Sattui eteen lehti vuodelta 2002, jossa juttu ylle merkityllä otsikolla.
Alaotsikkona oli puolestaan:
Lönnrot antoi kasveille suomalaiset nimet.
Kun toisessa yhteydessä tuli esille Laestadiuksen ura kasvitieteilijänä ja illan suussa sattui eteen samaa aihetta koskeva lehtijuttu, ajattelin ia siitä tänne avauksen, sillä harvat ovat edes aavistaneet, miten laajaa oli Laestadiuksen toiminta kasvien kerääjänä ja niiden nimeäjänäkin. Poimin avaukseen otteita mainitusta Suomenmaassa 24.5. 2002 julkaistusta artikkelista.
Lars Levi Laestadiuksen yli 6500 kasvin herbaario oli perunkirjoituksessa markkinahinnaltaan 200 riikintaalaria, joka oli neljän hevosen hinta. Eikä herbaarion tieteellistä arvoa otettu huomioon, vaikka siinä oli kasveja Ruotsin, Suomen ja Norjan kaikilta kulmilta.
Laestadiuksen kasvit joutuivat Jyväskylään ja vuonna 1962 kasvitieteilijä Eero Valovirta Jyväskylän yliopistosta sai ne käsiinsä, kun ne olivat menossa roskiin. Hän sai pelastetuksi kasveista 200 yksilön herbaarion. Muut olivat olivat tuhoutuneet murusiksi. Jäljellä olevat 200 kasvia olivat, kuin vasta prässättyjä ja ovat nyt Jyväskylän yliopiston suurimpia aarteita.
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Artikkeliin kuulumattomana muistan Seppo Lohen Laestadiusta kertovasta kirjasta lukeneeni, että Lapin Marian kohdattuaan, Laestadiuksen kasvitieteilijän työ väistyi, häntä odottivat tärkeämmät tehtävät. Yllättävän merkittävä on kuitenkin hänen kasvien tutkijan työnsä, joka vieläkin näkyy esimerkiksi monien kasvilajien tai alalajien tieteellisissä nimissä.
Jos kiinnostaa tietää enemmän Laestadiuksen tieteellisestä toiminnasta ja hänen kasvien alaan liittyvistä tutkimuksistaan, niin tietoa löytyy ainakin Lars Levi Laestadiuksen kasvikirjasta, jonka on suomeksi toimittanut Pauli A Korteniemi. (Tietääkseni eri Pauli, kuin Rovaniemellä asunut kristillisyyden saarnaaja.) Kirja on kirjoitettu latinaksi vuonna 1839, ruotsinkielinen laitos ilmestyi vuonna 1993 ja suomenkielinen vuonna 2001. Kirjan ensi julkaisusta latinaksi, sen ilmestymiseen ruotsiksi, kului aikaa siis 155 vuotta siitä suomeksi toimitettuun laitokseen vielä noin 8 vuotta. Kännöstyön latinasta suomeksi on tehnyt fil.tri Larry Hulden.