Syntien anteeksisaaminen ja antaminen

Muistoja menneiltä ajoilta sekä
Vanhoja säilyttämisen arvoisiksi harkittuja keskusteluja foorumillamme.

Syntien anteeksisaaminen ja antaminen

ViestiKirjoittaja Nepheg » 30 Elo 2006, 23:36

Paavali kirjoitti:
12. Ja kiittäkäät Isää, joka meitä soveliaaksi tehnyt on pyhäin perimisen osallisuuteen valkeudessa,
13. Joka meitä pimeyden vallasta pelasti ja on meidät siirtänyt rakkaan Poikansa valtakuntaan,
14. Jonka kautta meillä on lunastus hänen verensä kautta, nimittäin syntein anteeksi antamus, 15. Joka näkymättömän Jumalan kuva on, esikoinen ennen kaikkia luontokappaleita.

Sen kummemmin eri väärien hengellisyyksien nimiä mainitsematta, aloin joku aika sitten ihmetellä heidän käsityksiään.

On sellaisia hengellisyyksiä, että heidän mielestään avaimet jotka Jeesus antoi mm. Pietarille, ovat menneet heidän kuoltuaan samaa matkaa pois.
Syntien anteeksianto ja pidättäminen siis heidän mielestään "katkesi", kun apostolit kuolivat. (eräs sanoi: avaimet menivät Pietarin mukana taivaaseen. :? )

Kysynkin siis, ehkä hieman johdattelevastikin :wink: :
Miten on mahdollista, että samat hengellisyydet, jotka kieltävät uskovilla olevan tällaista Pyhän Hengen välityksellä tapahtuvaa virkaa, ajattelevan että synnit ovat anteeksi kun vain uskoo Jeesukseen?
Syntejä siis saa anteeksi sitä mukaa, kuin niitä tehdään, kunhan mielessään niitä pyytelee anteeksi.

Itse olen alannut ajattelemaan näin:
Jos joku hengellisyys kieltää uskovan antaman synninpäästön ja pitää sellaista suorastaan mahdottomana (kun avaimethan menivät sen Pietarin mukana), niin sellaisessa hengellisyydessä ei voi olla synnit anteeksi kenelläkään.

Siellä ollaan siis tuudittauduttu mielestäni väärään rauhaan, kun kuvitellaan evankeliumin voivan julistaa itselleen omissa oloissa mietiskelemällä.
Näiden väärien hengellisyyksien maailmallisuus myös todistaa mielestäni, että siellä ei oikea usko asu. :(

Oikeat uskovat ovat maailman suolana, mutta maailman ihmisten silmissä olemme vihattuja ja uskomme on hullutus.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja pikkupoika » 07 Syys 2006, 22:34

enkö voi pelastua ennen ku olen käynyt jonku papin luona tai jonku muun luona joka ottaa syntini pois? :O
pikkupoika
puuhakas
 
Viestit: 209
Liittynyt: 04 Elo 2006, 14:10

ViestiKirjoittaja Weha » 07 Syys 2006, 22:49

Pikkupoika, Raamatun mukaan Jumalan vanhurskaus siirtyy uskosta uskoon:

Room.1:17. Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.

Olen käynyt hirveästi keskustelua siitä, onko sanan virka vai Pyhän Hengen virka...Siitä väärästä hengellisyydestä, johon joskus kuuluin, väitetään, että on sanan virka, mutta niin ei ole:

2.kor.3:8. Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman?
Weha
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 07 Syys 2006, 22:58

Pelastuksen mahdollisuus avataan ihmisille vain Pyhän Hengen voimasta julistetun synninpäästön saarnan alla. Sen voima on sidottu Pyhään Henkeen, ei ulkonaisiin sanoihin. Jotka kieltävät sen voiman, eivät ole osallisia Jumalan pyhästä Hengestä.

Jeesus sanoi opetuslapsilleen ylösnousemisensa jälkeen suljettujen ovien takana: Joille te synnit anteeksi annatte, heille ne ovat taivaassakin anteeksi annetut. Saman Hän oli sanonut Pietarille jo aikaisemmin. Tämä valta on siis annettu sekä yksittäiselle uskovaiselle, että koko uskovien joukolle. Mutta Pyhään Henkeen se valta on sidottu, sen merkkinä Jeesus silloin suljettujen ovien takana puhalsi oppilaidensa päälle sanoen: Ottakaa Pyhä Henki, joille ta synnit anteeksi annatte.... ja niin edelleen.

Tähän sopii muistaa, että Jeesus myös kaste ja lähetyskäskyn yhteydessä käski opettaa myöhempiäkin uskovia noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus oli aikansa uskovaisille opettanut. Sitä valtaa ja tehtävä ei siis jätetty siihen aikaan, eikä se mennyt taivaaseen Jeesuksen mukana, vaan sitä on saarnattava maailman loppuun asti maan päällä eläville ihmisille. Elävät uskovaiset ovat sitä käskyä noudattaneet kaikkina aikoinana, vaihtelevalla menestyksellä. Me olemme vain kylväjiä, mutta Jumala on kasvun antaja.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Nepheg » 07 Syys 2006, 23:23

Varmasti pitää uskoa Kristuksen ristinkuolema todeksi meidän syntiemme tähden ja syntien pois ottamiseksi.
Ne jotka eivät tunnusta avaintenvaltaa syntien poispanemiseksi tai pitämiseksi, niin sellainen ei voi kenenkään syntejä päästää vaikka mielellään niin (kuitenkin) haluavatkin julistaa.

Tässä päästään siihen, että sinun ei ole mielestäni pakko etsiä jotain määrättyä henkilöä, vaan etsi seurakunta joka uskoo ja toimii niinkuin Jeesus käski.
Helpointa varmasti on mennä oman alueen rauhanyhdistyksen seuroihin.

Ole seuroissa ja kun puhuja julistaa synninpäästön, niin se koskee sinuakin.
Jos tunnet tarvetta saada synninpäästön julistettavaksi suoraan omalle kohdallesi jos vaikka joku asia painaa, niin nosta käsi ylös, niin kyllä se puhuja sinut huomaa ja antaa sen synninpäästön Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä.
Molemmilla tavoilla sama lopputulos, mutta olen itsekin joskus nostanut käden ylös ikäänkuin "viimeiseksi niitiksi tms.". :wink:

Kaikki eivät pelastu, jotka sanovat Herra herra!
Esim. Paavali luuli olevansa aluksi uskomassa ja luuli toimivansa Jumalan tahdon mukaisesti, mutta tie vei kohti helvettiä kirjaimellisesti.
Hän sai oikean uskon vasta kun uskovainen tuli antamaan synninpäästön, jonka Paavali uskoi.
Tätä evankeliumia ei yllättäen tunnusteta joka hengellisyydessä, vaikka syntiemme sovittaminen oli juuri se syy miksi Jeesus uhrasi henkensä.

Nyt toivon, että muut uskovat korjaavat ja täydentävät vastaustani sinulle. Toivottavasti kuitenkin sait tästä jotain itsellesi.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja pikkupoika » 08 Syys 2006, 09:40

kiitoskiitos, no tämä asia on minua kaikista eniten askarruttanut. on paljon paikkoja josta saa sellaisen mielikuvan että pelastuu kun vaan uskoo eikä tarvitse kenenkään luona pyytämässä syntejä anteeksi... onko muuten pakko tehä se syntien antaminen kasvotusten? Jos vaikka vaan jonku kans netistä... oon vieläkin arka menemään minnekkään. :D
pikkupoika
puuhakas
 
Viestit: 209
Liittynyt: 04 Elo 2006, 14:10

ViestiKirjoittaja Weha » 08 Syys 2006, 10:41

Olisi tärkeätä, että uskovaisella olisi oma matkasaattaja, eli matkaystävä, jonka kanssa voi toisia tukea uskomisen asiassa. Itsekkin tapaan pyytää, vaikkapa puhelimessa evankeliumia uskon sisarelta tai veljeltä, kun synti painaa. Toki netissäkin voi pyytää syntien anteeksiantamusta ja ihan kirjoituskin on pätevä, kun tuntee toisen uskovaisen. Tämä on siis henkilökohtainen syntien anteeksiantamus. Näin olen ymmärtämässä.
Weha
 

Re: Syntien anteeksisaaminen ja antaminen

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Syys 2006, 12:54

1) sana + Henki = elävä evankeliumi
2) sana + hengettömyys = kuolettava kirjain

Kohta 1 parantaa tai pahentaa. Kohta 2 saattaa ihmistä heränneellä tunnolla olevan entistä ahdistuneemmaksi ja paatuneen entistä paatuneemmaksi.

Raamatussa kaikki uskoontulotapaukset tapahtuvat uskosta uskoon. Pyhän Hengen virkaa toimittava ihminen antaa synnit anteeksi ja Pyhän Hengen uskosta osattomalle. Kun ihmistä itseään kohtaan ensin tapahtuu armo, hän saa viran toimittaa Uuden testamentin virkaa. Elävä usko ilmoitetaan ikään kuin katkeamattomassa ketjussa, jossa ei ole yhtään uskotonta lenkkiä välissä.

Oppi sanan virasta eroaa Hengen virasta siinä, että sen mukaan evankeliumin julistajan omalla sieluntilalla ei ole merkitystä. Raamattu kuitenkin todistaa jeesustelijoista, jotka eivät olleet Jumalalle kelvollisia ja jotka siksi eivät voineet tehdä Herralle opetuslapsia (Ap.t.8 ja 19). Ei jokainen, joka sanoo Jeesuksesta Herra, Herra, tule Jumalan valtakuntaan sisälle (Matt.7).

Raamattu tuntee kyllä sanan virankin, mutta sen tehtävä ei ole tehdä opetuslapsia. Sanan viran pääasialliset tehtävät lienevät valmistaa epäuskoisia parannukseen (synnintunnon herättämisen kautta) tai vahvistaa uskovaisia kilvoituksessa. Käytännössä kirkon epäuskoiset papit saattavat toimittaa ihan asiallisesti sanan virkaa, mutta ilman Henkeä he eivät voi synnyttää Herralle yhtään opetuslasta, heiltä kun itseltään on parannus tekemättä.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Maarimi » 08 Syys 2006, 14:27

Minulle tuli mieleen, että miten sen julistajan sieluntilan voi tietää, siis että onko elävässä uskossa?

Itse ajattelen näin, että ainakin seuroissa puhujilla on Pyhä Henki.

Tulee myös mieleen, että voihan olla esim. evl-pappi tai kirkkoon kuuluva ihminen, joka on joskus elämässään saanut parannuksen armon. Riittääkö se sitten antamaan synninpäästön?

Eli siis voiko säilyä uskomassa, tai pysyykö Pyhän Hengen virka "voimassa", jos parannuksen on joskus tehnyt, vaikka hoitaisi vain esim. papin virkaa kirkossa?
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Syys 2006, 15:15

Sen varmuuden vuoksi onkin tarpeen pitää yhteyttä omaan kotisiioniin, jonka jäsenet tuntee. Tietää ketkä ovat samalla tavoin uskomassa, tietää jonkin verran heidän vaiheistaan ja kilvoituksestaan, heidän joukostaa voi ajan oloon löytää ja valita suljettuja, luotettuja ystäviä tuntonsa talouden hoitoa varten.

Kirjoitetusta sanasta voi uskovainen saada lohtua ja ohjeita elämäänsä ja kilvoitukseen. Siitä voi Jumalan armosta osaton löytää herättävän ja kutsuvan sanoman.Siitä ei kuitenkaan löydy sitä avainta, joka avaa ulkopuoliselle Jumalan Valtakunnan oven, eli ahtaan portin sisälle käytäväksi.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 23 Loka 2006, 04:45, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Syys 2006, 15:16

Maarimi kirjoitti:Minulle tuli mieleen, että miten sen julistajan sieluntilan voi tietää, siis että onko elävässä uskossa?


Johanneksen mukaan näin:
"Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen." (1.Joh.4:6.)

Näkyvän seurakunnan mukana kulkevia ohdakkeita ei selvitä kukaan eikä tarvitsekaan. He saavat Mestarin neuvon olla mukaan elonkorjuuseen asti, jos eivät asetu seurakunnan opetusta vastaan.

Maarimi kirjoitti:Tulee myös mieleen, että voihan olla esim. evl-pappi tai kirkkoon kuuluva ihminen, joka on joskus elämässään saanut parannuksen armon. Riittääkö se sitten antamaan synninpäästön?

Eli siis voiko säilyä uskomassa, tai pysyykö Pyhän Hengen virka "voimassa", jos parannuksen on joskus tehnyt, vaikka hoitaisi vain esim. papin virkaa kirkossa?


Ihminen ei pysy uskomassa ilman elävää seurakuntayhteyttä. Jos kuorma ja taakka kasvaa liikaa, ei jaksa pysyä kilvoituksessa, joka uskovaisten eteen on pantu. Syntien ja ylitsekäymisten tähden tulee luopumus. Jos joku tietoisesti antaa ylön yhteisen seurakunnan, hän repii itsensä väkivaltaisesti irti Kristuksen ruumiista.

On kuitenkin eri asia olla ilman seurakuntayhteyttä tahtomattaan kuin tietoisesti. Eräs puhuja esim. kertoi II maailmansodan aikana palvelleensa Yhdysvaltain merijalkaväessä ja olleensa ilman kosketusta uskovaisiin vuosikausia. Silti Jumala varjeli hänet uskomassa. Profeetta Elia eli pitkään erakkona ja luuli jopa jääneensä ainoaksi uskovaiseksi. Silti Jumala varjeli hänet uskomassa.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Weha » 08 Syys 2006, 15:17

Maarimi, olen itse ymmärtämässä, ettei kukaan ole meikäläinen, joka ei ole lähtenyt Herraa ja meitä seuraamaan, opissa, elämässä ja vaivassa. Näinhän se Raamattu opettaa:...

1.Tes.1:6. "Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan..."
Weha
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Syys 2006, 15:19

Uskovainen on saanut viran kantaa armahtajan pesumaljaa, eli julistaa synnit katuvalle anteeksi. Se virka alkaa sillä hetkellä, kun on itse saanut uskoa anteeksi omat syntinsä. Jos näin armahdettu ihminen luopuu elävästä uskosta, myös virka antaa toisille syntejä anteeksi loppuu hänen osaltaan. Jumalan valtakunta kuitenkin pysyy ja on armahduksen valtakuntana, vaikka jotkin sen jäsenistä lankeisivatkin.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 23 Loka 2006, 04:46, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Weha » 08 Syys 2006, 17:34

No jos haluat Herraa ja meitä lähteä seuraamaan opissa, elämässä ja vaivassa, niin siitä iloitsen. Ennenmuuta tulisi myös mennä myös Jumalan lasten yhteyteen paikkakunnallasi.

Saat toki uskoa kaikki syntisi ja matkavikasi anteeksi Jeesusken niimessä ja kalliissa sovintoveressä.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 08 Syys 2006, 19:36

Alajärvellähän on paljon uskovaisia ja muistaakseni ihan mukavia oli. Pääsin heidän kanssaan juttelemaan ja jopa kylässä olin...
Weha
 

ViestiKirjoittaja pikkupoika » 08 Syys 2006, 20:58

joo alajärvihän onkin oikeen etelä-pohjanmaan lestadiolaiskaupunki :)
pikkupoika
puuhakas
 
Viestit: 209
Liittynyt: 04 Elo 2006, 14:10

ViestiKirjoittaja O.M » 09 Syys 2006, 13:30

pikkupoika kirjoitti:No minä pyytäisin syntini anteeksi. Jos se on näin netin kautta mahdollista. :)


Minulle tämä asia ei ole täysin selvä. Mieluummin mene ry:lle, siellä ainakin saarnataan elävää Jumalan sanaa. Henkilökohtaisesti en näkisi mielekäänä pyytää syntejä anteeksi anonyymina, mutta jos muita vaihtoehtoja ei ole, niin? Myös kuulemisasia askarruttaa. Kuurot "kuulevat" eleistä, Apostolien teoissa "kuultiin" käsien päälle panemisesta. Luen vastauksen vasta maanantaina ja yritän selvitellä ajatuksiani tuon asian suhteen. Se on mietityttänyt ennenkin.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 09 Syys 2006, 13:43

Olen kömpelö rohkaisemaan, mutta yritän parilla sanalla auttaa, vaikka tunnen heikkoutta tässä tehtävässä (en vähiten siksi, että haluaisin tälläkin palstalla säilyttää edes jonkinlaisen anonyymiuden, vaikka jotkut minut tuntevatkin elävästä elämästä). Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Kun epäuskossa vaeltanut saa parannuksen armon, taivaan enkelitkin iloitsevat yhdessä Jumalan lasten kanssa. Monta kertaa olen kokenut, miten itselle tuntemattomankin ihmisen parannus on ollut itselle suuri ilon aihe.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Weha » 10 Syys 2006, 09:42

Halausin myös rohkaista seuroihin menimistä muiden Jumalan lasten yhteyteen. Nettipalsta ei ikipäivänä voi korvata Jumalan seurakuntaa ja sen yhteyttä...
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 10 Syys 2006, 11:46

Luotetaan siihen, että Jumala johdattaa luksesi myös uskovaisen. Näin hän on luvannut tehdä niille, jotka hätä etsivät...
Weha
 

Seuraava

Paluu Arkistofoorumi



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron