Uskonvanhurskaus-osioon

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

ViestiKirjoittaja Ulpu » 06 Touko 2012, 17:11

Ok.
Mihin perustatte sen?
-Vain sillä on merkitystä mitä Jumala minusta ajattelee.-
Ulpu
tosi pirteä
 
Viestit: 326
Liittynyt: 28 Joulu 2011, 00:50

ViestiKirjoittaja Emka » 06 Touko 2012, 17:28

Ulpu kirjoitti:Ok.
Mihin perustatte sen?


Tarviiko kaikki perustella?
Raamattu Ef. 5:18

Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,

Lestadius oli ehdoton raittiusmies.

Eikö sinun uskonyhteisössäsi ole alkoholin nauttiminen synti?
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Ulpu » 06 Touko 2012, 17:31

Palauttelin mieleeni Raamatusta kohtia joissa puhutaan viinin juomisesta.
Jeesus muutti veden viiniksi, varmaan ihan sitä varten että sitä juotiin.
Seurakunnan kaitsija ei saa olla paljon viinin nauttija.
Paavali kehoitti juomaan hieman viiniä vatsavaivoihin.

Moni juo kohtuudella punaviiniä terveyssyistä nykyäänkin.

Humaltuminen on mielestäni väärin.
-Vain sillä on merkitystä mitä Jumala minusta ajattelee.-
Ulpu
tosi pirteä
 
Viestit: 326
Liittynyt: 28 Joulu 2011, 00:50

ViestiKirjoittaja Emka » 06 Touko 2012, 17:45

Kuuntelehan Ulpu Oulusta kevätseuroja. Lauluhetki alkoi juuri ja seurat klo 18.00. Alkoholin käytöstä tai kayttämättömyydestä en katso tarpeelliseksi keskustella, koska se kanta on sama muillakin Vanhoillislestadiolaisilla, eli emme käytä.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 06 Touko 2012, 18:17

Ulpu kirjoitti:Palauttelin mieleeni Raamatusta kohtia joissa puhutaan viinin juomisesta.
Jeesus muutti veden viiniksi, varmaan ihan sitä varten että sitä juotiin.
Seurakunnan kaitsija ei saa olla paljon viinin nauttija.
Paavali kehoitti juomaan hieman viiniä vatsavaivoihin.

Moni juo kohtuudella punaviiniä terveyssyistä nykyäänkin.

Humaltuminen on mielestäni väärin.

On tuolla pitkästi keskustelua alkoholista ja viinistäkin, joten aihe riittäköön tässä ketjussa. Ellei tuo yksi pitkä keskustelu riitä, voin etsiä lisää, niitä riittää...
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Ulpu » 06 Touko 2012, 19:37

Okei, en tarvitse tämän enempää.
-Vain sillä on merkitystä mitä Jumala minusta ajattelee.-
Ulpu
tosi pirteä
 
Viestit: 326
Liittynyt: 28 Joulu 2011, 00:50

ViestiKirjoittaja Jay » 07 Touko 2012, 00:54

metsätähti kirjoitti:Kiitos O.M jälleen selkeästä ja rauhallisesta selvityksestä. :cool:

Olen ite miettinyt paljon tuota heikko veli -juttua, enkä aina sitä ihan tavoita. Nykyisin jo laidasta jotain ymmärränkin, onneksi... Mutta niin, minun on hirveän vaikea käsittää, että miksi mennään vaikkapa niissä korvakoruissa niiden heikoimpien mukaan - eikö se olis heillekin etu, jos väännettäisiin rautalangasta, että se synti ei asu niissä korvakoruissa? Sama monessa muussa ehdonvallan asiassa. En millään muista, kenen opetusta luin, mutta kuulemma idea on vahvistaa heikkoja veljiä näkemään, että moni asia ei ole syntiä tai väärin. Samalla saa enemmän hengitystilaa se heikko veli, ja vahvemmalla on lupa elää vähän vapaammin.


Sinulle, hyvä Metsätähti, on koetettu rautalankamallia tehdä, sillä eikö ole helpompi selittää asia yhdelle kuin sadoille? En minäkään sitä aivan juurineen ole aiemmin ymmärtänyt, enkä ole kokenut tarpeelliseksi ymmärtääkään syistä, jotka mainitsin aiemmin, mutta palstatoveri, nimimerkki mies, kirkasti asiaa muutamalla raamatunkohdalla.
Mitä Metsätähti tuumailit, kun luit, että epäjumalankuva kultainen vasikka valettiin korvarenkaista? Toinen Mooseksen kirja 32:

2 Niin Aaron sanoi heille: "Irroittakaa kultarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle".
3 Ja kaikki kansa irroitti kultarenkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja he toivat ne Aaronille;
4 ja hän otti vastaan kullan heidän käsistään, kaavaili sitä piirtimellä ja teki siitä valetun vasikan. Ja he sanoivat: "Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta".


Mitä alkoholiin tulee.. niin huhhuh sentään, eikai kukaan soimaa raittiudesta? Alkoholia voidaan käyttää lääkkeenä, ja lääkkeitä voidaan käyttää päihteenä. Pikkusormesta, fingerborgista, kaikki lähtee.
Jay
puuhakas
 
Viestit: 244
Liittynyt: 15 Heinä 2011, 01:25

ViestiKirjoittaja mies » 07 Touko 2012, 08:36

Onhan totta, ettei korvakorut itsessään ole syntiä - nehän ovat vain esineitä. Epäilen, jos joku oikeasti uskoo, että korvakorut olisivat esineinä itsessään syntiä - tuskin kukaan sitä niin ajattelee, vaikka mikään ei tietenkään ole mahdotonta. Kyllähän tässä tarkoitetaan nimenomaan korvakorujen käyttöä. Ihminen tekee syntiä, eivät esineet.

Myöskään korvakorut eivät ole se ensisijainen ilosanoman aihe. Mielestäni Mooseksen kirjassa on asiasta hyvin puhuttu;

Huomatkaamme, että Israelilaiset lähtivät Egyptistä pääsiäisenä. Eikö juuri Jeesuksen sovituksen ansiosta, joka pääsiäisenä oli, tapahdu se ihme, että epäuskoinen ihminen pääsee matkalle Egyptistä kohti luvattua maata, taivasta, kun parannuksen tekee?

Jos epäuskoisella ihmisellä on päällään korvakoruja, edes ne eivät voi olla tekemässä tyhjäksi tätä parannuksen voimaa. Tämä on merkki siitä, ettemme tule uskovaiseksi lakia täyttämällä - esimerkiksi ottamalla ensiksi korvakorut pois; ikäänkuin se olisi joku velvoite.

Näinollen emme ole saarnaamassa lakia, vaan evankeliumia. Niinkuin mooseksen kautta Jumala puhui Israelilaisille, niin myös se puhuu Pyhän Hengen kautta uskovaisille; muistakaamme miten Jumala puhui:

5 Herra sanoi Moosekselle: "Sano israelilaisille: Te olette uppiniskainen kansa. Jos minä vielä hetkenkin kulkisin teidän mukananne, saattaisin hävittää teidät. Pankaa nyt korunne pois, sitten minä päätän, mitä teille teen." 6 Niin israelilaiset luopuivat koruistaan eivätkä Horebinvuoren tapahtumien jälkeen enää käyttäneet niitä.
2.Mos.33

Voimme uskoa, että myös eri kansallisuuksille, ja juuri parannuksen saaneille Jumala puhuu Henkensä kautta, myös korvakoruasiassa, kun sen aika koittaa. Emme koe sitä velvoitteeksi itsellemme - vaikka toki niistäkin voidaan puhua.

Muistammehan Hagarin, Aabrahamin ja Ismaelin? Edelleen, tuosta Jerusalemista niinkuin Paavali kirjoittaa:

25 Hagar tarkoittaa Arabiassa olevaa Siinainvuorta, ja sitä vastaa nykyinen Jerusalem, joka lapsineen elää orjuudessa. 26 Mutta taivaallinen Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme.
Gal.4

Ottakaamme siis puheeksi Ismael:

24 Gideon sanoi heille vielä: "Yhtä tahtoisin teiltä kuitenkin pyytää. Antakaa kukin minulle yksi korurengas saaliistanne." Midianilaisilla näet oli koruinaan kultarenkaita, koska he olivat ismaelilaisia. 25 Israelilaiset vastasivat: "Hyvä on, saat mitä pyydät." He levittivät maahan viitan ja heittivät kukin sen päälle yhden renkaan saaliistaan. 26 Kultarenkaat, jotka Gideon oli pyytänyt lahjaksi, painoivat yhteensä tuhat seitsemänsataa sekeliä; tähän eivät sisältyneet ne puolikuun muotoiset korut, korvakorut ja purppuraiset vaatteet, jotka midianilaiskuninkailla oli ollut yllään, eivätkä heidän kameliensa kaulaketjut.

Tuom.8

ja miettikäämme sitä hetken, "koska he olivat ismaelilaisia". Eikö juuri Ismaelin äiti ollut Hagar.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja vanamo.n » 07 Touko 2012, 09:43

Joskus korvakoruista luopumiseen voi vaikuttaa sekin, että vaikka ei olekkaan sillä hetkellä vielä uskomassa, niin esimerkiksi itselläni kävi niin, että ennenkuin tein ensivisiitin tulevaan anoppilaan, tuleva mieheni kertoi minulle äitinsä suhtautumisesta korvakoruihin ja toivoi, että jättäisin ne pois. Tuo hänen äitinsä oli sen ajan tyypillinen vanhan kansan omavanhurskas, joille mm. nämä korvakoru, meikkaamiset ja kiharat ja liian lyhyet hameet eivät sopineet. Jätin pois koruni ja lahjoitin eräälle työtoverilleni. Mutta yhtä asiaa mieheni ei huomannut etukäteen ottaa lukuun ennen vierailuani ja se paljastui miehen isän huumoriin kätketyllä viestillä. Hän nimittäin kysyi minulta eräässä vaiheessa, että oliko tuo hamekangas kuinkakin kallista? Hämmennyin ensin kysymystä, ennenkuin tajusin siihen sisältyneen viestin, minulla oli minihame päällä. No sen vierailun jälkeen osasin jo seuraavilla vierailu käynneilläni pukeutua asiallisesti. Saatuani parannuksen armon sitten avioliittomme alkukuukausina, moni muukin asia jotka seuraavat hengen hedelminä vähitellen kirkastui. Mutta jälkeen päin olen myös ihmetellyt sitä anoppini kunnioitusta mieheni ja minun uskoani kohtaan siinä, että hän ei koskaan puuttunut millään sanalla siihen, että meille syntyi näitä lapsia joka vuosi yhteensä yhdeksän kymmenen vuoden sisällä. Muutama päivä ennen nuorimmaisemme syntymistä hän sai aivoinfarktin, johonka menehtyi.
Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen. (Virsi 301:6)
Avatar
vanamo.n
ahkera
 
Viestit: 483
Liittynyt: 29 Elo 2009, 16:56
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja PJN2 » 11 Touko 2012, 14:10

Korvakorujen kiinnittäminen vaatii korvalehtien lävistyksen. Näin siis useimmiten – on kai olemassa myös jonkinlaisella ”nipistimellä” kiinnitettäviä? Juuri tämä ihmiskehon muuntaminen lävistyksellä voisi olla se tärkeä ero korvakorujen ja muiden korujen välillä. Esiintyykö tällainen perustelu niiden ”synnillisyydelle”? Minusta se olisi järkeenkäypää.

Vl-miestä tuskin mikään ulkoinen erottaa tavallisesta hyvin pukeutuvasta miehestä. Sama koskee naisiakin. Onko siis olemassa mitään ”positiivista” kriteeriä, esim. jonkin vaatekappaleen käyttö, josta käyttäjänsä voisi varmasti tunnistaa vl-liikkeeseen kuuluvaksi? Eipä taida olla.

Korvakoruttomuus on kyllä vl-naisten yhteinen käytäntö. Tällainen ”negatiivisesti” (jonkun puute) määritelty ominaisuus ei kuitenkaan riitä yksikäsitteiseksi ”ryhmätunnukseksi”, koska monet muutkin naiset ovat korvakoruttomia. Kriteeri toimii vain toiseen suuntaan: Jos naisella on korvakoru, hän ei kuulu vl-liikkeeseen. Tämä tarjoaa ”normaalisti hyvin pukeutuvalle” naiselle mahdollisuuden viestiä korvakoruillaan, että hän ei kuulu vl-liikkeeseen.

Entä ”normaalisti hyvin pukeutuva” mies? Miten hän voi viestiä, että kuuluu/ei kuulu vl-liikkeeseen? Kaiketi ei mitenkään. Toki hän voisi käyttää vaikkapa nenärengasta, joka tekisi asian kyllä selväksi, mutta tätä en tietenkään tarkoita ”normaalisti hyvin pukeutuvalla”.

Esikoisnaisilla on huivi, mutta niinhän on monilla muillakin, joten tämä ei ole selkeä ryhmätunnus. Kuitenkin ”huivittomuus” (esim. hatun käyttö) on esikois-kontekstissa selvä viesti: nainen ei ole esikoinen. Toisaalta jos huivipäinen nainen tulee vl-seuroihin, häntä ei varmaan tämän vuoksi pidetä esikoisena.

Hyvin pukeutuva esikoismies käyttää pukua ja kauluspaitaa, mutta ilman solmiota. Jos siis miehellä on solmio, on tämä selvä viesti: mies ei ole esikoinen. Tämä lähentelee esikoismiesten osalta yksikäsitteistä ryhmätunnusta, koska harvoin tavallinen hyvin pukeutuva mies käyttää pukua ja kauluspaitaa ilman solmiota.

Miesten osalta tuo kravatin pitäminen on selvä ero vanhoillisten ja esikoisten välillä. Jos menisin esikoisseuroihin kravatti kaulassa, kaikki tietäisivät etten ole esikoinen. Entä toisin päin? Jos vl-seuroihin tulee hyvin pukeutunut mies puvussa ja kauluspaidassa ilman solmiota, miten häneen suhtaudutaan? Yhdistetäänkö kravatittomuus esikoisuuteen vai vain huolimattomaan pukeutumiseen? Pidetäänkö kravatittomuutta jonkinlaisena protestina ja sitä kautta jopa syntinä?

Nämä ”ryhmätunnukset” toimivat vain osittain, siis niiden avulla voidaan päätellä vain että ”tuo ei ainakaan kuulu joukkoomme”. Olisihan se helppoa, jos käytössä olisi yksikäsitteiset ryhmätunnukset, joista voisi heti päätellä mihin ryhmään henkilö kuuluu tai ei kuulu. Tämä olisi minusta kyllä kauhistus ja toisi mieleen natsiajat ja juutalaisten hihoihin ommellut keltaiset Daavidin tähdet. Itse asiassa en pidä minkäänlaisista ulkoisista tunnuksista tai merkeistä, joiden perusteella voi päätellä jotakin henkilön vakaumuksesta (uskonnollisesta tai muusta). Uskon, että nämä asiat selviävät vain henkilökohtaisessa keskustelussa.
PJN2
perehtynyt
 
Viestit: 68
Liittynyt: 06 Marras 2011, 01:40

ViestiKirjoittaja PJN2 » 11 Touko 2012, 14:52

Eihän maailma minun pitämisistäni paljoa piittaa, mutta silti tuo lauseeni: ”Itse asiassa en pidä minkäänlaisista ulkoisista tunnuksista tai merkeistä, joiden perusteella voi päätellä jotakin henkilön vakaumuksesta (uskonnollisesta tai muusta)” vaatii hiukan tarkennusta.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että jokin ryhmä, esim. Krishna-liikkeen kannattajat erottuvat katukuvassa selvästi keltaisissa kaavuissaan. Sama koskee esim. musliminaisia ja heidän käyttämiään eriasteisia burka-vaatteita. On vain hyvä, että uskonnollinen tausta näin on tiedossa, jottei syyllisty ”tahdittomuuksiin”.

Tarkoitin kai lähinnä kansankirkkomme jäseniä, joiden taustasta en etukäteen haluaisi mitään tietää. Tämä etukäteistieto voisi muodostua myös ennakkoluuloksi, joka rajoittaisi vapaata keskustelua. Tai sitten en tarkoittanut yhtään mitään – unohtakaa koko lause.
PJN2
perehtynyt
 
Viestit: 68
Liittynyt: 06 Marras 2011, 01:40

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Touko 2012, 15:47

PJN2 kirjoitti:Miesten osalta tuo kravatin pitäminen on selvä ero vanhoillisten ja esikoisten välillä. Jos menisin esikoisseuroihin kravatti kaulassa, kaikki tietäisivät etten ole esikoinen. Entä toisin päin? Jos vl-seuroihin tulee hyvin pukeutunut mies puvussa ja kauluspaidassa ilman solmiota, miten häneen suhtaudutaan? Yhdistetäänkö kravatittomuus esikoisuuteen vai vain huolimattomaan pukeutumiseen? Pidetäänkö kravatittomuutta jonkinlaisena protestina ja sitä kautta jopa syntinä?

En tiedä miten esikoiset suhtautuvat seuroihinsa tulevaan kravatilliseen mieheen, en ole sellaista koskaan testannut enkä aio testata. Sen sijaan muistan paikkakuntamme edesmenneitten vanhoillisten kertoneen, että joskus kymmeniä vuosia sitten saattoivat jotkin esikoiset käydä vanhoillisten seuroissa, ja kun näkivät kravatin puhujalla, saattoivat sanoa melkein raiveliin tarttuen, että sinäkin puhuja, tuota pirun hirttonuoraa pidät kaulassasi.

Vanhoillisilla ei kravatti laitteena ole mikään vaatimus eikä uskon merkki, pienellä paikkakunnalla uskovaiset tuntevat toisensa, eikä krakan puute taida olla ongelma suurellakaan paikkakunnalla. Kravatin käyttö sinänsä kuuluu siistiin ja arvokkaaseen pukeutumiseen, ja siksi puhujat mieluusti sellaista käyttävät mikäli suinkin mahdollista. Olen kyllä ollut seuroissa niinkin, että seuroihin ilman kravattia kuulijaksi tullut puhuja vedettiin seurapenkistä puhujan paikalle, eikä kravatin puute mitenkään häirinnyt puhumista, tuskin häiritsi kuulijoitakaan. Toimimme siis tilanteiden mukaan, ja monesti leireillä on sellainen vapaa tunnelma, että perin harva hienoon juhlapukuun pukeutuu.

Toisaalta muistan lukeneeni vanhasta vaatimattoman näköisestä saarnamiehestä, Pekka Laatikaisesta, että hän oli alkuaikanaan vierastanut solmiota, liekö ollut oikein varojakaan sellaisen hankintaan. Kerrallisissa seuroissa oli toinen puhuja ottanut solmion kaulaltaan ja laittanut Pekan kaulaan sanoen: Kyllä sinä voit tätä käyttää, ei tämä ole maailman koreutta.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja PJN2 » 11 Touko 2012, 17:53

Taitaa mennä hiusten halkomiseksi, mutta jatkan vielä vähän.

Taavetti sanoi: ”Vanhoillisilla ei kravatti laitteena ole mikään vaatimus eikä uskon merkki.” Ymmärrän tämän kyllä, mutta tarkoitin hiukan muuta. Vapaamuotoisessa pukeutumisessa ei tietenkään kravattia välttämättä tarvita. Ei edes puvun kanssa, jos paidan ylänappi/-napit pidetään auki.

Ajatellaanpa jotakin suurempaa, ”muodollista” tilaisuutta, jossa ihmiset eivät tunne toisiaan. Jos sinne tulee mies, jolla on tumma puku ja ylös asti tiukasti napitettu valkoinen kauluspaita ilman solmiota, tulee mieleeni heti, että kyseinen mies on esikoislestadiolainen. Tuntuu siis, että miehen pukeutumisesta puuttuu jotakin, se tuntuu ”huutavan” solmiota. Sen puuttuminen taas ”huutaa” minulle: Olen esikoinen! Tämä on muistumaa lapsuudestani, jolloin en muita lestadiolaisia tuntenutkaan.

Vl-taholta voitaisiin tietysti paheksua sitä, ettei miehen asu ole täysin viimeistellyn arvokas, mutta sitä en tarkoita. Eikö sen lisäksi tätä miehen ”kravatittomuutta” tässä tilanteessa nähtäisi viittauksena ”muuhun joukkoon” (esim. esikoisuuteen) kuulumisesta? Luulen, että vl-mies ei tässä tilanteessa ottaisi väärintulkitsemisen ristiä, vaan panisi kravatin kaulaansa. Joskaan se siis ei ole ”uskon merkki”, niin ainakin merkki halusta olla aiheuttamatta ”hämmennystä”. Tällöin siis tässä tilanteessa voisin päätellä kravatin puuttumisesta jotakin: Tuo mies ei ole vanhoillislestadiolainen! Olisiko tämä oikea tulkinta?

Voihan kyllä olla niinkin, etteivät vanhoilliset enää tiedä mitään esikoisten käytössäännöistä…
PJN2
perehtynyt
 
Viestit: 68
Liittynyt: 06 Marras 2011, 01:40

ViestiKirjoittaja Hannes69 » 11 Touko 2012, 18:37

Luulen että vanhoillisten esikoistuntemus on niin ohutta ettei kravatin puuttuminen herättäisi mitään mielleyhtymää esikoisiin. Vanhoillisuudessa ei "lajinmukainen pukeutuminen" ole koskaan ollut tärkeää. Asiallinen, tilaisuuden arvokkuudenmukainen, mutta sellainen ettei se ole levottomuutta herättävä (ts ei liian paljastava tms). Muistan vanhan kertomuksen miehestä, jonka vaimo oli vakaumuksellinen körtti ja vahva persoona. Tämän vaimon pakottamana mies joutui käyttämään körttipukua, joka siihen aikaan oli vahva signaali ympäristölle uskonnolliseen viitekehykseen. Kun paikkakunnan vanhoilliset tiesivät perheen tilanteen, ei kukaan ajatellut että tuo mies on körtti tai ettei ole sydämestään vanhoillinen. Hän jopa itse taisi sanoa että se jumala näkee puvun läpi sydämeen. Toisaalta voi pukeutumisellaan antaa kuitenkin signaalin. Jos joku uskovainen (vanhoillinen) pukeutuu esim punk-henkisiin vaatteisiin ja sillä ilmaisee kannattavansa kyseistä musiikkia ja sen myötä kapinallista, päihteitä suosivaa elämäntapaa, on siinä niin suuri ristiriita että pakosta herää kysymys että voiko samaan aikaan olla uskovainen ja suosia jumalan sanan vastaista elämäntyyliä. Sama ilmentymä oli aikanaan kun paheksuttiin partaa tai pitkää tukkaa. Niitä ei paheksuttu parran tai pitkän tukan itsensä vuoksi vaan siksi että parta siihen aikaan ilmensi kannatusta hippiliikkeelle, jonka arvoihin kuului "vapaa rakkaus" ja huumeet ja pitkä tukka aikanaan ilmaisi rockkulttuurin ihannoimista, joka oli maailmallinen kulttuuri. Tämä selityksenä sille kun useat puhuvat ja väittävät että lestadiolaisuuden syntikäsitykset muuttuvat aikaa myöten. Ei synti ollut parrassa eikä hiuksissa vaan siinä mitä ne edusti. Nykyään parta ei ilmennä millään tasolla mitään hippiliikettä tms, joten siihen suhtaudutaan täysin neutraalisti. En tiedä ymmärrättekö sekavaa selitystä mutta yrittäkää.
Hannes69
Valvoja
 
Viestit: 819
Liittynyt: 24 Syys 2010, 01:00
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

Edellinen

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron