VL-FOORUMI

Seurasin yhtä dokumenttia, jossa kerrottiin Sodoman ja Gomorran hävityksestä. Se perustui arkeologisiin löytöihin nykyaikaisin menetelmin. Nykyisin pystytään analysoimaan maan pintaa alempia kerroksia tietokoneella. Sodoman ja Gomorran paikka on löytynyt tiettävästi jo aiemmin. Niillä paikoilla on ollut suuri kaupunki. Dokumentissa kerrottiin myös tuhoutumisesta. Tuli on tullut ehkä maan sisältä päin.

Toinen tapahtuma on kun israelin kansa korpivaelluksen aikana ylitti punaisen meren. Ensinnäkin Egyptistä löytyneissä faaraoiden ajan lähteissä on tuskin ollenkaan mainittu israelin kansaa. Tutkija epäilee, että sitä on nimitetty jollain toisella nimellä. Kun israelilaiset ylittivät punaisen meren, paikka onkin ollut kaislameri. Tämä johtuu käännösvirheestä. Kaislamerestä on löytynyt tietoa, että vesi on hävinnyt siitä joskus myöhempinäkin aikoina. Tutkija on sitä mieltä, että kun Raamatussa kerrotaan veden palanneen takaisin upottaen faaraon sotaväen, johtui Välimeren yhden saaren tulivuoren purkauksesta. Tämä aiheutti valtavan tsunamin, joka saavutti Kaislameren.

Tutkija on löytänyt noihin arkeologisia löytöjä. Hän on myös pohtinut asioita. Ei siis mitään kevyttä päättelyä. Nämä ovat hyvin mielenkiintoisia. Raamatun sanoma on kuitenkin meille se, mitä on kirjoitettu. Se, miten asiat ovat käytännössä tapahtuneet, ei ole pääasia. Mutta mielenkiintoista kuitenkin. Eikä noihinkaan kannata uskoa sokeasti. Tiede kehittyy. Tulevaisuudessa voimme saada entistä yksityiskohtaisempia tietoja maailman historiasta.

Israelin kansan korpivaelluksen jäljiltä on löytynyt ainakin Siinailta arkeologisia todisteita. Luin eräästä sellaisesta melko äskettäin.

Punaisen meren (tai Kaislameren) veden vetäytymiselle ja paluulle on esitetty muitakin sinänsä uskottavia selityksiä kuin tulivuorenpurkauksen aiheuttama voimakas liikehdintä.

En kuitenkaan pidä teoriaa tulivuorenpurkauksen siirtämästä vesimassasta kovinkaan uskottavana, sillä raamattu kertoo, että voimakas itätuuli jakoi veden ja että vesi seisoi kuin muuri israelilaisten kummallakin puolella heidän käydessään meren pohjaa pitkin kuin kuivaa maata ikään.

Kannattaa huomata myös, että vesi jäi seisomaan jakautuneena senkin jälkeen, kun israelilaiset olivat päässeet merenpohjalta maalle. Vasta kun Mooses ojensi kätensä uudelleen (ensimmäinen ojennus oli jakanut veden), vesi palasi ja hukutti takaa-ajosta luopuneet ja paluumatkalle kääntyneet egyptiläiset.

Ymmärrän egyptiläisten kohtalon niin, että jos he olisivat seuranneet israelilaisia toisella sydämellä sen jälkeen, kun he pääsivät Jumalan antaman vastoinkäymisen myötä ymmärrykseen, mistä oli kysymys, hekin olisivat pelastuneet ja päässet luvattuun maahan. Jumala rikkoi heidän sotarattaansa osoittaen heille, että niillä ei kuljeta sillä tiellä, jonka hän avaa, vaan sitä pitkin käydään vaeltaen yhdessä Jumalan kansan keskellä, vaikka maailman meri kuohuu sen kahta puolta. Egyptiläisten epäusko oli kuitenkin voimakkaampi ja käännytti heidät takaisin Egyptiin päin ja siten myös kuolemaan.

2. Mooseksen kirjan 14. luku kertoo:

21. IV. Koska Moses ojensi kätensä meren ylitse, antoi Herra vedet juosta pois vahvalla itätuulella koko sen yön; ja teki meren kuiville, ja vedet erkanivat.
22. Ja Israelin lapset kävivät keskeltä merta kuivaa myöten, ja vedet olivat heille niinkuin muuri heidän oikialla ja vasemmalla puolellansa.
23. Ja Egyptiläiset ajoivat heitä takaa ja seurasivat heidän perässänsä, kaikki Pharaon hevoset, hänen vaununsa ja ratsasmiehensä keskelle merta.
24. Koska aamuvartio tuli, katsahti Herra Egyptiläisten joukon päälle tulen patsaasta ja pilvestä, hukuttaaksensa Egyptiläisten joukon,
25. Ja hän syöksi pyörät erinänsä heidän vaunuistansa, niin että he työläästi vetivät niitä. Niin sanoivat Egyptiläiset: paetkaamme Israelia, sillä Herra sotii heidän puolestansa Egyptiläisiä vastaan.
26. Mutta Herra sanoi Mosekselle: ojenna kätes meren ylitse, että vedet juoksisivat Egyptiläisten ylitse, heidän vaunuinsa ja ratsasmiestensä ylitse.
27. Niin ojensi Moses kätensä meren ylitse, ja meri palasi ennen huomenta voimaansa. Ja koska Egyptiläiset pakenivat, kohtasi heitä vesi, ja Herra syöksi heidät keskelle merta.
28. Ja vedet palasivat ja kävivät vaunuin, ja ratsasmiesten, ja koko Pharaon sotajoukon ylitse, jotka heitä olivat seuranneet mereen: niin ettei yksikään heistä päässyt.
29. Mutta Israelin lapset kävivät kuivaa myöten keskeltä merta, ja vedet olivat heille niinkuin muuri heidän oikialla ja vasemmalla puolellansa.

Kiitos tuosta Raamatun viiteestä. Etsin tämän kohdan Bibliasta sekä 1992 käännöksestä. Kahdessa edellisessä jakeessa 2. Moos 14:19-20 kerrottiin pilvestä. En ole aiemmin kuullut tai en ole tajunnut, kuinka pilvi suojasi israelilaisia ennen meren ylitystä.

Vesien palautuminen voisi periaatteessa johtua siitäkin, että itäinen tuuli lakkasi. Ei siis välttämättä tulivuoren purkausta. Ehkä tutkija on tässä edennyt väärin päin. Ensin on tulos ja sitten löydetään siihen johtavat syyt. Ja päättelyjä on tehty väärin sinänsä oikeaan tulokseen pääsemiseksi.