Kuolinvuoteella tai viimeisinä vuosinaan vl:ksi?

Yleistä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvää keskustelua.

Kuolinvuoteella tai viimeisinä vuosinaan vl:ksi?

ViestiKirjoittaja O.M » 18 Syys 2012, 13:23

Uskomme ei tosiaan ole julkkisten kääntymysten varassa enkä aloittanut tätä ketjua sillä. Mielenkiinnosta vain kysäisen, keitä kaikkia tunnettuja henkilöitä on vl-perimätiedon mukaan vastaanottanut evankeliumin joko kuolinvuoteellaan tai viimeisinä vuosinaan? Itse olen kuullut tai lukenut ainakin seuraavista:

- Sylvi Kekkonen
- Risto Ryti
- Martti Miettunen
- Anna-Maija Raittila
- Toivo Kuula

Tässä on siis tarkoitus kartoittaa sellaisia julkisuuden henkilöitä, jotka eivät eläneet pääosaa elämästään vanhoillislestadiolaisina ja joita ei siksi (tavallaan aiheellisesti) yleisesti mielletä vl:iksi.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja vanamo.n » 18 Syys 2012, 15:52

kirjailija Paavo Rintalasta oli myös kerran Päivämiehessä muistokirjoitus.
Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen. (Virsi 301:6)
Avatar
vanamo.n
ahkera
 
Viestit: 483
Liittynyt: 29 Elo 2009, 16:56
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja Emka » 18 Syys 2012, 19:34

Anna Maija Raittila kerkisi olla uskomassa ennen kuolemaansa, kävi seuroissakin, näin olen kuullut.

Sitten on sellaisia jotka eivät ole ennen olleet uskovaisia, mutta tietävät tästä uskosta ja sairastuttuaan vakavasti tai vanhuudessa kunto heikentynyt, on eletyn elämän synnit tulleet tunnolle ja sielunhätä ollut kova, jos sairaalassa tai v.kodissa on ollut uskovainen (meikäläinen) hoitaja tai sitten seurakunnassa uskovainen pappi, niin häntä on pyydetty paikalle ja potilas on saanut keventää sydäntään ja pyytänyt synninpäästöä, hänelle on julistettu evankeliumi ja kun aika on tullut lähteä täältä ajasta ikuisuuteen on hän rauha tunnolla nukkunut iki-uneen. Tiedän muutamia tällaisia tapahtumia, ja vieläpä niin että parannuksen armon saanut on kerinnyt kertoa läheisilleenkin tästä. ja saanut sopia asioitaan myös heidän kanssa. Kun omaisissa on ollut uskovaisia on ilo ollut suuri jälkeenjääneillä.

Vasta toissa vuonna eräs henkilö sai kuolinvuoteellaan uskoa evankeliumin, vaikka oli koko elämänsä ollut hyvinkin jumalinen Hän oli kuitenkin kuullut liki 30 vuotta tästä uskosta, mutta omavanhurskaus oli esteenä parannuksen tekoon ja ilmeisesti perhesyyt. Mutta kuoleman lähestyessä hänellä ei ollutkaan turvaa entisessä hurskaudessa, hän sai kuitenkin mahdollisuuden tehdä parannuksen ja kokea uskomisen ilon ennen kuin sai silmänsä ummistaa viimeisen kerran.
Tunsin tämän henkilön ja hänen perheensä hyvin yli kolmenkymmenen vuoden ajalta.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja nuusku » 18 Syys 2012, 19:50

Viljasen Paavo...
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja Taavetti » 18 Syys 2012, 20:03

vanamo.n kirjoitti:kirjailija Paavo Rintalasta oli myös kerran Päivämiehessä muistokirjoitus.


Samuli Pentikäinen sen kirjoitti ja kertoi muutamalla sanalla etsijästä ja löytäjästä.

Armas Leinonen, entinen kansanedustaja, sai myös palaamisen armon vanhoilla päivillään. Ehti ja jaksoi pitää Oulun rauhanyhdistyksellä muutamia seurapuheitakin. Foorumilta löytyy yksi Armas Leinosen pitämän saarnan pikakirjoituskooste vuodelta 1949.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 25 Syys 2012, 08:51

nuusku kirjoitti:Viljasen Paavo...


Onko kyseessä Siionin lähetyslehden toimittajana aiemmin toiminut ja pappiseriseurassa Jumalan valtakunnan ulkopuolelle joutunut Paavo Viljanen? Eli että hänkin olisi palannut ennen kuolemaansa vl:iksi?
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Taavetti » 25 Syys 2012, 09:24

O.M kirjoitti:
nuusku kirjoitti:Viljasen Paavo...


Onko kyseessä Siionin lähetyslehden toimittajana aiemmin toiminut ja pappiseriseurassa Jumalan valtakunnan ulkopuolelle joutunut Paavo Viljanen? Eli että hänkin olisi palannut ennen kuolemaansa vl:iksi?

Niin ovat eräät veljet kertoneet, tosin kuuntelin aikanaan Viljasen aamuhartauspuheista, että hänellä olisi ollut kaipuuta takaisin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 25 Syys 2012, 09:53

Palolan historiateoksia lukiessa on käynyt mielessä inhimillinen ajatus, että on tuntunut jopa kohtuuttomalta, miten vl-kristillisyyden eteen "hartiavoimin" työtä tehnyt Viljanen joutui ulkopuolelle. Se todistaa vain, että sielunvihollinen ei ole toimeton kenenkään kohdalla. Tätä taustaa vasten tuntuu kuitenkin erityisen hienolta lukea, että Jumalan armo riitti Viljastakin kohtaan ja hän sai palaamisen armon.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja vanamo.n » 25 Syys 2012, 09:53

Mainitsen tässä yhteydessä myöskin Paavo Sillanpään vaimon, joka miehensä eriseuran rakentamisen myötä meni mukana, mutta sai kuolinvuoteellaan palaamisen armon, kun poikansa kävivät äitiään katsomassa ja saivat olla siunaamassa hänet takaisin elävän uskon omistajaksi.
Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen. (Virsi 301:6)
Avatar
vanamo.n
ahkera
 
Viestit: 483
Liittynyt: 29 Elo 2009, 16:56
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja O.M » 27 Syys 2012, 16:17

vanamo.n kirjoitti:kirjailija Paavo Rintalasta oli myös kerran Päivämiehessä muistokirjoitus.


Googlasin Paavo Rintalasta tietoja, kun en ole hänen kirjojaan lukenut. Eipä olisi tuotannosta osannut päätellä hengellistä etsintää, mutta niin vain löytyi herkkä tunto sieltäkin.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja vanamo.n » 27 Syys 2012, 16:53

O.M. Muistelisin näin, että siinä kirjoituksessa tuli esiin, että Rintala oli nuoruusvuotensa viettänyt Oulussa, ja silloin ollut tekemisissä uskovaisten kanssa ja jo tuolloin hyvää siementä oli oltu kylvämässä , mutta se sai kasvunsa vasta sairasvuoteella. Myöskin hän oli ystävystynyt Antti Hyryn kanssa, joka toimi myös saattomiehenä viimeisinä aikoina.
Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen. (Virsi 301:6)
Avatar
vanamo.n
ahkera
 
Viestit: 483
Liittynyt: 29 Elo 2009, 16:56
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja Taavetti » 15 Marras 2012, 19:19

Päivällä rankoja karsiessani muistin erään, josta on lie syytä kertoa tässä.

Aku Räty, tunnettu körttisaarnaaja. Veikko Pentikäinen oli Rauhanyhdistyksemme isojen seurojen aikana meillä sisällä ja hän kertoi, että Rädyn maatilalla oli uskovainen renki, Lapveteläinen tai Lapeteläinen nimeltään, jonka Aku kutsui luokseen sairastaessaan ja että tämä renki sai julistaa vanhalle isännälleen vapauttavan evankeliumin.

Iltaseuroissa Veikko saarnassaan mainitsi asiasta lyhyesti muun asian yhteydessä: Aku Räty, joka muuten kuoli elävässä uskossa.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja i_gabe » 16 Marras 2012, 01:08

Urho Kekkonen
i_gabe
tutustunut
 
Viestit: 20
Liittynyt: 14 Marras 2012, 02:28

ViestiKirjoittaja Jani_S » 16 Marras 2012, 01:20

Taavetti kirjoitti:Iltaseuroissa Veikko saarnassaan mainitsi asiasta lyhyesti muun asian yhteydessä: Aku Räty, joka muuten kuoli elävässä uskossa.

En yllättynyt tästä tiedosta. Olen lukenut Rädystä asioita, jotka kertovat mielestäni vakaalla sydämellä tapahtuvasta armollisen Jumalan etsimisestä. Rätykin oli siis Jeesuksen muu lammas, joka johdatettiin siihen yhteen laumaan, jolla on yksi paimen. Kyllä Jumalan työt ovat ihmeellisiä.
Jani_S
tosi ahkera
 
Viestit: 506
Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24

ViestiKirjoittaja O.M » 10 Joulu 2012, 10:20

i_gabe kirjoitti:Urho Kekkonen


Arvostan kyllä Kekkosta, mutta tästä en ole kuullut aiemmin. Voiko joku vahvistaa tiedon? Kekkosen läheiset suhteet vl:iin ovat yleisesti tiedossa. A-P Palolan historiateoksessa sanottiin, että Kekkosen suhteet vl:iin olivat tiiviit etenkin ennen pappishajaannusta. Kääntäen voitaneen siis olettaa, että pappishajaannuksen jälkeen suhteet olisivat olleet vähän löyhemmät?
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Taavetti » 10 Joulu 2012, 23:02

En ole minäkään Urhon mahdollisesta parannuksesta kuullut, tässä kerrottu tieto on ensimmäinen. Tosin en sitä aivan mahdottomanakaan pidä. Kekkosella oli tiedollinen uskon pohja kotoaan, hänen isänsä oli uskovainen ja tiedän Urhon mielellään muistelleen, miten isä luki lasten kanssa iltarukouksia ja siunasi heitä iltavuoteelle.

Tiedän myös sen, että Kekkonen piti mielellään lestadiolaisia neuvonantajinaan, vaikka toki muitakin oli. Vähitellen vanhimmat heistä siirtyivät ajasta ikuisuuteen ja presidentti tunsi entistä enemmän yksinäisyyttä varsinkin Sylvin kuoleman jälkeen. Olen lukenut, että Kekkonen olisi lähettänyt kiireellisen kutsun Ouluun Samuli Pentikäiselle ja maksanut lentokonekyydin puolisonsa sairasvuoteen äärelle.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re: Kuolinvuoteella tai viimeisinä vuosinaan vl:ksi?

ViestiKirjoittaja nuusku » 14 Touko 2013, 23:46

O.M kirjoitti:- Risto Ryti

Minäkin olen kuullut asiasta, eri lähteestä. Onko kenelläkään tiedossa tai muistissa tarinaa, missä, milloin, missä olosuhteissa tai kenen kautta parannus tapahtui?
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja Hannes69 » 14 Touko 2013, 23:55

Kyösti kallio ei itse ollut uskovainen missään vaiheessa mutta hänellä oli läheinen ja arvostava suhde kalle aukusti loheen. Sukunsa kautta hänellä oli sympatiat myös herännäisiin.
Hannes69
Hannes69
Valvoja
 
Viestit: 819
Liittynyt: 24 Syys 2010, 01:00
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

ViestiKirjoittaja Taavetti » 15 Touko 2013, 05:38

Hannes69 kirjoitti:Kyösti kallio ei itse ollut uskovainen missään vaiheessa mutta hänellä oli läheinen ja arvostava suhde Kalle Aukusti loheen. Sukunsa kautta hänellä oli sympatiat myös herännäisiin.

Koulussa opettaja kertoi varakkaan Malviina-tädin ostaneen ja lahjoittaneen maatilan sukulaiselleen Kyösti Kalliolle, josta myöhemmin tuli poliitikko ja sitä kautta presidentti. Oli minulla yllätys lukea kymmeniä vuosia myöhemmin Päivämiehestä, että kyseinen täti oli uskovainen ja kulki uskovaisten seuroissa. Kyösti Kallion paran uksesta en ole tietoinen, mutta siinäkin valossa, ei se mahdottomuus liene, kuten ei kenenkään kohdalla kun Jumala ottaa kiinni omantunnon kautta.

Kalle Aukusti Lohen ja Kyösti Kallion suhteesta muistan lukeneeni Maaseudun tulevaisuuden Huidunperä palstalta kymmeniä vuosia sitten. En muista vieläkö silloin pakinoita kirjoitti Hannan Heikki vaiko hänen tyttärensä Heikintytär, joka aloitti kirjoittamiset isänsä kuoleman jälkeen.

Kallion johtaessa pääministerinä hallituksen kokousta, sinne ilmestyi yllättäen vieras, joka halusi keskustella ministeri Lohen kanssa. Vieraalla oli asiana evankeliumin pyytäminen, kun hän ministeri Lohen julistaman synninpäästön jälkeen poistui, oli pääministeri Kallio todennut, että saimme tässä todistaa korkeimman tason sielunhoitoa.

Olen saman tapauksen kuullut ja lukenut muistakin lähteistä, mutta Huidunperän kirjoittajan kertomus oli niistä seikkaperäisin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re: Kuolinvuoteella tai viimeisinä vuosinaan vl:ksi?

ViestiKirjoittaja Joonatan » 12 Helmi 2020, 22:12

Löytyipä mielenkiintoinen keskustelu, avaanpa tässä hiukan sanaista arkkuani vaikka keskustelu onkin vanha.

Toivo Kuula tosiaan sai parannuksen armon viimeisinä elinpäivinään. Hänen isänsä Matti Kuula, Suomen kaartin sotilas joka sai aikuisiällään parannuksen armon, oli kuullut poikansa kohtalosta: hän oli joutunut jääkäreiden kanssa tappeluun, jonka päätökseksi oli saanut luodin päähänsä. Isälle tuli polttava tarve lähteä Viipuriin poikaansa katsomaan. Sairaalassa Toivo, joka oli vielä tajuissaan pikaisen hoidon ansiosta, sai tunnontuskiinsa ainoaa toimivaa hoitoa: elävää evankeliumia. Muutaman päivän vammansa kanssa kamppailtuaan Toivo Kuula sai laskea matkasauvansa ja siirtyä odottamaan sitä hetkeä, jolloin Kristus herättää koko ihmiskunnan viimeiseen päivään. Ammattimuusikon uran viekoittelemana Jumalan valtakunnasta eroon joutunut tuhlaajapoika oli saanut rauhan.

Risto Rydin parannuksenteosta haluaisin kyllä kuulla enemmän. En ole koskaan kuullut tällaisesta. Tietääkö joku kertoa perusteluja tälle väitteelle?

Urho Kekkosen kohdallakin olen hiukan epäileväinen. Uskovaisen kodin lapsi, totta kyllä, ja omasi läheisiä suhteita uskovaisiin, mutta saiko kuitenkaan palaamisen armoa? Päivämiehessä oli joku vuosi sitten uudelleenjulkaistu vanha uutinen jossa kerrottiin tasavallan presidentin Urho Kekkosen vaimoineen vierailleen Helsingin uuden rauhanyhdistyksen avajaisissa. Pariskuntaa oli pyydetty jäämään avajaisseuroihin, mutta Kekkoset olivat kieltäytyneet kunniasta. Ainakaan tuolloin ei siis vielä ollut Urho Kekkosen etsikonaika. Entä myöhemmissä elämänvaiheissaan? Saiko kunnianarvoisa presidenttimme todella kokea parannuksen armon vanhoilla päivillään?
On koti, jonne myrskyt maan / ei saavu milloinkaan. / Ei sinne aallot raivollaan / käy rauhaa rikkomaan. / Oi koti! Sinne saavumme, / kun päättyy mainen matkamme.
-Siionin laulu 286-
Avatar
Joonatan
tutustunut
 
Viestit: 45
Liittynyt: 21 Tammi 2020, 14:40

Seuraava

Paluu Yleinen



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron