Hannes69 kirjoitti:Alkion tappaminen on väärin.
Yhdyn tähän näkemykseen.
ihminen kirjoitti:haluan vain tietää miksi hedelmöittyneen alkion tappaminen on toisessa tilanteessa ehdottomasti kielletty ja toisessa oman harkinnan varainen.
Miksi alkion tappaminen olisi harkinnanvaraista hedelmöityshoidoissa? Voi olla sellaisiakin uskovaisia pareja, jotka eivät ole loppuun asti ajatelleet, mitä "yli jääville" alkioille tehdään.
ihminen kirjoitti:Joutuvathan pakanatkin, jotka eivät ole koskaan tavanneet kristittyjä / uskovaisia helvettiin, jos ovat tehneet syntiä. Heillekään ei ole kukaan kertonut mikä on syntiä ja silti Jumala ei pelasta heitä.
Vl-kristillisyyden vanhan sanonnan mukaan järki askaroi, usko ymmärtää. Kirjoitat niin kuin ateistit, että synti olisi puhtaasti jotain ulkopuolelta opetettua. Niin ei ole - jokaisella ihmisellä on omatunto, jonka kautta Jumala puhuu ihmiselle. Raamatun mukaan Jumala on kirjoittanut lakinsa jokaisen ihmisen sydämeen:
"Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä." (Room. 2:14-15.)
Jokainen ihminen, pakanakansoissakin, syntyy tähän maailmaan Kristuksen lunastamana Jumalan lapsena. Kun ihmisen ymmärrys kehittyy ja hän alkaa tiedollisella tasolla erottaa oikean ja väärän ja silti tehdä väärin, alkavat tekosynnit vähitellen erottaa Jumalasta. Perisynti eli taipumus pahaan vetää ihmistä syntiin. Kun synnin mitta tulee täyteen, tulee hengellinen kuolema:
"Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman." (Jaak. 1:14-15.) Jos ei ole ketään saarnaamassa ihmiselle elävää evankeliumia Jeesuksen nimessä ja veressä, kuollut ei herää eloon:
"Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä." (Joh. 6:44.) Jos kuormitamme itseämme kantamalla huolta ihan kaikista maailman ihmisistä, jotka eivät ole elävää evankeliumia kuulleet, tulee uupumus. Jospa jokainen vain yrittäisimme "omilla vartiopaikoillamme" kertoa Jumalan armosta elävästä uskosta osattomille läheisillemme. Ainakin itselläni olisi paljon skarpattavaa siinäkin asiassa. Jumala varmasti lähettää hyväksi katsomallaan ajalla lähetyspuhujia juuri sinne, missä on vastaanottavaista mieltä. Ehkä Jumala avaa uskovaisen turistin huulet julistamaan elävää evankeliumia silloinkin, kun matkan varsinainen tarkoitus ei ole ollut mikään lähetysmatka.