Kopioin tämän vanhan Päivämiehen kirjoituksen mopin palstalta ja liitän tänne.
Seurakuntavanhinten ja puhujain kokous (PMS 28.7.1971)
Ruukin kokousten sarjaan liittyi yhtenä seurakuntavanhinten ja puhujain kokous. Kokoukseen osallistui noin 450 henkilöä. Kokouksessa käsiteltiin sellaista ajankohtaista kysymystä kuin "Uskon ja järjen taistelu." Alustajana oli Erkki Piri. Alustus kokonaisuudessaan on julkaistu edellisessä Päivämiehessä pääkirjoituksen paikalla. Kokous aloitettiin virrellä, alkurukouksella ja avauspuheella, jonka piti veli Eino Vaherjoki. Tervetulopuheessaan hän mainitsi, että tämä kokous on katsottu tarpeelliseksi työvaliokunnassa ja edelleen johtokunnassa. Toivomme, että käydyt keskustelut koituisivat Siionin parhaaksi ja Jumalan kunniaksi. Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin veljet Erkki Reinikainen ja Juhani Uljas, sihteereiksi veljet Hannes Partanen ja Gunnar Pelkonen.
Alustuksen johdosta syntyi pitkä ja syvällinen keskustelu, jossa ensimmäisenä käsiteltiin alustajan esityksen mukaisesti kysymystä: miten suhtaudumme Jumalan valtakunnan päätöksiin. Asiaa käsiteltiin kaikilta puolilta ja perusteltiin Jumalan sanalla. Kaikkein vaikein taistelu uskon ja järjen välillä käydään juuri siinä, että näkee Jumalan seurakunnan oikeassa arvossaan. Järki sanoo, että siinä on vain joukko ihmisiä ja nekin vielä yksinkertaisia ja ymmärtämättömiä, mutta Raamattu sanoo: "Jumala, seisoo Jumalan seurakunnassa: Hän on tuomari Jumalain seassa.," (Ps. 82: 1).
Uuden testamentin puolella on monia kohtia, joissa sama asia tulee esille selvästi ja vääjäämättömänä. Jumala asuu omassa valtakunnassaan, eläväksi tekevän henkensä kautta. Jumala, puhuu myös omasta valtakunnastaan: ette ole te, jotka puhutte, vaan minun isäni henki. Usein kuulee puhuttavan Jumalan valtakunnan päätöksistä, että ne ovat vain ihmisten päätöksiä. Vieläpä saatetaan pilkallisesti sanoa: "Partasuu ukot ja mummut päättävät asioita, joita eivät ymmärrä."
Mistä tämä sitten johtuu? Kysymyksessä on väärä seurakuntaoppi. Jos seurakunta on näkyvissä, Jumalan suuna kuunnellaan sieltä Jumalan ääntä, ja seurakunnan vastaus on Jumalan vastaus kysymyksiimme. Kun seurakunta nähdään tämän näköisenä, on silloin helppo luopua omista järjenpäätöksistä ja yhtyä Jumalan seurakunnan päätöksiin. Sotiminen seurakunnan päätöksiä vastaan on sotimista Jumalaa vastaan, koska seurakunnan päätökset perustuvat ennen kirjoitettuun Jumalan sanaan. Seurakunta ei ole pakkotyölaitos, jossa pitää olla' niin tai näin. Mutta jos haluaa säilyttää uskon ja hyvän omantunnon, on seurakunnassa kaikki neuvot lapsia varten. Onhan luonnollista, että lapset pitävät toinen toisistaan huolta, että säilyttäisiin tiellä, ja silloin kun Poika saa tehdä vapaaksi, se totisesti on vapaa — ei vapaa elämään synnille vaan vanhurskaudelle. Synti orjuuttaa ihmisen. Ehdollinen synnintekijä itse vetää päällensä Jumalan tuomion. Siitä ei vapauta ihmisjärki eivätkä sen päätelmät, vaan tarvitaan Jumalan voima, joka annetaan tarjolle evankeliumissa.
Perhesuunnittelu
Perhesuunnitteluasiasta käytiin keskustelu. Mutta koska sama asia oli puitavana johtokunnan puhujien ja lääkintähenkilökunnan keskeisissä neuvotteluissa, kirjoitetaan päätöksestä, lähemmin toisen kokousselostuksen yhteydessä.
Yksimielisesti todettiin, että tässäkin on kysymys opillisista asioista. Ensimmäinen uskonkappale unohdetaan kokonaan. Ei yksikään ihminen ole ihmisen teko, vaan Jumala on kaikki luonut ja vanhurskaan tahtonsa jälkeen antanut syntyä tähän maailmaan.
Kristitty ja alkoholi
Uusi alkoholilaki toi tullessaan ongelmia enemmän kuin osasimme aavistaakaan. Oluen vapauttaminen alkoholiliikkeeltä kaikille maitokaupoille ja baareille aiheutti sen, että olut on tullut melkein kaikkien juomaksi. Käytäntö on myös osoittanut, että se on vaarallisempi alkoholijuoma kuin osaamme aavistaakaan. Ensiksikin kaikki baarit ovat täynnä oluthumalassa räyhääviä nuoria ja vanhoja. Tavallisen kansalaisen ei tee mieli baariin pistäytyä. Kun lakia laadittaessa ajateltiin väkevien juomien kulutuksen vähenevän, on nyt huomattu niiden menekin lisääntyvän jatkuvasti. Olut on osoittautunut vaarattomaksi vaaraksi ja kompastukseksi koko kansakuntamme fyysiselle kunnolle. Oluen ohella on pesiytymässä toinen vaara, joka kulkee huumausaineen nimellä. Aine, joka jäytää monissa länsimaissa niin kuin tupajumi, on nyt vaarallisella tavalla valtaamassa alaa myöskin täällä meillä. Erikoisesti koululaisten keskuudessa se on muodostumassa ongelmaksi.
Kristityillä erikoisesti on syytä valvoa näissä molemmissa. On syytä valvoa omakohtaisesti ja on syytä olla auttamassa matkaystäviä, etteivät he siihen myrkkyyn sortuisi. Huumausaine on vielä viekkaampi kuin alkoholi. Kenet se kerran saa pauloihinsa, hän ei pääse siitä irti. Ihmisvoimat ovat heikot. Mutta kun Jumala saa tarttua ihmisen elämään oman voimansa kautta, tämä voima voi auttaa huumausaineen orjuudestakin. Juomari ei peri Jumalan valtakuntaa.
Kristitty ja musiikki
Tämä kysymys käsiteltiin uudelleen kanttorien ja musiikinopettajien yhteisessä neuvonpidossa. Siitä kerrotaan lähemmin toisessa artikkelissa myöhemmin.
Yhteenvetona todettiin, että aika on paha. Joka puolella ovat kavalat vaarat piirittämässä ja vaanimassa. Joskus piru yrittää rakentaa siltaa väärään saarnatuolista, joskus urkuparvelta. Aina se yrittää asettaa Khan ja veren vaatimukset ensimmäiseksi. Silloin katoaa sopivan ja sopimattoman raja. Perhesuunnittelukin tulee luvalliseksi. Lapsia otetaan vain sen mukaan kuin itse halutaan ja nähdään, ettei se kovin pahasti haittaa mukavuusvaatimuksia.
Kokouksessa vallitsi täydellinen yksimielisyys. Erilaisia ymmärryksiä oli. Mutta armo auttoi viassa olleita parannukseen ja seurakunnan yhteiseen rakkauteen. Nöyrät ja kuuliaiset lapset Jumala hyvin siunaa. Niillekin, jotka eivät tässä kokouksessa olleet, kuuluu Jumalan armo. Jumala ei vikaan joutunutta hylkää, vaan tahtoo antaa viat ja virheet anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Liha ja veri on aina viemässä oman tahtonsa tietä, mutta hengen halu on iankaikkinen elämä.
Samasta lehdestä...
Abortti on aina murha
Syntyvyyden säännöstely sen kaikissa muodoissa on synti
Lääkintähenkilökunnan, SRK:n johtokunnan ja puhujien neuvonpito
Ruukin kokousten sarjaan kuului myös yllämainittu kokous. Tämän kokouksen keskeisimpänä asiana oli suhtautuminen aborttiin ja perhesuunnitteluun. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin veli Seppo Sutinen, sihteeriksi veli Juha Pentikäinen ja pöytäkirjantarkistajiksi veljet Kalle Säkkinen ja Hannes Kamula. Osanottajia oli noin 450 henkeä.
Keskustelun pohjaksi esitti Erkki Reinikainen muutamia ajatuksia siitä neuvonpidosta, joka aikaisemmin pidettiin Oulussa muutamien lääkärien ja maallikkoveljien kesken. Tämä keskustelu oli osoittanut, että on olemassa tavattoman paljon kristillisyydelle vieraita käsityksiä, jotka nimenomaan koskevat edellä mainittuja asioita. Keskustelu oli erittäin vilkas ja syvällinen. Runsaslukuinen lääkintähenkilökunta käytti ahkerasti puheenvuoroja ja kertoi omia kokemuksiaan.
Perusnäkemys oli, että abortti sen kaikissa muodoissa on aina murha. Se on alkaneen elämän tahallinen tuhoaminen. Ruukissa pidetyissä kokouksissa on paljon puhuttu uskon ja järjen taistelusta. Tässä kysymyksessä se joutuu koetukselle. Monesti joutuu usko heikoksi. Toisaalta myös tunnekysymykset nousevat voimakkaasti esille.
Keskustelussa tuli esille myös miten paljon eri elämän aloilla kristityt joutuvat näitten asioiden kanssa tekemisiin: sairaaloissa ensi kädessä, sosiaalilautakunnissa ja -virastoissa, holhouslautakunnissa jne. Keskustelun tuloksena oli, että kristitty ei missään tehtävässä edesauta kyseenalaisia pyyntöjä. Jos joskus viran puolesta on pakko sellaiseen ryhtyä, ei vahingossakaan saisi jättää asiasta huomauttamatta.
Terveyssisarten ja sairaanhoitajien todettiin näissä antaneen erilaisia neuvoja, mutta niistä olisi myös nuhdeltava neuvonantajaa. Toisaalta tällaiseen tilanteeseen joutuneet etsivät sellaisia, joilta saisi tukea omille päämäärilleen. Usein vedotaan äidin sairauteen ja lääkärien antamaan lausuntoon: seuraava synnytys saattaa olla äidin loppu: ei tule terveitä lapsia; on jos jonkinlaisia pelotteluja. Eikö Jumala voi antaa terveyttä, eikö Jumalalla ole voimaa auttaa lapset terveinä maailmaan. Olemmeko me ihmisen iän määrääjiä. Eikö Jumala sanonut: minä tunsin sinun päiviesi luvun ja kuoleman muodon ennen kuin syntynyt olit. Ihmisen ikää ei jatka lääkäri eikä mikään konstailu. Loppu tulee Jumalan määräämänä aikana. Siksi emme näissäkään jää epäilemään, vaan uskomme ensimmäisen uskonkappaleen Jumalan sanan mukaisesti ja jätämme näissäkin asioissa kaikki Jumalan haltuun.
PERHESUUNNITTELU
Se, mitä edellä on sanottu, osaltaan kuuluu perhesuunnittelun piiriin. Mutta lisäksi mainittakoon, että kaikki perhesuunnittelu on synti sen kaikissa muodoissaan. Miksi sitten puhutaan niin paljon perhesuunnittelusta, johon ihmisiä kehotetaan? Keskustelussa tuli esille jo moneen kertaan ennenkin mainittu nälän peikko. Koetetaan selittää, ettei ole millä lapsia elätetään. Samanaikaisesti meillä on suunnattomia huolia voin ylituotannosta ,viljan ylituotannosta, ja jopa nähdään suurena murheena tulevaisuuden työvoimatilanne. Työpaikkoja jatkuvasti luodaan uusia, ja työvoima suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle tulee vähentymään romahdusmaisesti. Lääkäreiltäkin loppuvat potilaat, ja heilläkin on työttömyyttä. Miksi sitten äidit ja isät niin herkästi ovat kaikenlaiseen perhesuunnitteluun taipuvaiset? Keskustelussa tuli esille monia eri syitä. Meidän aikamme luo mukavuutta rakastavaa kansaa, ihmiset itseään rakastavat. Lapsista on paljon huolta ja murhetta. He estävät monista lihan vaatimusten toteuttamisesta. Äidit ja isät ovat työssä ja haluavat elää vapaa-aikansa vapaina eivätkä hoitaa lapsia. Koiralle kylläkin on varaa uhrata aikaa ja rahaa.
Lapsi on kivulla synnytettävä, ja jokainen synnytys on itse asiassa vaarallinen. Synnissä elävät äidit pelkäävät kuolemaa. Jotkut työnantajat antavat ymmärtää, että synnytyslomia ei ole tarpeen pitää. Ei ole ihme, kun perhesuunnittelusta on tullut joka perheen puheenaihe. Kaiken lisäksi koko se osa yhteiskunnan koneistoa, joka aikoinaan on luotu elämän varjelemiseen ja ylläpitämiseen on käännetty nyt tuhoamaan elämää ja estämään sen alkamisen.
Miksi sitten kristitylläkin on tässä taistelukenttä? Keskustelussa tuli esille että ensiksikin yhteiskunnan painostus on suuri; muutamien terveydenhoitohenkilöitten painotus on aivan sietämätön. Jotkut kätilöt ja terveyssisaret kulkevat haukkumassa perheestä toiseen: ollaan sivistymättömiä, raakoja, eläimellisiä. Saattaapa joku lääkärikin uhata, että jos vain vielä alkaa uusi elämä, ei ole suotavaa, että tähän sairaalaan tullaan vielä synnyttämään. Itseään sivistyneenä pitävät ihmiset sormellaan osoittavat: taas siellä odotetaan lasta. Monet uskovaiset äidit iloitsevat jokaisesta sikiämisestä, muta ulkonaisen painostuksen seurauksena he tuntevat olonsa tuskalliseksi ja melkeinpä joskus toivottomaksi.
Joutuu kysymään, missä on se raakuus ja armottomuus? Murhamiehiä ja murhaan yllyttäjiä ennen vanhaan pidettiin raakoina. Nyt he ovat suurimpia kansallissankareita. Onko vaikea nähdä, missä on vika. Lopputuloksena keskustelussa tuli se ehdoton toteamus: perhesuunnittelu ja lapsisäännöstely sen kaikissa muodoissa on synti Jumalan sanan jälkeen. Siihen ei voi lääkärikään muutosta tehdä, vaan on kaikessa pyrittävä rohkaisemaan ja auttamaan synnyttäviä äitejä. Syvää huolta tunnettiin maamme ja kansamme tulevaisuudesta monessa mielessä, mutta ennen kaikkea synnin tähden Jumalan rangaistuksen pelossa; kauanko Jumala vielä kärsii tätä kaikkea laillistettua riettautta ja syntielämää. Lääkintä-hallituskin on kerran vastaamassa suuremman tuomarin edessä, samoin kuin myös lakienlaatijat. Toivoisimme ja rukoilemme parannuksen armoa, ennen kuin on myöhäistä.
Teille rakkaat uskovaiset äidit ja isät! Maailmassa on monella muotoa ahdistus, mutta olkaa sittenkin rohkaistut, sillä Herra Jeesus on kerran voittanut maailman. Siksi se, mikä teissä on, se on suurempi kuin se, mikä maailmassa on. Teille uskovaiset lääkärit ja lääkintähenkilöstö sekä kaikille, jotka näissä asioissa joudutte kantaa ottamaan, Jumala — rakas Isä, anna voimaa nuhtelemaan synnistä, että verensä vapauttaisi. Jumala antakoon voimaa myöskin nousta julkisesti kaikkea tätä menoa vastaan. Esivallatkin on Jumalan huoneen neuvottava, silloin kun on kysymys Jumalan sanan vastaisesta toiminnasta.
Kristityt ovat esivallalle kuuliaiset, mutta enemmän on aina kuunneltava Jumalaa kuin ihmisiä. Yksimielisesti todettiin, että tässä on jälleen kysymys opillisista asioista. On kokonaan unohtunut ensimmäinen uskonkappale. Suurinta on se, ettei näissäkään asioissa vialliseksi tullutta Jumala hylkää, vaan on valmis antamaan anteeksi. Siksi sanon sinulle synnintuntoa tunteva, usko synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuu tapaat luotettavan veljen tai sisaren, kerro huolesi syy. Saat kuulla, että Jumala ei sinua unohda. Myöskin te, jotka olette neuvoillanne monia pahentaneet, käykää ottamassa omanne pois. On liian suuri taakka kerran Isän edessä, kun on päällekantajia. Jumala siihen voimaa antakoon.