Eräs vuoropuhelu

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

ViestiKirjoittaja Jani_S » 25 Huhti 2012, 17:06

O.M kirjoitti:Mahdollisesti kaukana olevista uskovaisten ryhmistä: yksi meiltä tietämättömissä ollut uskovaisten ryhmä löydettiin rautaesiripun takaa 1990-luvun alussa. Venäjällä oli kommunistivallan aikana sinnitellyt kymmeniä vuosia Suomen vl:ista erossa pieni lestadiolaisyhteisö, joka rautaesiripun repeämisen jälkeen sai kirjeitse yhteyden Suomeen. Kontakteissa usko ja henki todettiin samaksi. Nykyäänkin tämä "Venäjän vanhauskoisiksi" nimitetty ryhmä on hengen yhteydessä Suomen vl:ten kanssa.

Tulkoon mainituksi, että tämä kanssamme samassa uskonkäsityksessä oleva ryhmä otti aluksi yhteyttä toiseen lestadiolaisliikkeeseen, mutta ei tuntenut sitä omakseen. Venäläisten kertoman mukaan tämän suuntauksen vastaus yhteydenottoon oli vailla sitä Jumalan lasten rakkautta, jonka he yhä muistivat vallankumousta edeltävältä ajalta yli 70 vuoden takaa.
Jani_S
tosi ahkera
 
Viestit: 506
Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24

ViestiKirjoittaja Jani_S » 26 Huhti 2012, 12:25

PJN2 kirjoitti:Kalle siis viattoman sinisilmäisenä luulee olevansa samassa uskossa Villen kanssa. Hän on ”vahingossa” saanut ihan oikean synninpäästön...

Ei sitä kukaan vahingossa saa.

...ja muutenkin tuntuu hyväksyvän opetuksen ”oikesta laumasta”.

Sen hän taisi tehdä myös ennen "vahingossa" saatua synninpäästöä.

Luultavasti Ville ottaisi kuitenkin uudelleen esiin vaatimuksen, että Kallen on tehtävä parannus eriseuraisuudestaan eli lakattava pitämästä rukouspiiriystäviään uskonveljinä.

Villen vaatimus ei ole sinänsä väärä, joskin Pyhä Henki neuvoo tässäkin asiassa omiaan kärsivällisyyteen. Jos oikean sydämenparannuksen tehneen halu on Jumalan puoleen ja pois maailmasta, Pyhä Henki kyllä kirkastaa itsensä hänelle yhdessä ja ainoassa seurakunnassa.

Tähän Kalle ei suostuisi, vaan vetoaisi vl-pappiinsa, joka ”ei lisäehtoja asettanut”.

Vain tähän yhteen vl-pappiinko Kalle uskookin? Hän siis teki jonkunlaisen parannuksentapaisen yhden kristityn edessä, mutta koko seurakunta eli koko Kristus ei kelpaakaan kumppaniksi. Toisin sanoen hän ei halua uskoa sitä kaikkea, jota Jeesus opetti ja käski omiensa opettavan muillekin. Eihän voida olettaa eikä vaatia, että tämä vl-pappi olisi ehtinyt opettaa Kallelle kaiken yhdessä saarnassa tai kanssapuheessa. Sitä kuitenkin voidaan olettaa ja vaatiakin, että Kallella on kuuliainen mieli ja halu jättää maailma kaikkine synteineen, väärät hengellisyydet mukaan lukien. Parannus on yhä se ahdas portti, josta ei voi tuoda mukanaan mitään omaa (=väärää) vanhurskautta Jumalan valtakuntaan. Jos Kalle ei suostu hyväksymään tätä, hän ei ole tehnyt parannusta.

Kerron tähän erään esimerkin:

Kaksi uskovaista saarnaajaa piti seuroja. Saarnan jälkeen monet epäuskoiset tulivat tunnonhädässään pyytelemään epäuskoaan anteeksi, minkä saarnaajat ja muut paikalla olleet uskovaiset toki ilomielin saarnasivat anteeksi ja auttoivat nämä heränneet epäuskosta uskoon. Kuulijoiden joukossa istui myös eräs, joka ei liikahtanut paikaltaan eikä avannut suutaan, vaikka hänen tiedettiin viettäneen jopa paheellista elämää. Toinen saarnamiehistä meni sen vuoksi erikseen kysymään häneltä, eikö hänkin haluaisi tehdä parannuksen ja uskoa synnit anteeksi. "Voinhan tuon toki tehdäkin", oli tämä kuulija vastannut ja niin hänellekin saarnattiin evankeliumia.

Kuitenkin seuraavina päivinä, kun seurat vielä jatkuivat ja seuravieraat keskustelivat uskonasioista, vastasi tämä seuravieras, kun häneltä kysttiin, millaiset tuntemukset hänellä on: "Niinhän nuo ovat kuten ennenkin. Ei tässä ole sen kummempaa."

Vaikka usko ei ole tunteissa, olivat saarnamiehet jo ensi kertaa tälle kuulijalle evankeliumia saarnatessaan huomanneet, että hän ei itse tuntunut sitä erityisesti kaipaavan. Toki hän oli nähnyt Jumalan lasten ilon, erityisesti äskensyntyneiden, mutta itse hän ei näyttänyt tuntevan vetoa tähän laumaan muuten kuin ulkoisten merkkien vuoksi. Uskomisen lupauskin oli jokseenkin laimea ja yhtään sanaa hän ei lausunut, jolla olisi ilmaissut synninhätää. Puhujat jäivät siihen käsitykseen, että evankeliumi ei päässyt vaikuttamaan hänessä elävää uskoa, vaan hän jäi entiselleen jatkamaan epäuskoista menoaan.

Pyhä Henki herättelee syntisiä ja monet aivan oikeasti heräävätkin, kuten Kalle oli ilmeisesti tehnyt vl-papin saarnan alla. Me ihmiset emme kuitenkaan tiedä, kuka uskoo Jumalan sanan sydämessään saakka ja kuka vangitsee sen vain inhimilliseen ymmärrykseensä. Älkäämme unohtako Jeesuksen vertausta neljänlaisesta kylvömaasta, jossa vain yksi kylvömaa tuotti tähkäpäitä. Kolmella muulla kylvömaalla ei ollut kasvua tai se kuoli kohta pois, mikä tarkoittaa että vaikka uskomisen lupauksia tehtäisiinkin, ne pian unohtuvat ja entinen epäuskoinen elämä saa sydämessä jälleen tilaa. Tämä on murheellista, mutta täysin Jeesuksen sanojen mukaista.

Vuoropuheluni ehkä tärkein tarkoitus oli pohtia tuota yhteistä oppia. Mitkä ovat minimivaatimukset sille, että voitaisiin todeta oltavan samassa uskossa. Siis mikä on se oppi, jota "Pyhä Henki ei opeta kahdella tavalla"?

Rakas PJN2, miksi kirjoitat opista, kun on kyse uskosta? Onhan meillä tosin oppi ja oikea onkin, kokonaan Jumalan sanan mukainen, mutta ei opilla kukaan autuaaksi tule, vaan siihen tarvitaan usko, eikä mikä tahansa usko, vaan se, jota Jeesus käski saarnata kaikille kansoille. Se on yksinkertainen usko, eikä siksi kelpaa viisaille ja oppineille, vaan niille, jotka yksinkertaisesti ja lapsen lailla uskovat itsensä pahana pyhäksi ja syntisenä autuaaksi. He uskovat ensin ja ymmärtävät vasta sitten, eivätkä toisinpäin kuten Jumalan valtakuntaan mahtumattomat viisaat ja oppineet. He saavat syntinsä anteeksi Jeesuksen sovituksen tähden ja kilvoittelevat kaiken synnin jättämisessä, sillä heille laki on täytetty ja muuttunut Jumalan vaativasta laista Jeesuksen täyttämäksi rakkauden laiksi. He nauttivat jo täällä ajassa hengessään sitä autuutta, joka heitä odottaa taivaan kodissa.

Tätä pohtiessani jouduin yllättävän syville vesille. Mitä oppia apostolit ensimmäisinä evankeliumin lähettiläinä opettivat? Heillä oli vain helluntaina saatu Pyhän Hengen vuodatus ja Jeesuksen antama lähetyskäsky: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Tässä "...opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa." edellyttää ainakin Jeesuksen opetusten tuntemista. Tätä tietoa voidaan olettaa olleen apostoleilla ja monilla muillakin Jeesus-liikkeen "ulkojäsenillä".

He opettivat juuri sitä samaa, mitä Jeesus oli heille opettanut. Samaa tekevät meidän aikamme Jumalan lapset; he jotka ovat saaneet syntinsä anteeksi Jeesuksen sovitustyön kautta ja joilla on rauha Jumalan kanssa. He ja vain he julistavat Jeesuksen käskyn mukaista evankeliumia sekä kertovat siitä kaikesta, mitä Jeesus käski omiensa kertoa; hänen syntimme sovittaneesta ristinkuolemastaan ja kuoleman voittaneesta ylösnousemuksestaan, sekä myös kaikesta siitä, mitä Jeesus saarnasi. Maan päällä on yhä Jumalan seurakunta, josta käsin tämä kaikki vieläkin tapahtuu.
Jani_S
tosi ahkera
 
Viestit: 506
Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24

näkemyksiä EL-kulmasta

ViestiKirjoittaja Voiska » 05 Touko 2013, 02:02

Tällaiset asiat tulee mieleeni kun innostuin lukemaan keskusteluanne Esikoislestadiolaisista. Sellaiset kirjat kuin vanhinten kirjat 1 ja 2 kannattaa lukea ja ovat esikoislestadiolaisten julkaisemia. Niissä on kirjeitä koottuna näistä hajaannuksen ajoista ja sitä edeltävästä ajasta. kirjat todistavat sen yhtenäisyyden alkuajoista tähänpäivään saakka. Lestadius on ollut samantyyppinen aikansa tienäyttäjä kuin Lutherkin. valmistavat tietä Jumalan pojalle ja syntisiä molemmat, niinkuin Johannes kastajakin.

Ja Esikoislestadiolaisille on vain neuvoja ei lakeja. Ensinnäkin meillä ei eroteta ketään seurakunnasta eikä jätetä seurakunnan ulkopuolelle ketään, koska ei tehnyt Jumalan poikakaan niin ja aina kun katuva syntinen ihminen tuntee syntinsä ja on kokenut rikkoneensa taivaallista vanhinta vastaan on armonavaimet käytettävissä. Toiseksi raamatun mukaisesti taivaanportin avaimet on jokaisella uskovaisella, joka on saanut elävän uskon sydämmellensä ja pyhän hengen ja tehnyt parannuksen sitä ennen. Synnit todistetaan penkkiin saarnan jälkeen anteeksi ja kristitty ystävä voi toinen toisellekin todistaa synnit anteeksi ja se on sitten pyhänhengen johdatusta, jos jalat vie armoalttarille eteen saarnan jälkeen tai kesken saarnan. (Ei tarvii viittailla). Saarnatyylistä sen verran että jokainen saarnamies puhuu lahjoillaan. Ei haeta mitään saarnatyylejä ja muutakaan. saarnamies puhuu mitä pyhähenki hänen kauttaan haluaa sanoa ja ei haluta puhua itse omalla viisaudellaan, vaan ilmoituksen mukaan. Sinne se liekki on syttynyt sinne pohjois ruotsiin se on elävän kristillisyyden liekki. Sieltä on teidänkin seurat saanut alkunsa. Kyllä ne uudistusmielisyydestä on ne seurat eronnu. Kun ei ollut jollain seuralla halua pitää kiinni yksinkertaisesta uskosta vaan haluttiin erottautua ja lisätä siihen jotain, joka olis vienyt heikomman uskovaisen kadotukseen. Kyllä solmiota ja kravaattia saa meidänkin seuroissa käyttää, mutta kuka haluaisi olla niin tärkeä henkilö tai näyttää sillä jotain, ihminen on kaunis niinkuin se on ja raamatussa neuvvottu ja kaikki on samalla viivalla silloin ja kristittyjen välinen rakkaus säilyy ja samoin rakkaus niitä kohtaan jotka kulkevat maailmassa. kristitty on suruttoman raamattu. Seurakunnan sisälle syntyneet luokkaerot olivat hajaannuksien syyt. Ja kun papit halusivat toisen seuran perustaa. Miettikääpä että mikä tekee papista yleensäkään paremman puhujan kuin maallikosta? ei mikään sama pyhähenki on, kun ollaan elävässä uskossa. kateus ja ylpeys ja kunnia ja pelko on tuossa aika sopivia sanoja.

Paavilaisuutta vastaan ollaan jyrkästi ja lapin vanhimmat ovat syntisiä miehiä kuten muutkin ihmiset. Samaa lihaa ja verta. Taivaanisä on kuitenkin siunannut seurakuntaamme, että se on samassa yksinkertaisessa uskossa kuin silloin kun elävä uskon liekki leimahti lapinmaahan ja se on heidän tehtävänsä vain pitää siitä kiinni ja kaikilla on sama tahto yksi paimen ja yksi lammashuone. Ei sitä etteikö muualla olisi elävää uskoa. Ilmanmuuta voi olla ja kyllä uskoisin anteeksi VL saarnaajaltakin, mutta kun surullista on se että kun joku liekki on leimahtanut niin se liekki koetan turhana ja halutaan muuttaa sitä mitä Taivaanisä on siunannut. Kyse ei ollut siitä että luovutettaisiin kristillisyyden johtajuus jollekin tietylle ihmiselle vaan siitä että se luovutettiin ihmisille jotka halusivat suojella sitä palavaa liekkiä, joka vieläkin palaa.

En tullut pahalla tätä kertomaan. Itse toivoisin että oltaisiin joskus vielä samaa seuraa, se on taivaanisänkin tahto tehdä sovintoa ja parannusta. Ihmiset huomaisivat sen, että kuinka hieno kristillisyys siellä lapissa on syntynyt silloin ja että se kristillisyys on ollut Jumalan työtä ja siinä samassa uskossa voisi kulkea loppuun saakka ja nähdä että se on ollut sama Paavalin ja muiden apostolien aikaan ja sama Lutherin aikaan ja sama lestadiuksen aikaan. Ollaan elämässä viimeisiä aikoja täällä maanpäällä ja sovintoa ja rakentamista täällä tarvii tehdä ei hajoittaa.

Lestadiuksen saarnoja luetaan seuroissa tai lutherin saarnoja sen takia, koska niissä on juuri se palava liekki, jonka taivaanisä on seurakunnalleen antanut, niinkuin teillekin ja hänellä oli niin hienoja armolahjoja että oli varmasti valmistamassa tietä Jumalan pojalle ja samanlainen syntinen kuin mekin. Ei sen takia että hän olisi jotenkin suurempi kuin muut. kaikki lahja on ollut hänelle Jumalan suurta armoa ja taivaanisä on halunnut vaan käyttää häntä sellaisena välikappaleena.

Usko ei ole huivissa ja huivia on hyvä naisen pitää päässä Jumalan sanan kuulossa ja tahto siihenkin tulee ihmiselle, jos taivaanisä antaa ymmärryksen. Ei ole sääntö. Hellehuivit on sitten erikseen..

Oli paljon myös muita kohtia, joissa näytti olevan vääriä käsityksiä.

oon itse yksinkertainen, mutta elävässä uskossa todennäköisesti, kun tunnen, että ei tässä maailmassa pysty kauaa olemaan puhtain tunnoin, niin joutuu taas parannusta tekemään. Mutta onneksi on armo ja yksinkertainen usko, joka perustuu Pyhään raamattuun ja Jumalan sanaan, kiitos Taivaanisälle siitä, että on sytyttänyt elävän liekin palamaan lapin-Marian kautta Lestadiuksella ja hän on saanut siitä kertoa koko lapin maalle ja yli valtionrajojen.
Voiska
kiinnostunut
 
Viestit: 2
Liittynyt: 05 Touko 2013, 00:22

Re: näkemyksiä EL-kulmasta

ViestiKirjoittaja mies » 05 Touko 2013, 11:04

Voiska kirjoitti:Ja Esikoislestadiolaisille on vain neuvoja ei lakeja. Ensinnäkin meillä ei eroteta ketään seurakunnasta eikä jätetä seurakunnan ulkopuolelle ketään, koska ei tehnyt Jumalan poikakaan niin ja aina kun katuva syntinen ihminen tuntee syntinsä ja on kokenut rikkoneensa taivaallista vanhinta vastaan on armonavaimet käytettävissä.

Suorittiko Jumalan Poika vesikasteita? Onko vesikaste siis turha? (toki Hän kastoi ainakin Pyhällä hengellä ja tulella). Mutta asiaan, ei VL:iä eroiteta seurakunnasta niin, etteivät olisi tervetulleita seuroihin. Mutta Jumalan seurakunnasta erottaa se, jolla valta on niin tehdä. Jotkut (armosta osattomat) tosin saattavat osoittaa sormellaan yksittäisiä ihmisiä, että he erottavat seurakunnasta ihmisiä. Pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan; poistakaa paha keskuudestanne.

Voiska kirjoitti:Oli paljon myös muita kohtia, joissa näytti olevan vääriä käsityksiä.

oon itse yksinkertainen, mutta elävässä uskossa todennäköisesti, kun tunnen, että ei tässä maailmassa pysty kauaa olemaan puhtain tunnoin, niin joutuu taas parannusta tekemään. Mutta onneksi on armo ja yksinkertainen usko, joka perustuu Pyhään raamattuun ja Jumalan sanaan, kiitos Taivaanisälle siitä, että on sytyttänyt elävän liekin palamaan lapin-Marian kautta Lestadiuksella ja hän on saanut siitä kertoa koko lapin maalle ja yli valtionrajojen.


Me emme ole elävässä uskossa todennäköisesti, vaan 100% varmuudella. Yksi asia: miten voi tehdä synnistä parannusta, jos ei tunnista syntiä synniksi? Mielestäni se on mahdotonta.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

ViestiKirjoittaja Voiska » 05 Touko 2013, 13:14

Kaste on kuin junalippu, Jos on Isän pojan ja pyhänhengen nimeen kastettu, niin se riittää, mutta pienellä lapsella on viattomuus sydämmellä ja pelastuu ilman kastettakin, koska onhan taivas lasten kaltainen. Vesikaste on hienoa saada jo ihan pinenä lapsena, kun lapsi on valmiiksi, jo taivaanisän lapsi, silloin se on uskossa vastaanotettu.Kastetta ei tarvitse uusia ja junaan (taivaan tielle on mahdollisuus hypätä kyytiin, kun on armonaikaa vielä jäljellä). yksi kaste riittää. Toinen kaste on se kun usko herää elävän jumalan sanan kautta ja ihminen kokee, että kuuluuko tämä korkein evankelijumi ja Jumalan armo myös minulle, voinko minä syntinen saada myös syntini anteeksi ja sehän kuuluu sellaiselle ihmiselle. Meillä ihmisillä on perisyntejä ja niissä asioissa voi vaan rukoilla Taivaallista Isää että hän meidät niistä uskon kautta niistä puhdistaa, niinkuin on monet jo puhdistanut ja riisunut maallisista himoista ja haluista ja riisunut turhasta mediasta ja muusta sonnasta. Ei ihminen voi kun taistella syntiä vastaan ja kuitenkin Jumala on se, joka meidät armossaan maailmasta riisuu ja kuitenkaan ei meistä puhtaita tule.

Ja kun sanoin todennäköisesti olen elävässä uskossa, niin 100% varmuudella olen, mut eipäsjuupas keskustelut ei ole rakentavia. Niin ilta ja päiväseurat ei ole sitävarten että olis liberaalit ja konservatiivit, vaan esim Lahdessa on pyhäseurat ollut kahtena ajankohtana sen takia, kun vanhukset ja lapsiperheet ja nuoriso on ryhmiä joilla on omat aikataulunsa ja Lestadiuskin piti Jumalanpalveluksia ja kokouksia päivästä iltamyöhään ja söikin vasta myöhään illalla.

Niin Lestadiuksesta vielä haluan sanoa, että hän on korjannut vääristyneen tilanteen luterilaisessa kirkossa siihenaikaan Ruotsissa, joka oli vastoin raamatun oppia ja se oli se, että muut kuin papit eivät saaneet saarnata Jumalan sanaa ja tehdä asioita, jotka raamatussa on osoitettu seurakunnan valitsemille ihmisille, riippumatta siitä että onko joku opiskellut jotain vai ei. se riittää jolla on armolahja seurakunnan sisällä, niin se varmasti tulee esille ja sitä hyödynnetään, ilman koulutuksia. Koska usko tulee elävästä Jumalan sanan kuulosta ja tämä on yksi suuri syy miksi papit kritisoivat Lestadiusta taukoamatta kirjeitse. Eikä ihme, että papit halusivat eriseurakuntaa perustaa kun maallikko vie hänen palkkatyönsä ja tekee siitä Jumalan sanan mukaista. tämähän kristillisyys haluttiin kaataa, mutta se ei kaatunut, joillekin seuralle jäi vain nimi elämään, mutta miten voi olla, että ne avaimet olisi siirtyneet seurakunnalle, joka on muuttanut toimintaansa niin paljon, seurakunnan synnystä tähän päivään saakka, pois yksinkertaisesta uskosta mitä lestadius saarnoissaan saarnaa.

Olen kuullut, että monet VL nuoret eivät tiedä kuka lestadius on pitäneekö paikkansa? kuinka monella luterilaisella lapsella jäi pimentoon ennen lestadiusta kuka luther oli? Varmasti pidettiin tärkeänä tietona, nämä henkilöt ovat molemman niitä tien näyttäjiä, koska usko on palautettu takaisin alkuseurakunnan muotoon Jumalan armosta.
Voiska
kiinnostunut
 
Viestit: 2
Liittynyt: 05 Touko 2013, 00:22

ViestiKirjoittaja hepa » 05 Touko 2013, 21:02

Meillä on ulkonaiset puitteet kyllä muuttuneet mutta oppi on pysynyt samana kuin se on aina ollut. Seurameno on pysynyt ja pysyy samana. Ei uskominen ja pyhähenki ole ulkonaisessa puitteissa vaan raamatun mukaisessa sydämen uskossa.

Kyllä vanhoillisuudessakin Lestadius tiedetään

Ihan vain mielenkiinnosta: Miten esikoisuudessa toimitaan kun todetaan että vaikkapa puhuja opettaa eritavalla kuin on aiemmin teillä opetettu?
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

Re:

ViestiKirjoittaja Taavetti » 02 Joulu 2013, 07:44

hepa kirjoitti: Ihan vain mielenkiinnosta: Miten esikoisuudessa toimitaan kun todetaan että vaikkapa puhuja opettaa eritavalla kuin on aiemmin teillä opetettu?

Yleistä käytäntöä en tiedä, mutta jotakin tietoa löytyy Aulis Zidbeckin Raattamaasta kertovasta kirjasta. Aulis oli esikoisuusaikanaan saarnannut jotenkin poikkeavasti, niin monet muut saarnamiehet olivat saarnoissaan arvostelleet heidän joukkoonsa tunkeutuvia tunkeutuvia pappeja. Arvostelu löysi osoitteen, sillä ainakin silloin esikoisten joukossa vaikutti vain yksi pappi, joka siihen arvosteluun kyllästyneenä vetäytyi sivuun vuosikymmeniksi.

Vanhalla iällään tämä pappi halusi tutustua vanhoillisten toimintaan, vieraili SRK:n toimistolla ja sai siellä parannuksen armon. Nämä ja paljon muuta löytyy mainitsemastani kirjasta, jota voi ainakin kirjastoista kysellä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re:

ViestiKirjoittaja Humilton » 02 Joulu 2013, 23:40

Voiska kirjoitti:Olen kuullut, että monet VL nuoret eivät tiedä kuka lestadius on pitäneekö paikkansa?


Minusta tuntuu mutuna, että tuo ei ole totta. Kyllä siitä on niin paljon ollut mediassa. Se on kyllä totta, että historian tuntemus ohenee yleisestikin nuorisossa.
Avatar
Humilton
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1126
Liittynyt: 10 Loka 2007, 01:13

Re: Re:

ViestiKirjoittaja Jani_S » 03 Joulu 2013, 16:35

Humilton kirjoitti:
Voiska kirjoitti:Olen kuullut, että monet VL nuoret eivät tiedä kuka lestadius on pitäneekö paikkansa?
Minusta tuntuu mutuna, että tuo ei ole totta. Kyllä siitä on niin paljon ollut mediassa. Se on kyllä totta, että historian tuntemus ohenee yleisestikin nuorisossa.

Voisi hyvinkin olla totta, sillä Laestadiuksella ei ole mitään erikoisasemaa VL-kristillisyydessä. Itse VL-kodin lapsena en vielä yli kymmenvuotiaana tiennyt, mitä sana "lestadiolaisuus" tarkoittaa.
Jani_S
tosi ahkera
 
Viestit: 506
Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24

Re: Re:

ViestiKirjoittaja Humilton » 03 Joulu 2013, 21:02

Jani_S kirjoitti:Voisi hyvinkin olla totta, sillä Laestadiuksella ei ole mitään erikoisasemaa VL-kristillisyydessä. Itse VL-kodin lapsena en vielä yli kymmenvuotiaana tiennyt, mitä sana "lestadiolaisuus" tarkoittaa.


Silmät ummessa on silloin lukenut esimerkiksi Päivämiestä. 10-vuotias on vielä niin nuori, että siinä iässä ei kaikkea voikaan tietää - ellei ympäristö ole opettanut. Nuorisolla ymmärrän vielä reilusti yli 20-ikäisiä.
Avatar
Humilton
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1126
Liittynyt: 10 Loka 2007, 01:13

Re: Re:

ViestiKirjoittaja näre » 03 Joulu 2013, 22:57

Humilton kirjoitti:
Jani_S kirjoitti:Voisi hyvinkin olla totta, sillä Laestadiuksella ei ole mitään erikoisasemaa VL-kristillisyydessä. Itse VL-kodin lapsena en vielä yli kymmenvuotiaana tiennyt, mitä sana "lestadiolaisuus" tarkoittaa.


Silmät ummessa on silloin lukenut esimerkiksi Päivämiestä.


Ja nukkunut koulussa. Meillä ainakin ihan yläasteen uskontotunneilla käytiin läpi eri herätysliikkeitä ja niiden vaikuttajahahmoja.
näre
 

Edellinen

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron