Raamattu 1992 Matt 5:4 kirjoitti:
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
Raamattu 1992 Matt 5:4 kirjoitti:
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
Humilton kirjoitti:Raamattu 1992 Matt 5:4 kirjoitti:
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
nuusku kirjoitti:Humilton kirjoitti:Raamattu 1992 Matt 5:4 kirjoitti:
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
Täsmennettäköön vielä, että siinä on kysymys synnin murheesta.
metsätähti kirjoitti:Millä perusteella? :)
Humilton kirjoitti:Minulle tuo lause tuo lohdullisen näkymän. Kaikki murhetta kärsivät saavat lohdutuksen, jos sydämestään niin toivovat.
Humilton kirjoitti:Raamattu 1992 Matt 5:4 kirjoitti:
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
Mikään muu ei tuo murhetta.metsätähti kirjoitti:Millä perusteella?nuusku kirjoitti:Täsmennettäköön vielä, että siinä on kysymys synnin murheesta.
Jani_S kirjoitti:Mikään muu ei tuo murhetta.metsätähti kirjoitti:Millä perusteella?nuusku kirjoitti:Täsmennettäköön vielä, että siinä on kysymys synnin murheesta.
Maarimi kirjoitti:Autuaita ovat synnintuntoiset...
Ristikin on usein synnin seurausta, vaikka harvoin olemme voineet vaikuttaa siihen. Minä koen usein murhetta, vaikka uskosta iloitsenkin. Voi olla luonne kysymyskin.
1992: Hes.9 kirjoitti:3 Silloin Israelin Jumalan kirkkaus kohosi kerubien yltä, missä se oli siihen saakka ollut, ja siirtyi temppelin oven kohdalle. Herra huusi pellavapukuiselle miehelle, jolla oli kirjoitusvälineet vyössään, 4 ja sanoi hänelle: "Kulje Jerusalemin halki, koko kaupungin läpi laidasta laitaan, ja tee merkki kaikkien niiden otsaan, jotka huokaavat ja valittavat kaupungissa tehtävien iljettävyyksien tähden." 5 Sitten kuulin hänen sanovan toisille miehille: "Kulkekaa hänen perässään kaupungin halki ja tappakaa säälittä, ketään säästämättä. 6 Tappakaa vanhukset ja nuoret miehet, neidot, naiset ja lapset, tappakaa heidät viimeistä myöten, mutta älkää kajotko kehenkään, jolla on merkki.Aloittakaa minun temppelistäni.
Martti Luther: Vuorisaarnan selitys kirjoitti:Sentähden ei murhe ja kärsiminen ole kristittyjen kesken mikään harvinainen kasvi, vaikka se ei paljo ulkonaisesti näy, kun he mielellään tahtovat iloita Kristuksessa ja ulkonaisestikin niin paljon kuin voivat. Sillä heidän täytyy joka päivä, maailmaa katsellessaan, nähdä ja sydämessään kokea niin paljo pahuutta, vallattomuutta, Jumalan ja Hänen sanansa halveksimista ja häpäisemistä ja sen lisäksi niin paljo surkeutta ja onnettomuutta, jota perkele aikaan saa sekä hengellisessä että maallisessa valtakunnassa, ettei heillä voi olla montakaan iloista päivää, vaan heidän hengellinen ilonsa on varsin heikko. Ja jos heidän alati täytyisi sitä katsella eivätkä voisi hetkeksi kääntää silmiänsä siitä pois, eivät he saattaisi hetkeäkään iloita; on siinä kylläksi että se muuten paljoa enemmän tapahtuu ja sattuu, kuin he soisivat, niin etteivät he tarvitse sitä kaukaa etsiä.
Rupea siis ja tule kristityksi, niin opit pian tuntemaan, mitä murehtiminen ja kärsiminen tahtoo sanoa. Jollet muuta voi, ota vaimo, asetu asumaan ja elätä itseäsi siinä uskossa, että rakastat Jumalan sanaa ja teet, mitä sinulle säädyssäsi on käsketty, niin saat pian sekä naapurisi että oman perhekuntasi puolelta kokea etteivät asiat käy niin, kuin sinä mielelläsi soisit, vaan kohtaat kaikkialla esteitä ja vastusta, niin että saat kyllin kärsiäksesi ja sinun täytyy nähdä sitä, joka sydämellesi tuottaa tuskaa. Mutta varsinkin täytyy hyvien pappien tätä perin oppia ja joka päivä harjaantua pitämään hyvänänsä kaikellaista kateutta, vihaa, pilkkaa, häväistystä, kiittämättömyyttä, halveksimista ja parjausta, jolla heidän sydäntänsä ja sieluansa joka päivä lävistetään ja lakkaamatta vaivataan.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa