanhurskauttaminen siirtyy toiseen paikkaan. Se on perustavaa laatua oleva ero. Siksi on hyvä tuntea eri käännöksiä ja kuten kristillisyydessä on usein todettu, Luterilainen oppi on parhaiten näkyvissä vanhassa bibliassa, myöhemmissä käännöksissä on enemmän sekavuutta opissa huolimatta ymmärrettävämmästä kieliasusta. Ajattelen että tämäkin kiista jobin ystävien tilasta johtuu osittain juuri käännöseroista. Joka vihastuu veljeensä/joka tyhmästi vihastuu veljeensä/joka ilman syytä vihastuu veljeensä. Niissä on eroa, joka saa aikaan myös tulkintaerimielisyyttä. Tämä ajatuksena että vaikka Raamattu on Jumalan sanaa, jos joku paikka Raamatussa on käännösvirheestä johtuen vastoin Raamatun kokonaisilmoitusta, emme voi riippua siinä.
Hannes69
Hannes69
Valvoja
 
Viestit: 819
Liittynyt: 24 Syys 2010, 01:00
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Kesä 2013, 15:09

v. 1992 käännös:
Efesolaiskirje 4

26 Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee. [Ps. 4:5; Jaak. 1:20]

1933/1938 käännös:
26 "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,

Biblia:
26 Vihastukaat ja älkäät syntiä tehkö, älkäät antako auringon laskea ylitse teidän vihanne,

Muutama jae närkästymisestä Biblian mukaan, osoittavat että närkästymistä eli vihastumista on monenkaltaista ja että Jeesuskin närkästyi oikeasta asiasta:
Löytyi 9 jaetta Biblia 1776 tekstistä.

1[i]. Sam. 17:28
Kuin hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen näitä puhuvan miesten kanssa, närkästyi hän suuresti Davidin päälle ja sanoi: miksi sinä olet tänne tullut? ja miksis olet jättänyt vähän lammaslauman metsän korpeen? Minä tiedän sinun ylpeytes ja sydämes pahan sisun; sinä olet tänne tullut sotaa katsomaan.

1. Sam. 18:8
Niin Saul närkästyi sangen suuresti, ja se puhe ei hänelle kelvannut, ja sanoi: he ovat antaneet Davidille kymmenentuhatta ja minulle he antoivat tuhannen: vielä hän kuninkaankin valtakunnan saa.

2. Kun. 13:19
Niin Jumalan mies närkästyi hänen päällensä ja sanoi: jos olisit lyönyt viidesti eli kuudesti, niin sinä olisit lyönyt Syrialaiset, siihen asti että he olisivat lopetetut; mutta nyt sinun pitää lyömän heitä kolmasti.

Neh. 4:1
Kuin Sanballat kuuli meidän muuria rakentavan, syttyi hän vihaan ja närkästyi sangen suuresti, ja häpäisi Juudalaisia,

Job 32:3
Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.

Ps. 78:59
Ja kuin Jumala sen kuuli, niin hän närkästyi, ja hylkäsi kovin Israelin,

Ps. 78:62
Ja hän hylkäsi kansansa miekan alle, ja närkästyi perimistänsä vastaan.

Mark. 10:14
Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

Luuk. 13:14
Niin vastasi synagogan päämies ja närkästyi, että Jesus paransi sabbatina, ja sanoi kansalle: kuusi päivää ovat, joina sopii työtä tehdä; niinä te tulkaat ja antakaat teitä parantaa, ja ei sabbatin päivänä.
[/i]

En malta etsiä muiden käännösten sanamuotoja.

mies kirjoitti:Raamattu tai mikään oppi ei kuitenkaan perustu yhteen yksittäiseen lauseeseen, vaan raamattu on kokonaisuus: tuossa Matt.28:sakin on sidesana 'ja'; lisäksi yhtälailla ja yhtäaikaa on totta Mark.16. Eli siis Matt.28 ja Mark.16 on yhtäaikaa totta, ne täydentävät toisiaan?


Aivan oikein sinänsä, mutta yhdellä Raamatun kokonaisuuteen sopimattomasti käännetyllä sanalla voi saada aikaan eksytyksen. Biblian kääntämisessä on käytetty Lutherin teologiaa ja saksannosta ohjeena, jonka mukaan on valittu sanoja tulkinnallisiin kohtiin. Uudemmissa käännöksissä sellainen periaate on jäänyt tai jätetty taustalle.

Kaikissa käännöksissä on tosin inhimillinen käsitys vaanimassa. Ellei ymmärrä alkutekstejä, kannattaa katsoa ja verrata eri käännöksiä toistensa rinnalla.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja vanamo.n » 11 Kesä 2013, 15:36

Muistan lapsuudestani erään keskustelun jonka kasvatusäitini kertoi minulle. Hän oli hyvin myötämielinen tätä meidän kristillisyyttämme kohtaan ja hän kävi seuroissakin omien pienten lastensa kanssa aikoinaan, mutta ei kuitenkaan koskaan ollut uskomassa. Hänelle oli joku uskovainen kerran todennut, että hanki nyt itsellesi Biblia ennenkuin sitä aletaan kääntää uudelleen. Ja sen Biblian muistan hyvin vaatimattomassa kirjahyllyssämme ja sen paikka oli Rebekka kaivolla patsaan vieressä, jonka äiti oli saanut aikoinaan häälahjaksi. Sain sen patsaan sitten kasvatusvanhempieni kuoltua perikunnalta muistoksi.
Omia lapsiamme varten olemme hankkineet aikoinaan Bibliat, mutta vasta kolme lapsistamme ovat vieneet omansa mukanaan, loput kuusi odottavat vielä täällä kotonamme omistajaansa.
Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen. (Virsi 301:6)
Avatar
vanamo.n
ahkera
 
Viestit: 483
Liittynyt: 29 Elo 2009, 16:56
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja nuusku » 11 Kesä 2013, 16:26

Olen ollut vuosia harmissani, että keskikokoista bibliaa ei enää myydä kääntönahkareunoilla. Sama vika on Siionin laulukirjan kanssa. Olen saanut vain pienikokoisen Biblian kääntöreunoilla. Lisäksi olen huomannut että perhebiblia, siis se kuvaraamattu 1776 on kadonnut kirjamyynnin hyllystä. Olen huolissani, ollaanko 1776-kuvaraamatun painaminen lopettamassa?

Onko kellään tietoa, miksei kääntöreunakansilla enää tehdä biblioita eikä virsikirjoja? Laulukirjat pysyvät paljon, paljon paremmassa kunnossa kun niitä pitää farkun takataskussa jos on kääntöreunat. Sekä muovikannet että kovat nahkakannet eivät kestä. Biblian osalta taas sen lukeminen makuuasennossa on paljon miellyttävää kun on pehmeät kääntönahkareunakannet, eikä kovia kansia. Kovat kannat painavat peukalon ja etusormen välistä kuoppaa kun pitää painavaa kirjaa kädessä, sensijaan pehmeät kääntöreunat ovat miellyttäviä pitää kädessä. Kääntöreunakannet kestävät parhaiten. Miksei SRK painata niitä?
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Kesä 2013, 17:13

Kirjoja painetaan tarpeen, siis kysynnän mukaan. Ennen uuden painatuksen aloittamista tutkitaan, olisiko kirjoille kysyntää vai jäisivätkö ne kustantajan varastoihin sitomaan tilaa ja pääomaa.

Kirjojen painamisessa on ongelmani sekin, löytyykö kiinnostunutta painajaa. Kun Raamattutalo lopetti virsikirjojen painamisen, oli vähän aikaa pieni pula laulukirjoista kun uutta painajaa ei heti löytynyt. Kun nyt on käsillä laulukirjauudistus, on paikallaan katsoa sitäkin, että ei paineta turhaan kovin suurta varastoa, vaan pyritään selviämään painetuilla kirjoilla uudistetun kirjan julkaisuun asti.

Mitä tulee kääntöreunoihin, niitä voidaan kysynnän mukaan lisätä sitomisvaiheessa, edellyttäen että löytyy sitomattomia kirjoja ja että kääntöreunojen valmistaja löytyy. En tiedä löytyykö, kun monet käsityöammatit ovat väistyneet ja ammattilaiset poistuneet keskuudestamme.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Jani_S » 12 Kesä 2013, 01:48

Älkää te Lutherin kummallisia lausumia ihmetelkö. Hän opetti muuallakin joskus vähän omituisesti, enkä löydä sille muuta selitystä kuin että hänkin oli vajavainen ihminen, eikä hänen taitonsa yksin riittänyt Jumalan sanan avaamiseen, varsinkaan kun paavinkirkko oli sotkenut sen niin pohjiaan myöten.

Mitä raamatunkäännöksiin tulee, niin vuoden 1992 käännös on mielestäni yksinkertaisesti huono ja latistunut. Se tuntuu enemmän kertomakirjallisuudelta kuin vanhurskauttamisopin selvästi ilmaisevalta raamatulta. Biblia vuodelta 1776 on sen sijaan juurevaa ja yhä ymmärrettävää suomea. Sen kieliasu on tarkistettu vuonna 1859, jolloin kirjakielemme oli olemassa nykyisessä muodossaan.

Jos Biblian kieliasua halutaan moittia, kannattaa silloin muistaa, että sanaston kasvua lukuun ottamatta suomalainen arkikieli on muuttunut vuoden 1776 jälkeen vain vähän ja merkittävästi vähemmän kuin kaksi sen jälkeen tehtyä raamatunkäännöstä ovat loitonneet Bibliasta. Vuoden 1859 jälkeen kielemme on muuttunut jo niin olemattoman vähän, että se ei voi mitenkään estää Biblian ymmärtämistä. Raamatturevisionismissa onkin mielestäni ennemmin kyse siitä, että kristilliset selkeän mustavalkoiset ilmaukset ovat jääneet kasvavalla vauhdilla pois arkikielestä ja että niitä ilmauksia on samaa vauhtia siivottu pois raamatustakin.
Jani_S
tosi ahkera
 
Viestit: 506
Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24

ViestiKirjoittaja mies » 12 Kesä 2013, 08:21

Taavetti kirjoitti:v. 1992 käännös:
Efesolaiskirje 4

26 Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee. [Ps. 4:5; Jaak. 1:20]

1933/1938 käännös:
26 "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,

Biblia:
26 Vihastukaat ja älkäät syntiä tehkö, älkäät antako auringon laskea ylitse teidän vihanne,



Kiistatonta lienee, että Elihun puhe oli totta. Näinollen voidaan
perustella, että Elihu oli Hengessä:

(Job 32:8:een viitataan näistä)

1992: Dan.2 kirjoitti:21 Hän antaa muuttua aikojen ja hetkien,
hän suistaa kuninkaat vallasta ja nostaa kuninkaat
valtaan,
antaa viisaille viisauden ja ymmärtäväisille tiedon.


1992: Sananl.2 kirjoitti:6 sillä viisaus tulee Herralta,
hän antaa tiedon ja ymmärryksen.




Alla on erilaisia suuttumisia, huonoa mutta ehkä joukossa yksi hyväkin
suuttumisen "laji"?


1992: 1.Moos.4 kirjoitti:5 mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. 6 Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? 7 Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa."


1992: Joona.4 kirjoitti:10 Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät. 1 Joona pani tämän kovin pahakseen ja suuttui. 2 Hän rukoili Herraa ja sanoi: "Voi, Herra! Enkö minä tätä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ensiksi lähdin pakoon Tarsisiin. Minä tiesin, että sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi on suuri. Sinä olet aina valmis luopumaan rangaistuksesta, jolla olet uhannut. 3 Ota nyt, Herra, minun henkeni. Parempi minun on kuolla kuin elää." 4 Mutta Herra sanoi: "Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa?"


1992: 2.Kor.7 kirjoitti:10 Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, jota ei tarvitse katua, sillä se johtaa pelastukseen. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman.
11 Näettehän, millaista intoa tuo Jumalan mielen mukainen murhe on luonut teihin, miten se on saanut teidät puolustautumaan, suuttumaan ja pelkäämään, ikävöimään meitä ja päättäväisesti rankaisemaan syyllistä. Olette kaikin tavoin osoittaneet olevanne tässä asiassa viattomia.


1992: Luuk.15 kirjoitti:28 Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, 29 mutta hän vastasi: 'Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa.


1992: Matt.15 kirjoitti:12 Silloin opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Tiedätkö, että fariseukset suuttuivat sinuun, kun puhuit noin?"



Liekö tuolla siis väliä: jos suuttuu Jumalan mielen mukaisesti, voi se kantaa hedelmää: muttei se ole omissa käsissämme tietää, että se tuottaisi
tulosta, joten voineeko ihminen vasta jälkeenpäin todeta tai huomata: se tuotti tuloksen, kuin siis ehkä voidaan Elihun (Job) kohdalla ajatella.
Toiseksi, Elihusta kerrotaan, että hän suuttui, mutta näkyikö tämä välttämättä ulospäin, olisiko hän malttanut odottaa 'vuoroaan', jos olisi aivan
menettänyt malttinsa? Mutta taasen tuota varsinaisen omaehtoista suuttumista Kainin, Joonan, tuhlaajapojan veljen ja fariseusten tapaan ei ole hedelmällistä. Varmaankin todella hankalaa kuitenkaan on kenenkään perustella suuttumistaan. Joonalta kysyttiinkin: "Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa?"

Lutherin kanta Elihuun lienee perustunut paljon St.Jerome St.Abrose St.Augustine Gregory I:n ketjuun, joiden pohjalla on varmaan osittain vaikuttanut paljon siltä 100 luvulta oleva 'jobin ilmestys', joka taas taitanee olla juutalaista perua; jossa Elihu on kuvattu Petona. Mutta niin usein on, että Peto haluaa uskovaiset maailmalle näkyvän pahoina ja julmina, eli siis haluaisi Elihun näkyvän pahana ihmisenä.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja mies » 19 Kesä 2013, 13:08

Hannes69 kirjoitti:On totta että eri käännöksissä on vivahde-eroja mutta on niissä myös opillisia eroja, kuten juuri tuo kastakaa/kastamalla-ero, kuten olemme saaneet huomata keskusteluista wehan kanssa. Eli tarkoitan tällä sitä että eroja käännösten välillä on paikoin niin paljon että vanhurskauttaminen siirtyy toiseen paikkaan. Se on perustavaa laatua oleva ero. Siksi on hyvä tuntea eri käännöksiä ja kuten kristillisyydessä on usein todettu, Luterilainen oppi on parhaiten näkyvissä vanhassa bibliassa, myöhemmissä käännöksissä on enemmän sekavuutta opissa huolimatta ymmärrettävämmästä kieliasusta. Ajattelen että tämäkin kiista jobin ystävien tilasta johtuu osittain juuri käännöseroista. Joka vihastuu veljeensä/joka tyhmästi vihastuu veljeensä/joka ilman syytä vihastuu veljeensä. Niissä on eroa, joka saa aikaan myös tulkintaerimielisyyttä. Tämä ajatuksena että vaikka Raamattu on Jumalan sanaa, jos joku paikka Raamatussa on käännösvirheestä johtuen vastoin Raamatun kokonaisilmoitusta, emme voi riippua siinä.


Ajatuksena, voiko olla Jumalan sanaa sellainen, jossa on selkeitä virheitä? Voisin ajatella, että nämä asianmukaiset käännökset ovat kuitenkin hyviä: kyllä Kaikkivaltiaalle on kaikki
mahdollista. Miksi sinne jäisi räikeitä käännösvirheitä? Mutta jos luetaan vain lause sieltä, lause täältä; sillä luvutavalla on aivan erityinen ja tunnettu nimityksensä. Sanotaan näin, etten itse tiedä yhtään virhettä 1992 versiosta, mutta toki hevoset alkavat helposti mennä väärään suuntaan jos vain 1992 versiota käytetään : tai saattavat mennä suoraan pohjoiseen käymättä lännessä, jos 1992 versiota ei käytetä.


Olen pitänyt (omassa mielessäni) seuraavaa paikkaa mielenkiintoisena 1992 käännöksen osalta. 1.Moos.38:13-14:ssa hyvin erilainen verrattuna bibliaan ja 1933,38 käännökseen, ja näyttää tuovan lisää yksityiskohtaa; "koristautui" saattaa avautua erilailla.

1992: 1.Moos.38, 1933,38, biblia kirjoitti:13 Kun Tamar sai tietää, että hänen appensa oli menossa Timnaan keritsemään lampaitaan, 14 hän riisui leskenpukunsa, koristautui, peitti kasvonsa hunnulla ja istuutui Enaimin risteykseen Timnan tien varteen. Hän oli näet huomannut, ettei häntä haluttu antaa Selalle vaimoksi, vaikka tämä oli jo aikuinen.

13. Niin tuotiin Taamarille tämä sanoma: "Katso, appesi menee Timnaan keritsemään lampaitaan". 14. Silloin hän riisui pois leskenvaatteensa ja verhoutui huntuun peittäytyen siihen ja istui Eenaimin portille, Timnaan vievän tien varteen. Sillä hän oli nähnyt, että vaikka Seela oli täysikasvuinen, ei häntä annettu hänelle vaimoksi.

13 Niin ilmoitettiin Tamarille, sanoen: katso, appes menee ylös Timnatiin keritsemään lampaitansa.14 Niin riisui hän yltänsä leskivaatteensa, ja verhoitti itsensä liinalla ja peitti itsensä, ja istui kahden lähteen veräjälle, joka on tiellä Timnatiin; sillä hän näki, että Sela oli kasvanut, ja ei häntä annettu sille emännäksi.


Genesis 38:14 kirjoitti:King James Version:
And she put her widow's garments off from her, and covered her with a vail, and wrapped herself , and sat in an open place, which is by the way to Timnath; for she saw that Shelah was grown , and she was not given unto him to wife.

New International Version:
she took off her widow's clothes, covered herself with a veil to disguise herself, and then sat down at the entrance to Enaim, which is on the road to Timnah. For she saw that, though Shelah had now grown up, she had not been given to him as his wife.

Common English Bible:
So Tamar took off the clothing she wore as a widow, covered herself with a veil, put on makeup, and sat down at the entrance to Enaim on the road to Timnah, since she realized that although Shelah had already grown up, she hadn't been given to him as a wife.


1992 käännöksen ja CEB mukaan Tamar "koristautui ja meikkaisi"; ja Kirkko-isä Tertullian (160 - 225 jkr) kertookin aiheesta:

It was the fact that Thamar "had painted out and adorned herself" that led Judah to regard her as a harlot, and thus, because she was hidden beneath her "veil,"— the quality of her garb belying her as if she had been a harlot—he judged (her to be one), and addressed and bargained with (her as such).

(hankala suomennettava.., alla yritys)

Johtuen siitä, että Tamar oli "maalannut (meikannut) ja koristanut itsensä" Juuda piti häntä porttona, ja täten, koska hän oli piilossa "hunnun" (liinan)
alla - hänen ulkonaisen pukeutumisen laadun, antaen väärän kuvan ikään kuin hän olisi portto - hän ajatteli (hänen oleven yksi portoista), ja hieroi kauppoja hänen kanssaan kuin porttojen kanssa kauppaa käydään.


Eli voidaan kysyä, mikä tai minkälaatuinen oli tuo "verko" eli "huntu", jonka taakse Tamar meni piiloon.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja nuusku » 20 Kesä 2013, 16:56

mies kirjoitti:Vuorisaarnasta:

1992: Matt.5 kirjoitti:21 "Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. 22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.



48. Onko siis kaikki tappaminen ja viha Jumalalta kielletty? Vastaus:

Ei: - maallisen esivallan, jonka käteen Jumala on miekan antanut pahain rangaistukseksi, tulee rangaista tylyjä pahantekijöitä kuolemalla ja hillitä väkivaltaa; vihastuman myös pitää niille, jotka pahaa tekevät; ja vihaman syntiä.
(Svebiliuksen katekismus)
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja mies » 22 Kesä 2013, 15:09

nuusku kirjoitti:48. Onko siis kaikki tappaminen ja viha Jumalalta kielletty? Vastaus:

Ei: - maallisen esivallan, jonka käteen Jumala on miekan antanut pahain rangaistukseksi, tulee rangaista tylyjä pahantekijöitä kuolemalla ja hillitä väkivaltaa; vihastuman myös pitää niille, jotka pahaa tekevät; ja vihaman syntiä.
(Svebiliuksen katekismus)


Iso Katekismus:

"Tässä on siis kaikkia muita kielletty vihastumasta paitsi, kuten sanottu, niitä jotka toimivat Jumalan sijaisina eli vanhempina ja esivaltaa. Sillä Jumalan ja hänen valtuuksillaan toimivien asiana on vihastua, nuhdella ja rangaista niitä, jotka rikkovat tämän ja muut käskyt. "


http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5kasky.html

Kuin ironisesti, Elihu oli "nuorempi", eikä siis edustanut vanhempia (tarkoitetaankohan tuolla lasten vanhempia vai seurakuntavanhimpia vai molempia) tai esivaltaa.

Svebiliuksen katekismuksella on ilmeisesti (wiki) oma aktiivinen kannattajajoukkonsa, joka hmm, miten sen nyt sanoisi: "Sitä on vielä nykyäänkin arvostettu herätysliikkeissä evankelisten ja rukoilevaisten keskuudessa. Evankelisluterilainen Todistajaseura ottaa katekismuksesta edelleen uusia painoksia."

Sillensä mielenkiintoista, että ajattelin alkujaan Elihusta kuin ajattelin, mutta sitten kun olin lukenut nuita kirkko-isiä, Luther ja mukaanlukien, niin ajattelin erehtyneeni. Mutta ilmeisesti Elihu suuttui aiheesta, eikä tahtonut heille pahaa vaan hyvää. Kuinka joku voisi vallan jumalaton voisi puhua oikeita sanoja, ettei sinne mahtuisi edes hiukan vääriä? Ei kuulosta tuhanten juonten mestarin tavalta...
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja mies » 22 Kesä 2013, 20:45

Huomasin aiheeseen liittyvän (Matt.5:20 ->) saarnatekstin, Lutherin Huonepostillasta:

Martti Luther, Huonepostilla kirjoitti:Niin eivät fariseukset tehneet. Sydämen vihaa, tylyä käytöstä ja pahoja sanojakaan he eivät pitäneet syntinä, vaan sallivat sellaista tapahtua vapaasti ja arkailematta. Vihamielisyyden synnin luonne on sellainen, että se voi pukeutua kauniiseen muotoon. Sellaisissa tapauksissa ajattelemme näin: tuo ihminen on minua kohdellut pahasti; jos minä en katsoisi häneen karsaasti enkä suuttuisi, niin tekisin väärin, sillä sitenhän vain edistäisin hänen häijyjä aikeitaan. Minun täytyy tuota heittiötä vähän pehmittää, muutoin hän paisuu liian ylpeäksi ja häijyksi. Kun sydän jo ennestään on taipuva vihaan, ja kun siihen sitten vielä liittyy se luulo, että teemme oikein ja hyvin vihastuessamme lähimmäiseen hänen pahuutensa tähden, silloin vasta tuli oikein ilmi leimahtaakin; perkele on pelin voittanut: viha vain yltyy yltymistään päivä päivältä ja mielet käyvät yhä katkerammiksi.

Herra varoittaa meitä antamasta tuollaisten farisealaisten ajatusten eksyttää itseämme. Hän kehoittaa meitä olemaan todellisia kristityitä, jotka sekä tehdessään oikein että tunnustaessaan vääryytensä rukoilevat armoa Jumalalta, että hän antaisi syntimme anteeksi ja loisi meihin puhtaan sydämen. Etkö luule sillä ihmisellä, joka näin harjoittaa Kymmenen käskyn noudattamista, olevan joka hetki syytä tunnustaa syntinsä, rukoilla Jumalaa ja harjoittaa uskoa ja sanan viljelemistä? Tunnustaminen on näet välttämätön, ettemme vihan ja muiden himojen yllättäessä rupeaisi niitä kieltämään ja itseämme kaunistelemaan, vaan sydän vilpittömänä tunnustaisimme ne Jumalalle ja sanoisimme väärin tehneemme. Seurauksena täytyy olla rukouskin, ettei Jumala lukisi syntejämme tuomioksi, vaan antaisi ne anteeksi ja Poikansa Kristuksen tähden, Pyhän Hengen avulla, tekisi meidät hurskaammiksi. Tätä rukousta tulee seurata uskon, että me epäilyksittä luotamme siihen, että Kristuksen tähden tämä ja muut synnit ovat anteeksi annetut.


Löytyy kokonaisuudessaan täältä:
http://www.angelfire.com/poetry/luther/Document36.html

(tarkistin pikaisesti aitoa kirjaa vastaan, ja näytti aidolta tekstiltä)

Eli tuskin voimme kenellekkään oikeasti suositella tuota omaa vihastumista tai suuttumista tai puolustaa sitä juuri mitenkään: helposti olemme muutoin tekemässä Moabin tekoja, kiivaasti puolustaessamme vääriä tekojamme.

Luther jatkaa:
Huomatkaamme siis tämä pysyvä erotus: Kristuksen valtakunnassa älköön vallitko viha, vaan ystävyys ja rakkaus; sydän älköön olko ketään kohtaan katkera, älköönkä kukaan suulla tai kädellä toista loukatko. Mutta maallisen valtakunnan piirissä ja kotia hallittaessa kurittakoot ja rangaiskoot suu ja käsi, kunkin säädyn ja viran mukaan, kaikkia, jotka pahoin käyttäytyvät eivätkä tee, mitä heidän on käsketty tehdä. Siinä tapauksessa ei auta ketään säästää ja olla laupias, vaan rangaistus on paikallaan. Mutta joka laiminlyö rangaistuksen, hän saattaa korkeimman tuomarin, itse Jumalan, ryhtymään pahuuden rankaisemiseen. Ja siitä on sangen vähän hyötyä. Kun näet Jumala alkaa rangaista, hän tekee sen perinpohjaisesti.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja mies » 23 Kesä 2013, 11:00

1992: Job.32 kirjoitti:2 Mutta silloin suuttui Elihu. Elihu, Barakelin poika, kuului Ramin sukuun ja oli kotoisin Busista.


(Elihu oli Abrahamin suoraa sukua)

Tobitin kirja kuuluu yhteen niistä apokryfikirjoista, jotka joskus olivat suomenkielisessä raamatussakin.

1992: tobitin kirja kirjoitti:Tobia lähti etsimään matkatoveria, joka tuntisi Meediaan
vievän tien. Kohta ovella hän näki edessään Rafaelin, Jumalan
enkelin, mutta ei tiennyt, että tämä oli enkeli.

5
”Kuka sinä olet ja
mistä tulet, nuori mies?” Tobia tiedusteli. ”Minä olen israeli-
lainen, maanmiehiäsi”,

..

11
”Mitä sukua sinä olet?” Tobit uteli. ”Mihin heimoon
kuulut? Kerro, veljeni.”
12
”Miksi sinä minun syntyperääni
kyselet?” Rafael sanoi. Tobit vastasi hänelle: ”Minä haluan
tarkan selon siitä, kenen poika sinä olet ja mikä on nimesi.”
13
Silloin Rafael sanoi: ”Minä olen Asarja, maineikkaan Hananjan
poika, sinun heimoasi.”



A-ha? Ihan mielenkiinnosta, Rafael sanoi olevansa Hananjan poika.

1992: Job.33 kirjoitti:23 Ehkä hänen vierellään on silloin enkeli,
puolestapuhuja, yksi tuhansista,
niistä, jotka ilmoittavat ihmisille,
mikä on oikein.


Tutkimattomat ovat Herran tiet... Se, että oliko Elihu ihminen vai enkeli saattaa toki olla jo aika kaukaa haettu. Mutta jos oli enkeli, se suuttumus ei ollut ihmisen lihallista suuttumista?
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja jupis » 15 Heinä 2013, 11:42

Tuosta vihastumisesta tuli mieleeni: Muistaakseni yksi ylipappi Eelin synneistä oli se, ettei hän katsonut vihaisesti poikiensa päälle, vaikka näki näiden toimivan sopimattomasti papin tehtävissään. Korjatkaa jos muistikuvani on väärä.

-jupis
jupis
kiinnostunut
 
Viestit: 5
Liittynyt: 25 Helmi 2013, 22:44

ViestiKirjoittaja mies » 15 Heinä 2013, 14:28

jupis kirjoitti:Tuosta vihastumisesta tuli mieleeni: Muistaakseni yksi ylipappi Eelin synneistä oli se, ettei hän katsonut vihaisesti poikiensa päälle, vaikka näki näiden toimivan sopimattomasti papin tehtävissään. Korjatkaa jos muistikuvani on väärä.

-jupis


Oikein muistat puheen reisjärveltä. Kasvattajalla on vastuita; kuin myös Luther kertoo isossa katekismuksessa.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa