VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 17 Loka 2018, 12:24

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 44 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 07 Marras 2006, 17:52 
Niin oli toki eriasia Jeesusken ja Johanneksen kaste. Johanneksen kastehan oli lähinnä juutalaisille (apt.13:24). Siinäkään ei ole mitään piirrettä miksei lapsia sillä olisi voitu kastaa...mutta kun se on jäänyt kokonaan pois, niin siitä ei pakosta tarvitse opettaa...Uudestikastajat samaistavat usein nämä kasteet.

Olen kuullut opetusta tuosta apt.19-luvusta kristillisyydesämme. Selkeästi kohdassa sanotaan missä nämä opetuslapset saivat Pyhän Hengen: apt.19:6 "Ja kuin Paavali pani kätensä heidän päällensä, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat". Näinhän oli Paavalin tapauksessa ja myös Samariassa: apt.8:16. (Sillä ei hän ollut vielä yhdenkään niiden päälle laskettu alas, vaan olivat ainoastaan Herran Jesuksen nimeen kastetut.)
17. Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.

Oli sitten ilmeistä, että kyse oli lahkoontuneesta ryhmästä. Eivät olleet kuulleet mitään Pyhästä Hengestäkään: apt.19:2. Ja sanoi heille: oletteko te saaneet Pyhän Hengen, sittenkuin te uskoitte? He sanoivat hänelle: emme ensinkään ole kuulleet, josko Pyhää Henkeä lieneekään.

Mielestäni Biblia sanoo tarkemminkin saman asian, vaikka uusikäännös on selkeämpi kieleltään tässä :

4. Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen."
5. Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 07 Marras 2006, 23:13 
On ollut tälläkin palstalla puhetta, ettei Pyhä Henki tullut vasta helluntaina, vaan jo kun maailma luotiin, liikkui Jumalan Henki vetten päällä (1.Moos.1:2). Jo Daavid rukoili: "Älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi" (Ps.51:13). Myöskin jo vanhassa liitossa, kehoitettiin kaikkia ihmisiä ympärileikkauttamaan sydämensä (Jer.4:4).

Johannes kastaja oli täytetty Pyhällä Hengellä, jo äitinsä kohdussa (luuk.1.13).Myös Jeesuksen eläessä uskovainen sai Pyhän Hengen ja uudestisyntyi (Joh.1:13; Luuk.15:32; Joh.3:5).

Näin ollen, mitä sitten tarkoittavat sanat: "Minä kastan teidät VEDELLÄ parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; HÄN KASTAA teidät PYHÄLLÄ HENGELLÄ ja tulella." (Matt.3:11).

"Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina näkyvästi ihmisten päälle (apt.8:18: 19:6 ym.) Myös heidän päällensä laskeutui kuin "tulisia kieliä" (apt.2:1-4). ”(Apt.8:17; 19:6 ym.) tosin kerrotaan apostolien panneen kätensä kastettujen päälle, että nämä saisivat Pyhän Hengen. Tämän Paavilaiset soveltavat konfirmaatioon. Kätten päällepaneminen tapahtui tässä sen vuoksi, että kastetut julkisesti havaittavin merkein saisivat Pyhän Hengen ja kykenisivät puhumaan, saarnaamaan evankeliumia, monilla kielillä. Tämä on kuitenkin jo aikaisin hävinnyt, ja jäljelle on jäänyt sitä muistuttava toimitus pappis- eli saarnaajan virkaan asettaminen eli vihkimisen yhteyteen” (Kirkkopostilla 1, uudenvuodenpäivä epistola saarna).

Pyhä Raamattu on kirjoitettu, apostoleita ei enää ole ja sana merkein vahvistettu (Mark.16:20; Hebr.2:3; apt.2:43; 2.Kor.12:12). Ne murrosajan merkit siis, joita oli aina ja kaikkialla, ”osoittautuvat” jo varhain hävinneiksi.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 08 Marras 2006, 09:49 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3549
anonyymi kirjoitti:
Olen kuullut opetusta tuosta apt.19-luvusta kristillisyydesämme. Selkeästi kohdassa sanotaan missä nämä opetuslapset saivat Pyhän Hengen: apt.19:6 "Ja kuin Paavali pani kätensä heidän päällensä, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat". Näinhän oli Paavalin tapauksessa ja myös Samariassa: apt.8:16. (Sillä ei hän ollut vielä yhdenkään niiden päälle laskettu alas, vaan olivat ainoastaan Herran Jesuksen nimeen kastetut.)
17. Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.

Oli sitten ilmeistä, että kyse oli lahkoontuneesta ryhmästä.


Tuon uskon, niin sen täytynee olla ja niin on yksinkertaisin selitys. Eriseura, joka Jumalan armosta sai parannuksen armon Paavalin saarnatessa parannusta ja syntien anteeksiantamusta Herran Jeesuksen nimeen. Jos noin on opetettu kristillisyydessämme, uskon sen sellaisenaan niin kuin totuuden patsas ja perustus sen on yhdessä ymmärtänyt.

Tuossa kohdassa niin uuden kuin vanhan käännöksen viitteet ohjaavat väärään tulkintaan. Sen mukaan efesolaiset Johanneksen opetuslapset olisivat saaneet luvatun Hengen vasta Paavalin toimittaessa Pyhän Hengen virkaa. Niissä on viittaukset esim. kohtaan, jossa Jeesus puhuu Pyhän Hengen vuodattamisesta:

"37 Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jesus ja huusi, sanoen: joka janoo, se tulkaan minun tyköni ja juokaan.
38 Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat.
39 (Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä; sillä ei Pyhä Henki vielä silloin saapuvilla ollut, ettei Jesus ollut vielä kirkastettu.)"

Lainaa:
On ollut tälläkin palstalla puhetta, ettei Pyhä Henki tullut vasta helluntaina, vaan jo kun maailma luotiin, liikkui Jumalan Henki vetten päällä


Toki Pyhä Henki on ollut jo maailman luomisesta ja jo vanhan liiton aikana. Vanhasta Simonista, joka uskon silmin näki Jeesuksessa luvatun Messiaan, sanotaan:

Luuk.2:25-26
"25 Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä.
26 Ja hänelle oli sanottu Pyhältä Hengeltä, ettei hänen pitänyt ennen kuolemaa näkemän, kuin hän näkis Herran Kristuksen."

Pyhän Hengen oleminen ja tuleminen uudelleen helluntaina sinällään on mielenkiintoinen kysymys. Kristillisyydessämme asia ilmeisesti ymmärretään niin, että Pyhä Henki sinällään oli jo ennen helluntaita, mutta tuli näkyvällä tavalla helluntaina ja antoi armolahjat apostoleille merkeiksi, jotta ihmiset uskoisivat Jeesuksen olleen Messias.[/b]


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 08 Marras 2006, 09:59 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3549
Rekisteriraamatun viitemerkinnöistä Johanneksen kasteeseen liittyviä kohtia:

"Minä tosin kastan teitä vedellä parannukseen; mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen kantamaan, hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella" (Matt.3:11).
"Johannes kasti korvessa ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksi antamiseksi" (Mark.1:4).
"Kuin Hannas ja Kaiphas ylimmäiset papit olivat: silloin tapahtui Jumalan sana Johannekselle Sakariaan pojalle korvessa, Ja hän tuli kaikkiin maan paikkoihin Jordanin ympäri ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksi antamiseksi." (Luuk.3:2-3.)
"Vastasi Johannes, sanoen kaikille: minä tosin kastan teitä vedellä; mutta minua väkevämpi tulee, jonka kengän nauhoja en minä ole kelvollinen päästämään: hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella" (Luuk.3:16).
"Johannes vastasi heitä ja sanoi: minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo, jota ette tunne" (Joh.1:26).
"Sillä Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä, ei monen päivän perästä" (Ap.t.1:5).
"Niin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanonut oli: Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä" (Ap.t.11:16).
"Niinkuin Johannes saarnasi hänen tulemisensa edellä kaikelle Israelin kansalle parannuksen kastetta" (Ap.t.13:24).
"Ja hän sanoi heille: milläs te olette kastetut? He sanoivat: Johanneksen kasteella. Niin sanoi Paavali: Johannes tosin kasti parannuksen kasteella, sanoen kansalle, että heidän piti uskoman sen päälle, joka hänen jälkeensä tuleva oli, se on, Kristuksen Jesuksen päälle." (Ap.t.19:3-4.)


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 08 Marras 2006, 10:17 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3549
Pyhän Hengen vuodattaminen:

"Sillä minä tahdon vuodattaa vedet janoovaisen päälle, ja virrat kuivan päälle; minä tahdon vuodattaa henkeni sinun siemenes päälle, ja siunaukseni jälkeentulevaistes päälle" (Jes.44:3).
"Sillä näin sanoo korkia ja ylistetty, joka asuu ijankaikkisuudessa, ja jonka nimi on Pyhä: minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, ja niiden tykönä, joilla särjetty ja nöyrä henki on, että minä virvoittaisin nöyryytetyn hengen, ja saattaisin särjetyn sydämen eläväiseksi. Sillä en minä ijäti tahdo riidellä, enkä vihastua ijankaikkisesti; vaan minun kasvoistani on henki lähtevä, ja minä teen hengen." (Jes.57:15-16.)
"Ja minä teen tämän liiton heidän kanssansa, sanoo Herra: minun henkeni, joka sinun päälläs on, ja minun sanani, jotka minä sinun suuhus pannut olen, ei pidä lähtemän sinun suustas, eikä sinun siemenes suusta, ja lastes lasten suusta, sanoo Herra, nyt niin ijankaikkiseen" (Jes.59:21).
"Ja minä tahdon antaa heille yhden sydämen, ja antaa teihin uuden hengen, ja tahdon ottaa pois kivisen sydämen heidän lihastansa, ja antaa heille lihaisen sydämen" (Hes.11:19).
"Ja annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen annan minä teihin; ja otan pois teidän lihastanne kivisen sydämen, ja annan teille sydämen lihasta. Ja annan minun henkeni teihin, ja teen niin, että te vaellatte minun säädyissäni, ja pidätte minun oikeuteni, ja teette niiden jälkeen." (Hes.36:26-27.)
"Davidin huoneelle ja Jerusalemin asuvaisille tahdon minä vuodattaa armon ja rukouksen hengen" (Sak.12:10).
"Ja sitte pitää tapahtuman, että minä tahdon vuodattaa minun Henkeni kaiken lihan päälle; ja teidän poikanne ja tyttärenne pitää ennustaman, teidän vanhimpanne pitää unia uneksuman, ja teidän nuorukaisenne pitää näkyjä näkemän. Ja myös niinä päivinä tahdon minä palveliain ja piikain päälle vuodattaa minun Henkeni." (Joel.2:28-29.)
"Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille" (Luuk.11:13).
"Ja katso, minä lähetän minun Isäni lupauksen teidän päällenne. Mutta te olkaat Jerusalemissa siihenasti kuin te puetetaan voimalla korkeudesta." (Luuk.24:49.)
"Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jesus ja huusi, sanoen: joka janoo, se tulkaan minun tyköni ja juokaan. Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat. (Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä; sillä ei Pyhä Henki vielä silloin saapuvilla ollut, ettei Jesus ollut vielä kirkastettu.)" (Joh.7:37-39.)
"Lohduttaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimeeni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teille kaikki, mitä minä teille sanonut olen" (Joh.14:26).
"Mutta kuin Lohduttaja tulee, jonka minä teille Isältä lähetän, totuuden Henki, joka Isästä käy ulos, se on minusta todistava" (Joh.15:26).
"Kuitenkin sanon minä teille totuuden: se on teille tarpeellinen, että minä menen pois; sillä ellen minä mene pois, niin ei Lohduttaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen pois, niin minä hänen teille lähetän" (Joh.16:7).
"Vaan kuin se tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teitä kaikkeen totuuteen; sillä ei hän puhu itsestänsä, vaan mitä hän kuulee, sitä hän puhuu, ja tulevaisia hän teille ilmoittaa" (Joh.16:13).
"Sillä Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä, ei monen päivän perästä" (Ap.t.1:5).
"Ja humaus tapahtui äkisti taivaasta, niinkuin suuri tuulispää olis tullut, ja täytti koko huoneen, kussa he olivat istumassa. Ja heille näkyivät viileskellyt kielet, niinkuin tuliset, ja istuivat kunkin heidän päällensä. Ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä, senjälkeen kuin Henki antoi heidän puhua." (Ap.t.2:2-4.)
"Vaan tämä on se, mikä ennen sanottu on Joelin prophetan kautta: Ja pitää tapahtuman viimeisinä päivinä (sanoo Jumala), että minä tahdon vuodattaa minun Hengestäni kaiken lihan päälle: ja teidän poikanne ja tyttärenne pitää ennustaman, ja teidän nuorukaisenne pitää näkyjä näkemän, ja teidän vanhimpanne pitää unia uneksuman. Ja myös minun palveliaini päälle ja minun piikaini päälle niinä päivinä vuodatan minä minun Hengestäni, ja heidän pitää ennustaman." (Ap.t.2:16-18.)

Nämä on linkitetty (ilmeisesti virheellisesti) myös Pyhän Hengen vuodattamiseen liittyviin raamatunkohtiin:

"Mutta kuin minä rupesin puhumaan, lankesi Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin hän alussa meidänkin päällemme lankesi. Niin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanonut oli: Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä. Että nyt Jumala yhdenkaltaisen lahjan heille antoi kuin meillekin, jotka Herran Jesuksen Kristuksen päälle uskoimme: mikäs minä olisin, joka voisin kieltää Jumalaa?" (Ap.t.11:15-17.)
"Ja hän sanoi heille: milläs te olette kastetut? He sanoivat: Johanneksen kasteella. Niin sanoi Paavali: Johannes tosin kasti parannuksen kasteella, sanoen kansalle, että heidän piti uskoman sen päälle, joka hänen jälkeensä tuleva oli, se on, Kristuksen Jesuksen päälle." (Ap.t.19:3-4.)


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 08 Marras 2006, 13:35 
Copy pastaan, tämän aiheen perhekunnasta


Raamatun kertoessa perhekuntien kasteista se käyttää sanontoja "kaikki hänen omaisensa", "koko perhekunta", mutta ei koskaan mitään selitystä tai rajoitusta, että lapset olisi jätetty kastamatta tai ettei perheessä olisi ollut lapsia. Jos pienten lasten kastamista olisi pidetty vääränä, olisi ollut tarpeen selittää, miten kaikkien perheenjäsenten kastaminen oli mahdollista. Raamatun kirjoittajien ei tarvinnut pelätä väärinkäsityksiä, koska Jeesus ei ollut asettanut ikärajaa.

UUDESTIKASTAJIEN VASTAVÄITTEITÄ
Uudestikastajat pyrkivät selittämään, ettei perhekuntien kasteitten yhteydessä kastettu pieniä lapsia. Manninen viittaa Stefanaan perhekuntaan, joka oli antautunut pyhien palvelukseen. Siitä hän päättelee: "Sellaista ei kai voi sanoa perhekunnan sylilapsista."84 Manninen ei ota huomioon edes sitä, että Paavalin maininnan ja perhekunnan kasteen välillä oli aikaa neljä vuotta. Merkittävämpää on kuitenkin se, ettei Manninen ymmärrä Raamatun puheentapaa. Jooel kirjoittaa: "Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset." (Jooel 2:16). Pienimmätkin kuuluivat seurakuntaan. Kuukauden ikäiset pojat erotettiin pyhäkköpalvelukseen (4 Mops. 3: 28). Herran edessä vauvatkin olivat yhtä hyviä Herran palvelijoita kuin aikuiset ja perheyhteyden johdosta he olivat osallisia koko kodin toimintaan tarvitsematta itse tehdä aikuisten töitä. Sydämen laatu eikä ulkonainen touhu määrää, onko palvelus Herralle otollista vai ei.
Manninen viittaa kantansa tueksi myös Elkanaan. Tämä lähti koko perheensä kanssa uhraamaan Herralle, mutta Hanna ja pieni Samuel jäivät kotiin (l Sam. l:21-23).3s Tästä Manninen tekee sen johtopäätöksen, ettei koko perhe "tarkoittaisikaan koko perhettä. Valitettavasti hän ei ole tässäkään kiinnittänyt huomiota koko tekstiyhteyteen ja Raamatun puheentapaan. Asia on seuraavasti: Elkanalla oli kaksi vaimoa, Peninna ja Hantia. Peninnalla oli paljon lapsia, Hannalla vain Samuel. Elkana lähti koko perheensä kanssa, paitsi Hanna ja Samuel jäivät kotiin.36 Perhekuntaan kuuluivat lapsetkin; lahtihan Peninna kaikkine lapsineen. Ja vielä: Samuel annettiin Herralle koko elinajakseen ja vietiin temppeliin heti vieroittamisen jälkeen (l Sam. 1:ll, 24). Raamattu korostaa: "Mutta poika oli vielä pieni." Kun kerran pieni lapsi kelpasi Herraa palvelemaan (Samuel) tai hänelle uhraamaan (Peninnan lapset), niin kyllä hänellä on oikeus saada kastekin ja tulla siten Jumalan valtakuntaan, jossa Herraa palvellaan. Manninen päästäkseen irti lapsikasteesta vetoaa vielä Koorahin tapaukseen. Vanhemman käännöksen mukaan Koorah hukkui ja hänen kannattajiensa huoneet (4 Moos. 16: 32). 4 Moos. 26: 11 kertoo taas, etteivät Koorahin lapset hukkuneet. Manninen olettaa, että tässä huone = perhekunta.37 Koska Koorahin lapset säästyivät, lapset eivät Mannisen mukaan aina kuuluisi perhekuntaan. Väite perustuu taas pinnalliseen Raamatun tutkimiseen. Lopputuloksen kannalta on aivan sama, käännetäänkö vanhan vai nykyisen käännöksen mukaan (huone vai asunto). Kysymyksessä oli Jumalan rangaistus, suuri tuho, jossa menivät sekä asunnot että perheet. Koorah ei ollut ainoa, joka tuhoutui, vaan 250 miestä koteineen ja perheineen. Tekstissä ei sanota, että Koorahin koko perhe tuhoutui. Päinvastoin edellä kerrotaan kolmesta merkittävästä kapinallisesta, Koorahista, Daatanista ja Abiramista. Näistä kaksi, Daatan ja Abiram, "olivat tulleet ulos ja asettuneet majojensa ovelle vaimoinensa ja suurine ja pienine lapsineen" (4 Moos. 16: 27). Huomaa Raamatun nimenomainen maininta pienistä lapsista. Koorahin lapsista ei ole vastaavaa mainintaa. He ovat nähtävästi jossakin muualla. Myöhemmin mainitaankin, etteivät Koorahin pojat kuolleet. (4 Moos. 26:11). Lähempi tämän kohdan tutkistelu osoitti meille aivan päinvastaista kuin uudestikastajat väittävät. Tämä on selvä kohta, joka osoittaa, että "pienet lapset" kuuluvat perhekuntaan.
Aittala lukee perhekuntaan kuuluviksi vain perheen oikeuskelpoiset jäsenet.38 Hänen mielestään kreikan oikos (perhekunta, koti) sanaa
37 Manninen, s. 19. Hebrean bajit on monimerkityksinen sana: talo,
huone, koti, asunto, palatsi, temppeli, sali, paikka, perhe, perhe
kunta, kansa, jälkeläiset, omaisuus. Tekstiyhteys ratkaisee kulloin
kin merkityksen. Tässä tulee kysymykseen lähinnä joko koti sanaa ei ole käytetty ankarasti samassa merkityksessä kuin heprealaista vastinetta beeth.
(asunto) tai perhe(kunta).
38 Aittala, s. 54. Saman väitteen esittää saksalainen Kurt Aland.
Muuten Aland, vaikka hän ei vastustakaan pienten lasten kasta
mista, on sitä mieltä, ettei apostolinen kirkko kastanut lapsia ja
ettei sille ole näyttöä. Eräs Alandin tärkeimpiä perusteita on, ettei
Uudessa Testamentissa ole kerrottu yhtään konkreettista esimerk
kitapausta pienen lapsen kasteesta, josta ilmenisi tarkkoja tietoja
kastetusta lapsesta. Tällainen peruste on suorastaan lapsellinen. Se
on samaa kuin katselisi etäältä metsää ja väittäisi, ettei siellä ole
yksityisiä puita, kun ne eivät erotu silmään. Vertailun vuoksi
mainittakoon, ettei Uudessa Testamentissa ole kerrottu myöskään
yhtään konkreettista tapausta naisen osallistumisesta ehtoolliselle.

34 Manninen, s. 19.
35 Sama, s. 19.
36 Raamatun tapana on korvata suomen "paitsi" sana paikoin tämän tapaisella kerronnalla: "Koko perhe lähti. Mutta Hanna ja Samuel jäivät kotiin." Suomeksi sanoisimme: "Koko muu perhe lähti paitsi Hanna ja Samuel jäivät kotiin." Samantapainen rakenne esim. Gal. 1:19.

Lainaus: (Lapsikaste on raamatullinen)


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2006, 10:25 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3549
anonyymi kirjoitti:
Luther katsoi upotuskasteen parhaiten symbolisoivan kasteen merkitystä. Luther mm. itse suoritti valelukasteita. Kirjassaan Kirkon Baabelin vankeudessa, hän iloitsi siitä, ettei kiusaaja ollut voinut hävittää lapsilta kasteen merkitystä, ja kasteen muodosta hän kirjoitti: ”Kastaja valelee kastettavan…” . Lutherin sanonta edellyttää valelukasteen olevan yleisen. Myöskin vastoin kasteen muodon kiihkoilijoitten oppia, kasteen merkitys oli Lutherille hallitseva pääasia.


Ymmärrän tuon upotuskastehomman oikeastaan prikulleen "Martti-sedän" tavoin. Eräällä tapaa upottaminen kuvastaa symbolisesti parhaiten syntisen ruumiin pois panemista: vanha ihminen upotetaan kokonaan ja tilalle nousee uusi. Kuitenkin tärkeämpää kuin kastetapa on syntisen ruumiin upottaminen kokonaan jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa. Kasteen armo kuuluu niille, jotka tahtovat uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, elää lihan himojen kuolettajina ja pestä elämän vedellä likaa, joka kilvoituksen matkalla tarttuu.

En tiedä, liittyykö tämä aiheeseen suoranaisesti, mutta tuli kuitenkin mieleeni kohta, jossa Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Pietari vaati pesemään lisää, mutta Jeesus sanoi, että jonka jalat hän on pessyt, se on kokonaan puhdas. Samalla tavoin kasteen osallisuuteen pääsemiseen riittää vähäinen valelukin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, sillä kaste ei vaikuta tehtynä tekona, vaan se omistetaan uskolla. Ilman uskoa kaste ei hyödytä eikä vastaavasti kastamattomuus kadota uskovaa.

Kasteen merkitys on monivivahteinen asia. Maailman väärähengellisyyksissä meitä usein syytetään kasteen vähättelystä, mutta niinhän ei asianlaita suinkaan ole. Kaste on jokaiselle uskovaiselle tärkeä. Kaste on (ainakin nämä tulevat mieleen):

1. Jumalan puolelta annettu aineellinen armovakuutus. Jumalalle riittää uskommekin, mutta hän tietää millaista tekoa olemme ja miten heikko uskomme on. Siksi Jumala on antanut sakramentit, joissa saamme kokea Jumalan armon aineellisena. Jumala tietää, että ilman noita sakramentteja ei kenenkään heikon Jumalan lapsen usko pitemmän päälle kestä. Tämä saattaa olla yllättävänkin tärkeä meille ihmisille. Ihmisen paras muistihan on ns. kehomuisti.
2. ulkonainen merkki uskosta. Ihminen ottaessaan kasteen ilmaisee uskovansa. Jumala antaessaan kasteen ilmaisee pitävänsä ihmistä lapsenaan.
3. hyvän omantunnon liitto
a) aikuisena kastettavalle. Uskon hedelmänä ihminen pyrkii kaikin tavoin pysymään kiinni Kristuksen sovitustyön osallisuudessa heikolla uskollaan. Uskonsa vahvistukseksi ihminen ottaa kasteen.
b) lapsena kastettavalle. Lapsi ei ymmärrä kasteen merkitystä inhimillisen ymmärryksen vaan uskon kautta.
c) vanhemmille (/huoltajille). Kastaessaan lapsensa vanhemmat ilmaisevat tahtonsa huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta ja ilmaisevat omankin halunsa pysyä aljetussa uskossa.

Ilman uskoa ihminen ei tietenkään saa mitään mainituista kasteen eduista. Kasteen voi omistaa vain uskolla. Kastamattomuus taas

1. ei kadota uskovaista. Jumalalle riittää usko ja Jumala tietää, että uskovainen ihminen haluaa kasteen.
2. ei kadota ilman kastetta jäävää pientä lasta, sillä hän uskoo ja Jumalle riittää usko.
3. ei kadota ilman kastetta jäävää aikuista uskovaista, jota ei ole syystä tai toisesta vielä ehditty kastaa, sillä hän uskoo ja Jumalalle riittää usko.
4. kadottaa epäuskoisen. Epäuskoisen kastamattomuus johtuu hänen uskonsa puuttumisesta ja ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle.

Kasteen halveksuminen

1. kadottaa kaikki sitä halveksuvat.
2. kadottaa kasteesta kieltäytyvän ihmisen.
3. kadottaa kasteen ottavan epäuskoisen.
4. kadottaa uudelle kasteelle menevän ihmisen.
5. kadottaa lapsensa kastamisesta kieltäytyvän vanhemman/huoltajan.

Kaikissa noissa on kyse kasteen halveksumisesta, sillä kasteen halveksuminen on aina epäuskon hedelmä.

Kaste on siis jokaiselle uskovaiselle tärkeä tapahtuma.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2006, 10:38 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3549
Vielä hätäkasteesta sananen. Olen joskus miettinyt, että miksi uskovaisten pitäisi hätäkastaa lapsensa, kun lapsi kerran muutenkin pelastuu. Ymmärrän niin, että hätäkaste on vanhempien ilmaisema kunnioitus Jumalan alkamaa liittoa kohtaan. Hätäkasteelle on ymmärtääkseni esikuva Vanhassa testamentissa, kun Sippora ympärileikkasi poikansa, Jumalan aikoessa rangaista sakramentin laiminlyönyttä isää eli Moosesta. Samalla kohta osoittaa, että vaikka sakramenttien toimittaminen ei normaalitilanteessa kuulu naisille, on naisen suorittama hätäkaste ymmärtääkseni yhtä pätevä kuin miehen. Tästä ei luonnollisestikaan voi vetää johtopäätöstä, että nainen voisi alkaa opettaa seurakunnassa, mennä pappisvihkimykselle ja alkaa toimittaa sakramentteja niin kuin kuka tahansa pappi. Tai voi tietysti, mutta ei uskovainen nainen.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2006, 10:47 
Niin on "hätäkaste", jopa monen ortodoksi-luterilaisen opettajankin mielestä väärä nimi, Siitä kertovat esim. monet heidän lukemani kastekirjat ja ihan "livenä" kohtaamani opettajat. Hätä kastettahan- ei uusita, vaan on ihan pätevä, vaikka lapsi jäisi henkiinkin.

...Mutta onhan kaste tärkeä asia siunaustoimituksenakin kolmiyhteisen Jumalan nimeen. "Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu". Ei siinä ainakaan mitään väärää taida olla, vaikka lapsi kastetaan "hätä-kasteella". Nimi taitaa antaa vain väärän kuvan.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2006, 12:00 
Poissa
Valvoja

Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52
Viestit: 552
Eikös se Luther opeta, että kastamatta jättäminen ei kadota, mutta sen halveksuminen kadottaa. Jos pieni lapsi on vaarassa kuolla, niin hätäkaste on aivan oikein ja jopa tarpeellinen. Mutta Jumalan armosta kastamaton lapsikin pääsee taivaaseen.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2006, 13:22 
Niinhän siitä on seurakunnassakin opetettu, monin Raamatun kohdin mm.

Ps.87:4. Minä annan saarnata Rahabin ja Babelin edessä, että he minun tuntevat: katso, Philistealaiset, Tyrolaiset ja Etiopialaiset syntyvät siellä.
5. Zionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2006, 16:21 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3549
lukkari kirjoitti:
Eikös se Luther opeta, että kastamatta jättäminen ei kadota, mutta sen halveksuminen kadottaa. Jos pieni lapsi on vaarassa kuolla, niin hätäkaste on aivan oikein ja jopa tarpeellinen. Mutta Jumalan armosta kastamaton lapsikin pääsee taivaaseen.


Noinhan se menee, mutta on kuitenkin syytä korostaa, että jos lapsi jostain syystä jää (hätä)kastamatta, ei tuomio kohtaa myöskään uskovaisia vanhempia, jos he eivät ole halveksuneet kastetta. Voihan käydä esim. niin, että lapsi syntyy kuolleena tai kuolee niin nopeasti syntymän jälkeen, ettei kukaan tajua kaiken hässäkän keskellä ajatella kastamista.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2006, 19:03 
Laitetaan siis tähän tämä uskonpuhdistajan opetus:

Kastamattomana kuolleet

”Mitä meidän on sanottava kastamattomana kuolleista lapsistamme, jotka jo äidin kohdussa tai synnyttyään, eivät ehdi saamaan kastetta?”

Tähän on helppo antaa vastaus sekä ennen kahdeksan päivän ikää kuolleista juutalaisten lapsista, että meidän ennen kastetta kuolleista lapsistamme. He eivät näet tee syntiä ympärileikkauksen tai kasteen liittoa vastaan. Sillä lain mukaan heidät tuli ympärileikata vasta kahdeksantena päivänä, kuinka Jumala voisi silloin tuomita ne, jotka kuolivat ennen sitä. Sen tähden meidän tulee uskoa heidän pikku sielunsa heidän taivaallisen Isänsä käteen ja tahtoon, joka on armollinen, kuten tiedämme. Tähän kuuluu myös se mitä Paavali sanoo hienolla, lempeällä tavalla niistä, ”jotka eivät ole tehneet syntiä samalla tavalla kuin Aadam” (Room.5:14), ja Jaakobista ja Eesausta hän sanoo: ”ennen kuin he olivat tehneet hyvää tai pahaa” (Room.9:11).

Tosin pikkulapset tuovat mukanaan maailman synnynnäistä perua olevan synnin, jota me sanomme perisynniksi. Mutta on kuitenkin suuri asia, etteivät he vielä ole tehneet syntiä (ympärileikkausta tai kastetta koskevaa) lakia vastaan. Sillä koska Jumala luonnoltaan on laupias ja armollinen, hän ei tuomitse heitä kadotukseen sen vuoksi, että he ovat jääneet joko vanhassaliitossa vaille ympärileikkausta tai Uudessa liitossa vaille kastetta.

Lähde: Luther St. Luisin laitos I, 1040 – Kun Lutherilta kysyttiin, pitäisikö lapsi kastaa, ennen kuin se on ehtinyt kokonaan syntyä, hän vastasi kieltävästi.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2006, 23:24 
Poissa
Valvoja

Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52
Viestit: 552
Olin pari kuukautta sitten kastamattoman lapsen hautajaisissa, jonka siunasi epäuskoinen työtoverini. Minulle pienten lasten isällä nuo tilanteet, siis lasten hautajaiset ovat kaikkein vaikeimpia. Jotenkin ne vanhempien tunteet puhuttelevat. sitä on tuossa tilanteessa aika empaattinen. Itse soitan noin 50 vainajan hautajaiset vuodessa, suurin osa niistä menee aivan rutiinilla.

Palatakseni tuohon hautajaiseen. Minusta tuntui erittäin ikävälle se, että pappi ei sanallakaan viitannut siihen että tuo lapsi pääsi kunnian taivaaseen. Minun teki mieli mennä sanomaan tilaisuuden jälkeen tuolle murheen murtamalle äidille, että saat olla aivan varma siitä, että pieni enkelilapsesi on päässyt taivaaseen. En sitten rohjennut... papin siunauspuhe ei ollut lohdutusta, ei yhtään.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 10 Marras 2006, 13:24 
Ns. luterilaisuudessa on kolme harhaa, johon olen omakohtaisesti törmännyt.

1. Kasteetta kuolleet lapset joutuvat kadotukseen

2. Kastamattomien lasten kohtaloa ei tiedetä

3. Jos lapsi kuolee ennen kastetta, Jumala antaa sille uskon ja Pyhän Hengen.

Kaikki ovat siis satua, jota ei Raamattu opeta.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 10 Marras 2006, 13:33 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3549
Niilo Rauhalan runo Enkelin tuttu sopisi tähän keskusteluun, mutta en löytänyt sitä netistä.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 10 Marras 2006, 21:23 
Tässä, olkaa hyvä!

Enkelin tuttu - Niilo Rauhala

Yöllä
enkeli löysi hänet kauniista vauvankehdosta
puhtaalta tuoksuvan pitsikatoksen alta
ja kantoi hänen sielunsa pois.

Aamu oli äidille ja isälle outo.
Järkyttyneinä he havahtuivat hereille.
Heidän sydämensä vavahti
kuin tyyni yöllinen vedenpinta
aamun äkillisessä pyörteestä
ja huone tuli täyteen
kyynelten tuskaa.

Vielä yöllä
äiti oli ruokkinut häntä
ja vaihtanut puhtaat vaipat.
Ja äidin nukuttua
isä oli havahtunut vielä hereille,
säätänyt lämpöpatteriin sopivan lämpötilan
ja kuunnellut hiljaista hengitystä.
Se lapsi oli esikoinen,
kuukausi ja kahdenksan päivää,
eikä häntä vielä ollut kastettu.

Kaikki askeleet tästä aamusta läpi päivien
olivat äidille ja isälle
kuin vaellusta syvässä, kylmässä hangessa.
Kaksi viikkoa he itkivät itseään tyhjäksi:
niin kuin kuohuva aalto aallon perään
niin heidän sydämesä virrat olivat syvät.
Kun he kahdestaan olivat kantaneet lapsensa
kappelista kynttilöiden keskeltä
roudan rakoon hiljaisen lumen alle,
he tunsivat kulkevansa edestakaisin
autiolla rannalla
tyhjinä ja paljaina
kuin syyskoivu pitkän tuulen jäljiltä.

Yhdessä he sitten päättivät lähteä liikkeelle.
Heitä heitteli eteenpäin kysymys,
lohdutuksen kaipuu.
Tyhjyyden yllä väreili levoton hätä:
Oliko lapsemme enkelin tuttu?
Kappelissa kirkkoherra oli jättänyt heidät
tuntemattoman Jumalan eteen,
rukoillut kastamattoman lapsen puolesta
mutta lohdutuksen valkoiset liljat
eivät olleet puhjenneet
pienen arkun kannelle.

He soittivat naapurin ovikelloa.
Vanha mies avasi ja säikähti
heidän väsyneitä silmiään,
joita peitti kyynelten usva.
" Oliko lapsemme enkelin tuttu? "
-Olen tässä lähdössä kauppaan
enkä usko mihinkään, mitä en ole nähnyt,
kaikenlaistahan sitä tähän ikään mennessä
on saanut kuulla.

He tapasivat puistossa vanhan naisen,
joka ulkoilutti koiraansa.
" Oliko lapsemme enkelin tuttu?"
nainen sähähti valmiin vastauksen:
" Olen aina sanonut,
ettei lapsia tarvitsisi syntyä
tähän täyteen maailmaan.
Ja minultakin on mennyt monien öitten uni,
kun olen ajatellut ,
mitä lapsi yhteiskunnalle maksaa."

Äiti ja isä etsivät lohdutusta
kuin kevään oksaa,
johon lehti puhkeaisi ja lämmin viserrys .
He koputtivat kirkkoherran kanslian oveen.
" Anteeksi, jos jälleen häiritsemme,
mutta jäimme vastausta vaille.
Oliko lapsemme enkelin tuttu?"

- Jaa , rakkaat ystävät, muistanhan teidät,
kuinka olette jaksaneet?
Olisi ollut onnellista puhua toista kieltä
mutta kun pienokaistanne ei vielä ollut verhonnut
valkoinen kastemekko.
Otan täältä hyllyltä vihkosen,
josta minun täytyy suoraan kysymykseenne lukea näin:
" On lapsi ainutlaatuinen
Jumalan luomana
vaan ei hän synny vapaana,
ei valkeudessa,
vaan hänet käärii vielä yö,
hän enkeleille vieras on
ja Jumalalle mahdoton,
jos puuttuu kasteen armotyö...."

Ja niin äiti ja isä
huomasivat kulkevansa itkun talvihuurussa
pitkin lumista jalkakäytävää
ja tuuli heitteli kasvoihin
kylmiä jäähileitä
lohduttomassa kaupungissa.

Jossain pitkän taipaleen takana
oli se viimeinen kesä,
jolloin äidin vanha isoisä
oli pitänyt häntä polvillaan,
pientä tyttöstä,
ja puhunut lasten valtakunnasta.
Ja yhtäkkiä surevat silmät avautuvat
kaukaiselle auringolle
ja äiti huudahtaa lumisella jalkakäytäväälä:
" Näen vanhan auringon
isoisän silmistä
hänen polviltaan,
silloin oli läsnä lasten valtakunta."
"Lähdetään sitä etsimään", mies lausui.

He matkustivat pieneen, kaukaiseen kylään,
koputtivat vanhalle, kuluneelle ovelle,
jota isoisä oli vuosikymmeniä avannut.
"Asuuko täällä isoisän aurinko?" he kysyivät.
Tutut kasvot lapsuuden yhteisitä leikeistä
vastasivat:
" Sitäkö etsitte,
isoisän aurinko ei täältä ole laskenut vielä,
täällä on vielä niitä, joiden mukana
kulkee kirkas laulu
ja joiden keskellä elää jäätymätön lähde.
Sen reunalla heitä lohdutetaan
ja lapset enkeleinä leikkivät."

- Nyt löydämme vastauksen,
oliko lapsemme enkelin tuttu,
huudahtaa äiti.
"Menkää järven toiselle puolelle,
siellä he tänä iltana kokoontuvat
ja kaikki vastaukset elävät
heidän sanassaan."

Kun ilta oli tullut,
he avasivat arkaillen oven huoneeseen,
jonka täytti kirkas laulu.
Lapset olivat istuutuneet vanhempien keskelle
pöydän äärelle.
Pöydällä oli iso Raamattu
ja vanha , harmaatukkainen mies
istuutui sen taakse ja avasi kirjan.
" Tuo on kuin isoisäni",
kuiskasi vaimo miehelleen ,
"ja kaikkien kasvoilta loistaa
isosän aurinko."

"Lastenvaltakunnasta
tahtoisin puhua teille",
aloitti vanhus vakaa
puheensa kirkkain sanoin.
" Ei ole Isämme edessä
yhtään niin arvokasta
kuin on pieni lapsi,
uskomme esikuva.
Mieleeni vuosien takaa
nousee nyt monta lasta,
jotka kuolivat kehtoon
pieninä, kuihtuneina,
silloin kun kylien yli
sairaus outo kulki.
Tyhjäksi äidin syli
monessa kodissa muuttui,
mutta kodista kotiin
kaikui toivon sana:
Kristus Vapahtajana
lapset huomaansa sulki;
elämän sykkeen yli
kaartui jo armon taivas,
ennen kuin yksikään päivä
kehdon ylitse kulki.

Kristuksen tähden lapsi
vapaana syntyy tänne,
Golgatan ristin valo
lapsen sielussa paistaa,
Kristuksen laupaias syli
lasta jo idussa kantaa.
Lehtenä puhtaampana,
joka puhkeaa oksaan,
lapsi silmänsä avaa
elämän ensi päivään."

Tuolilta ponnahtaa vaimo ylös
kirkastunein silmin
ja huudahtaa vanhuksen puheen lomaan:
"Tuossa on lasemme armo,
hän oli enkelin tuttu,
isoisän aurinko oli hänen pukunsa,
kun hän kehdossa jätti meidät!"

Puheensa päätettyään
vanhus kysyy vaimolta ja mieheltä:
"Onko teillä pukuna isoisänne aurinko,
se mikä vuorella paistaa
lasten valtakunnassa,
oletteko enkelin tuttuja?"

"Me tahtoisimme nähdä lapsemme
enkelien keskellä",
he sanovat,
"me haluaisimme pukeutua lapsemme pukuun
ja kulkea isoisämme tietä.
Antakaa meille se valo,
joka loistaa kasvoiltanne."

Ja monet kädet kohoavat heitä kohti,
vuorella kohisee puhdas virta,
kun anteeksiantamuksen siunaus
kulkee heidänb ylitsensä.
Jumalan pyhä, kirkas vaate
kääriytyy heidän ympärilleen
ja taivaat liikahtelevat ilosta.

Kun kevät puhkesi,
he taittoivat kaksi puhdasta vihreää oksaa.
Toisen he panivat lapsensa tyhjään kehtoon
ja toisen painoivat sulaneeseen multaan
pienelle hautakummulle.
He kuuntelivat kaukaa palanneiden lintujen
huilun ääntä
ja itkivät hiljaa valoisia kyyneleitä
toistensa silmien edessä
isoisän auringon kirkkaudessa.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 11 Marras 2006, 02:03 
Poissa
Valvoja

Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52
Viestit: 552
On se kaunis ja koskettava runo.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 12 Marras 2006, 14:24 
"Raamatussa ei siis ole mitään säädöstä kasteen muodosta, emme hyväksy sitä, että Jumalan nimissä vaaditaan mukautumaan yhteen kastetapaan ja hylkäämään valeleminen ja vihmominen, joihin niihinkin sisältyy kaunis vertauskuva. Valeleminen sopi hyvin kuvaamaan puhdistusta synneistä ja elävän veden virtoja. Käytettiin mitä kastemuotoa tahansa, kastettava sai aina saman armon. Tuomitustapaan liittyvä kuva on vain erilainen" (sama).


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 12 Marras 2006, 15:31 
tuo edellinen sitatti oli siis kasteen muodosta, "lapsikaste on Raamatullinen"

"Kastaa" ja "kaste" -sanat Raamatun alkukielissä.


Uuras Saarnivaara on suorittanut varsin seikkaperäisen tutkistelun "kastaa" ja "kaste" –sanojen käytöstä Raamatun alkukielissä. Hänen lisäkseen seuraavassa hyödynnetään Willem A. Van Gemerenin, Colin Brownin ja Kittel-Friedrich-Pitkinin teologisia ja eksegeettisiä sanakirjoja.Kreikkalaisessa Uudessa testamentissa käytetään sanoja baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste". Jeesus ei puhunut kreikkaa, vaan arameaa, joka on heprean läheinen sukulaiskieli. Nämä sanat olivat siksi käännöksiä heprean ja aramean - molemmissa käytettiin samoja sanoja - sanoista TaVáL = "kastaa" ja TeViLá = "kaste". Vanhan testamentin kreikkalaisessa käännöksessä (200 -luvulla eKr.), joka tunnetaan nimellä Septuaginta, TaVáL käännetään tavallisesti sanoilla baptoo ja baptidzoo. Näistä edellinen on lyhempi perusmuoto, jälkimmäinen sen frekventatiivimuoto - joka ilmaisee toistuvaa tapahtumista - ja kuitenkin on menettänyt frekventatiivisen merkityksensä ja yleensä merkitsee samaa kuin baptoo. Baptidzoo on kuitenkin muoto, jota aina käytetään kastetoimituksesta. Vastaava substantiivi on baptisma = "kaste". Jeesus, joka puhui arameaa, ilmeisesti käytti sanoja TaVáL = "kastaa", ja TeViLá = "kaste", ja samoin teki Johannes Kastaja. Näitä sanoja käytetään myös aikamme hepreankielisissä Uuden testamentin käännöksissä. Niiden merkityksen ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia, miten niitä käytetään hepreankielisessä Vanhassa testamentissa ja miten ne on käännetty Septuagintassa, sekä miten Septuaginta käyttää baptidzoo ja baptisma -sanoja.

Vanha testamentti:
"ja kastoivat (JiTBeLu, LXX: emolynan = tahrasivat) puvun vereen" (1 Moos. 37:31). "...ottakaa sitten kimppu isoppia, kastakaa (TeVaLtäm, LXX: bapsantes, aor. part. sanasta baptoo) se vatiin laskettuun vereen..." (2 Moos. 12:22). "Hän kastakoon (TaVaL, LXX: bapsei, fut. sanasta baptoo) sormensa vereen..." (3 Moos.4:6. Samoin 4:17 ja 9:9, paitsi, että viimeksimainitussa on imperfekti: "...hän kastoi (jiTBoL, LXX: ebapsen)..." "Sitten hän ottakoon elävän linnun ja kastakoon (TaVaL, LXX: bapsei) sen ... teurastetun linnun vereen" (3 Moos 14:6; sama j. 51). "Jokainen, joka ... koskee taistelussa kaatuneen ... ruumiiseen ... on epäpuhdas ...

Puhdistamista varten tulee ottaa poltetun syntiuhrin tuhkaa astiaan, ja siihen on kaadettava virtaavaa vettä. Joku, joka on puhdas, ottakoon sitten isopin oksia, kastakoon (TaVaL, LXX:bapsei) ne veteen ja pirskottakoon vedellä asumuksen, kaikki siellä olevat tavarat ja myös ihmiset, jotka ovat olleet siellä... Sitten puhdistettavan on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä (RaHaZ). Iltaan mennessä hän on puhdas." (4 Moos. 19:16-19). "Asser ... kastakoon (ToVeL, LXX: bapsei) ... jalkansa öljyyn" (5 Moos. 33:24) (KR-33). "...heidän jalkansa painuivat (sekä KR-33, että KR-92), "kastuivat" (niTBeLu, LXX: ebafeesan, baptoo -verbin pass. aor.) rantaveteen..." (Joos. 3:15). "...kasta (TaVaLt, LXX: bapseis, fut. sanasta baptoo) leipäpalasi hapanviiniin..." (Ruut. 2:14). "...kastoi (jiTBoL, LXX: ebapsen, aor. sanasta baptoo) sauvansa kärjen hunajakennoon..." (1 Sam. 14:27). "...kastautui (jiTBoL, LXX: ebaptisato, aor. verbistä baptidzoo) joessa seitsemän kertaa..." (2 Kun. 5:14). "...sinä ryvettäisit (tiTBeLéni, LXX: ebapsas, aor. verbistä baptoo) minut likakuopassa" (Job 9:31). Useimmissa näistä kohdista ei ole kysymys upottamisesta veden tai veren alle, vaan osittaisesta kastamisesta.

Joosefin veljet kastoivat hänen ihokkaansa tahraamalla sen eläimen verellä. Vihmomisessa käytettyä isoppikimppua ei ilmeisesti upotettu kädessä oleva osa mukaanluettuna vereen tai veteen, vaan ainoastaan sen pää kastettiin siihen - samaan tapaan kuin meillä vispilä. Elävää lintua oli mahdoton upottaa kuolleen linnun vereen, vaan sen kastaminen ulottui vain pieneen osaan sen ruumista. Kohta, joka kehottaa Asseria kastamaan jalkansa öljyyn, on kuvaannollinen, eikä siinä nähtävästi ajatella koko jalan upottamista öljyyn. Kun leipäpala kastettiin hapanviiniin, sitä tuskin pantiin käden pitelemää osaa myöten upoksiin, vaan se painettiin siihen vain osaksi. Joonatan ei voinut upottaa sauvaansa mehiläisten kennokakkuun, vaan kastoi sen pään hunajaan. Jobin kirjan puhe likakuoppaan tai lokaan upottamisesta on kuvaannollinen, mutta tuskinpa siinä on kysymys likakuoppaan tai lokaan upoksiin panemisesta. Sormeakaan ei pirskottamista varten nähtävästi upotettu juurta myöten vereen. Naeman saattoi kyllä sukeltaa Jordaniin, kuten KR-33 kääntää. Tämä on kuitenkin epävarmaa, sillä profeetta Elisa ei käskenyt häntä sukeltamaan, vaan vain peseytymään (RaHaZeta)(2 Kun. 5:10).

Uusi testamentti:
Muusta kuin varsinaisesta kasteesta käytettyinä sanat baptidzoo ja baptismos esiintyvät seuraavissa kohdissa:
"...ennen kuin ovat itseään vedellä vihmoneet (baptisoontai = peseytyä; muutamissa käsikirjoituksissa on rantisoontai = puhdistautua); ja paljon muuta..., niin kuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä (baptismuus) (Mark. 7:4, KR-38). "Astia" (batos) on nestemitta, 36,4 litraa. Kukaan ei pese sen kokoisia kiviastioita upottamalla, ei ainakaan vähävetisessä Palestiinassa. "Fariseus hämmästyi huomatessaan, että hän ei ennen ateriaa peseytynyt" (ebaptisthee, pass. aor. verbistä baptidzoo) (Luuk. 11:38). Sanat baptidzoo ja baptismos merkitsevät näissä kohdissa ilmeisesti samaa kuin heprean ja aramean TaVáL ja TeViLá, vedessä eriasteisesti kastamista tai pesemistä, harvoin upottamista. "...ja erilaiset pesut (baptismois), nämäkin menot perustuvat ulkonaisiin säädöksiin..." (Heb. 9:10). "...isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen (ebaptisanto) Mooseksen seuraajiksi" (1 Kor. 10:1-2)."

Näin siis sanat baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste" merkitsevät myös UT:ssa varsinaisen kasteen lisäksi "peseytymistä", "käsien ja jalkojen pesemistä", "sumupilvestä kostumista" jne. Uuden testamentin baptidzoo -sanalla on vanhatestamentillinen tausta. Erilaiset "pesot" (Heb. 9:10), "vihmonta" (Jes. 52:15; Hes. 36:25; Heb. 12:24) ja "pirskottaminen" (4 Moos. 8:7) olivat vanhassa liitossa yleisiä tapoja: Herra käski Moosesta tekemään vaskialtaan peseytymistä varten ilmestysmajan ja alttarin välille. Samassa yhteydessä Raamattu selittää peseytymisen tarkoittavan käsien ja jalkojen pesemistä: "Tee peseytymistä varten pronssinen allas ja sille pronssinen jalusta, sijoita se pyhäkköteltan ja alttarin väliin ja täytä se vedellä. Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä kätensä ja jalkansa. Kun he ovat menossa pyhäkkötelttaan, heidän on ensin peseydyttävä vedellä, etteivät he kuolisi. Myös silloin, kun he astuvat alttarin ääreen palvelustoimiinsa polttamaan tuliuhreja Herralle, heidän on ensin pestävä kätensä ja jalkansa, etteivät he kuolisi." (2 Moos. 30:18-21). Jesaja ennusti Messiaasta: "Niin hän on vihmova monet pakanakansat" (heprealaisen tekstin mukaan, Jes. 52:15). Leeviläisten puhdistamiseksi oli "pirskotettava" heidän päälleen synneistä puhdistavaa vettä (4 Moos. 8:7).
Baptidzoo -sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista. Baptidzoo -sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista, eikä mitään muuta.

Väite, että sanat baptidzoo ja baptisma merkitsisivät aina upottamista, ei täten pidä lainkaan paikkaansa. Erehdys johtuu ainakin osaksi siitä, että näiden ja niiden perustana olevien TaVáL ja TeViLá -sanojen käyttöä Raamatussa ja Septuagintassa ei ole tutkittu. Uusi testamentti käyttää upottamisesta (Matt. 18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt. 14:30) kokonaan toista sanaa katapontidzoo.


Kasteen muoto Uudessa testamentissa.

Uuden testamentin sanonnat "hän nousi heti vedestä" (Matt. 3:16), "astuivat veteen", "Kun he olivat nousseet vedestä" (Apt. 8:38s.) eivät nekään sinänsä sisällä ajatusta "upottamisesta". Näitä sanontoja käytetään eri syvyyksiin veteen menemisestä ja siitä nousemisesta, myös vain nilkkoihin tai polviin asti menemisestä ja nousemisesta. On harhatulkintaa väittää, että ne sinänsä viittaisivat upotuskasteeseen. Kastajan ja kastettavan täytyi astua veteen, koska se aivan rannassa on tavallisesti liejuista ja roskaista.

Kun evankeliumeissa käytetään tätä sanaa astioiden, pöytien ym. pesemisestä, on selvää, ettei se voi tarkoittaa yksinomaan upottamista. Kun puhutaan Pyhällä Hengellä kastamisesta (Luuk.3:16; Apt. 1:5) olisi luonnotonta sanoa, että se oli Pyhään Henkeen upottamista. Gazan lähettyvillä, missä Filippos kastoi etiopialaisen hoviherran (Apt. 8:36-38), saattoi korkeintaan olla pieni kevätpuro, joka kesäisin oli melkein kuiva. Kun Ananias kastoi Sauluksen Damaskoksessa, Juudaksen talossa, on epäoikeutettua luulla, että siellä olisi ollut amme upottamista varten. Kun Filippin vanginvartija otti Paavalin ja Silaan kotiinsa "samalla yön tunnilla" (en ekeinee tee hoora tees nuktos), ja kun "hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti" (Apt. 16:33), niin on ilmeistä, että sitä ei voitu tehdä upottamalla.

Kun joku otti sanan vastaan, hänet kastettiin heti, vaikka keskellä yötä, kuten Filippin vanginvartijakin perhekuntineen. Kuulijakunnalla ei tietenkään ollut kastepukuja mukanaan - eihän köyhillä ihmisillä edes ollut muuta vaatepartta, kuin päällä oleva. Siihen kääriytyneenä paneuduttiin nukkumaankin. Myöskään alastomana ei voitu esiintyä, sillä toimitusta seurasi yleisöjoukko. Jeesuksen kastetta esittävät varhaiskristilliset maalaukset paljastavat, että valelu on todennäköisesti ollut alkukirkon yleisin kastetapa: kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä. Tällainen Rooman katakombissa Pyhän Calixtuksen kastekappelissa säilynyt vanhin Jeesuksen kastamista esittävä kuva on syntynyt heti ensimmäisen vuosisadan jälkeen, joten sen todistusvoima on suuri.

Justinus Marttyyri (110-165 jKr.) mainitsee kirjassaan "Apologia", että perkeleet ovat ruvenneet matkimaan kristillistä kastetta, kun epäjumalain papit temppeleissään pirskottavat itsensä vedellä. Jos tämä pirskottaminen oli oikean kasteen matkimista, niin oli kristityillä tapana kastaa pirskottamalla. Tertullianus (145-220 jKr.) mainitsee kirjassaan "De Baptismo" ("Kasteesta") "veteen kastamisesta" ja "pirskottamisesta" ja kirjoittaa 4. luvussa: "Ei ole lainkaan väliä kastetaanko ihminen meressä tai lammikossa, virrassa tai maljassa, järvessä tai ruuhessa".

Tällä ei kielletä, että Raamatun aikana olisi toimitettu upotuskasteita, mutta millään alkukielen sanalla tai raamatunkohdalla sitä ei voida todistaa. Didakheessa mainitaan valelukaste. Voidaan olettaa, että Jeesuskin kastettiin valelemalla, kuten Rooman katakombista löydetty ikivanha maalaus kuvaa! Kirkkohistoria kyllä kertoo, että upotuskaste oli muinoin yleinen. Raamatussa ei kuitenkaan ole ohjetta, että kaste olisi toimitettava tällä tavalla. Mikäli upottamista käytettiin, se oli kirkollinen perimätapa, ei Raamatussa määrätty muoto.

Raamatussa ei ole erityistä säädöstä kastetavasta. Siksi on yhdentekevää, valellaanko, vihmotaanko vai upotetaanko, kunhan kaste vain toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen puhtaalla vedellä. Todennäköisintä on, että alkuseurakunta käytti useita eri kastetapoja (arkeologia).

Valeleminen sopi hyvin kuvaamaan "puhdistusta synnistä" ja "elävän veden virtoja". Vihmominen eli pirskottaminen kuvasi "puhdistusta" ja "Jumalan armon siunausta". Upottaminen kuvasti paitsi "puhdistusta synneistä", vanhan ihmisen kuolemaa" ja "uuden ihmisen syntymistä". Alkukirkko ymmärsi, että kasteen olemus ei riipu veden määrästä, vaan laadusta: sen on oltava "Kristuksen veren punaamaa"! Kasteen siunaus ei ole riippuvainen ulkonaisesta kastetavasta "kastajaliikkeet" käyttivät valelukastetta aina vuoteen 1642 asti. Niinpä baptismin perustaja John Smyth kastoi itse itsensä valelemalla 1608. Vasta hollantilaisten Rhijnsburgerien vaikutuksesta alettiin opettaa, että ainoa oikea kastetapa oli kastettavan upottaminen. Vapaitten suuntien vaatimus, että kaste on aina toimitettava upottamalla, on menemistä yli sen, mitä meille on Raamatussa kirjoitettu; se on legalismia eli lakihenkisyyttä.




Ex ns. luterilainen, alias anonyymi ("palaa en eiliseen...")


Ylös
  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 44 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia