Aaro_K kirjoitti:Joskus on joku veli vaatinut parannusta asiasta, josta oma ymmärrykseni ei sano että tarvitsisi parannusta tehdä. Ajattelin, että siinä minua ahdettaisiin sellaiseen rakoon, että sitten alkaisin muiltakin vaatimaan parannusta kaikenlaisista jutuista, jos en ääneen niin ainakin pahansuovilla katseilla. Jos sotaan joutuu, niin täytyy tietenkin pyytää Taivaan Isältä totuutta, totuudessa rakkautta ja ettei sortuisi ylilyönteihin.
mies kirjoitti:Sotaan lähtemisestä tuli mieleen, että ainakin Lyra ja oliko Luther kertovat, kuinka Efraimin sukukuntaa lähti joskus ennen aikojaan Egyptistä valloittamaan 'luvattua maata' kärsien vain suunnattoman tappion. Jostain aikakirjasta olivat tulkinnan ottaneet. Sotaan voinee lähtä vapaaehtoisesti kuin Efraimilaiset, mutta tällöin tappio lienee jo kantapäillä - kuolema voi olla lähempänä kuin rohkeus antaa ymmärtää.
1992: 1Aik.7 kirjoitti:Efraimin poikia olivat myös Eser ja Elead, mutta Gatin miehet, maan alkuperäiset asukkaat, tappoivat heidät, kun he olivat lähteneet ryöstämään näiden karjaa. 22 Heidän isänsä Efraim suri poikiaan pitkän aikaa, ja hänen sukulaisensa kävivät lohduttamassa häntä.
1992: 1.Moos.48 kirjoitti:21 Sitten Israel sanoi Joosefille: "Minä kuolen pian, mutta Jumala on oleva teidän kanssanne. Hän on johdattava teidät takaisin isienne maahan
Hannes69 kirjoitti:Jos ajattelee että kaikki Jumalan luoma ja sallima on vahvalle kristitylle oikein, on tilassa jota kutsutaan myös nimellä synnin luvallisuus. Jumala on pannut elämäämme myös asioita, joilla hän koettelee uskoamme. Kaikki mitä on saatavilla luomakunnassa, ei ole tarkoitettu nautittavaksemme. Jo paratiisissa oli mukana hyvän ja pahan tiedon puu, josta ei saanut syödä. Se kuvattiin vielä että se oli kaunis katsella. Usein elämässämmekin asiat jotka turmelevat tuntomme ovat kauniin ja houkuttelevan näköisiä. Apostoli antaa seurakunnalle ohjeen uusista eteen tulevista asioista: koetelkaa (ei kokeilkaa vaan pohtikaa yhdessä) kaikki, ja pitäkää se mikä hyvää on. Samaa neuvoa tämänkin päivän uskovaiset noudattavat uusien eteen tulevien asioiden kanssa.
Kristityn vapaus on vapautta sekä lain orjuudesta että myös vapautta synnistä. Synnin suosijat mielellään muistavat tuon ensimmäisen ja yhtä mielellään unohtavat toisen.
Galatalaiskirjeen selitys, Gal.5.13 kirjoitti:Tien kummallakin puolella vaanii vaara, mutta toisesta selviää sentään helpommin kuin toisesta. Jos armoa eli uskoa ei ollenkaan julisteta, kukaan ei pelastu, sillä yksin usko vanhurskauttaa ja pelastaa. Jos taas julistetaan uskoa - ja niinhän täytyy tehdä - useimmat kuulijat ymmärtävät uskonopin turmeltuneen luontonsa mukaisesti ja turmelevat hengen vapauden lihan vapaudeksi. Sitä löytyy meidän päivinämme kaikista säädyistä, niin ylhäisistä kuin alhaisistakin. Kaikki ne kerskuvat olevansa evankelisia ja puhuvat paljon kristityn vapaudesta, mutta yhtä kaikki ne tottelevat omia himojaan ja omistautuvat ahneuden, nautintojen, röyhkeyden ja kateuden palvelemiseen. Kukaan ei hoida tehtäväänsä uskollisesti, kukaan ei rakkaudesta palvele lähimmäistään. Semmoinen häpeällinen meno tekee minut toisinaan niin kärsimättömäksi, että toivoisin moisten helmiä tallaavien sikojen (Matt. 7:6) olevan yhä vielä paavin hirmuvallan alaisina. Ei tätä Gomorran väkeä pysty hallitsemaan rauhan evankeliumilla.
Paavali valitsee perin osuvat ja selkeät sanat: "Teidät on kutsuttu vapauteen ..." Ettei kukaan vain kuvittelisi hänen tarkoittavan maallista vapautta, hän vielä selittää tarkoitustaan: kunhan ette salli sen vapauden antaa turmeltuneelle luonnollenne tilaisuutta, vaan rakkauden suomin voimin palvelette toinen toistanne. Tietäköön siis jokainen kristitty, mitä Kristus on hänelle tehnyt: omassatunnossaan hänet on asetettu lain, synnin ja kuoleman herraksi niin ettei niillä ole mitään valtaa häneen. Mutta tietäköön myös, että ulkonaisesti, mitä ruumiiseen tulee, hänet on alistettu orjaksi, jonka tulee rakkaudessa palvella lähimmäistään. Ne, jotka ymmärtävät kristityn vapauden toisin, nauttivat evankeliumin etuja omaksi turmiokseen. Nimellisesti kristittyinä he ovat pahempia epäjumalanpalvelijoita kuin paavin alaisuudessa olivatkaan. - Seuraavaksi Paavali selittää sattuvasti, dekalogia lainaten, mitä rakkaudessa palveleminen oikein on.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 2 vierailijaa