Amerikan terveisiä

Muistoja menneiltä ajoilta sekä
Vanhoja säilyttämisen arvoisiksi harkittuja keskusteluja foorumillamme.

Amerikan terveisiä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 01 Maalis 2011, 11:39

Neuvova armo kuuluu evankeliumiin
Tervehdys läntisestä USA:sta


Langview'tä, Washingtonin valtiosta, entinen taivalkoskelainen, mr Väinö Majava tervehtinyt Päivämiehen lukijoita seuraavin ajatuksin.

Täältä lähes maapallon toiselta puolelta pyydän tervehtiä Päivämiehen välityksellä synnyinmaani rakkaita jumalanlapsia, toivottaen teille Jumalan armoa ja rauhaa.
Ikävöiden teitä aivanpa kyyneliin asti, palautan mieleeni onnelliset päiväni siellä Suomen Siionin hoivissa, vapaana maailman väärien hengellisyyksien pyörremyrskyiltä. Jumalan nimen vahva linna suojasi siellä kuin äidin syli
hänen rakasta lastansa. Se oli turvallista oloa.

Mutta täällä ovat hyökylaineet sitä enemmän uhanneet pientä purttani hukuttaa. Silti en ole vielä rohjennut Herraa Jeesustani kieltää. On mielessä tämä: "Jeesus kun on sydämessän, kussa käynen, kulkenen, Hän on ain' mun auttajan ja autuuden."

Kuuliaisena lapsena Pyhän Hengen opetuksen ja neuvon alla siinä on Jeesuksen uskossa matkattava syntiä vastaan taistellen ja sitä pois pannen. Siinä kilvoituksessa kristitty saa varmasti osakseen tämän maailman vihan. Sen vihan takana ovat useat "hyvät hurskaat, että pyhät pahat."

Mutta Jumalan pyhistä armoneuvoista tunnollisesti kiinni pitäen — nehän ovat evankeliumissa meille annetut — kilvoittelemme mekin täällä taivaiseen Isän kotiin tullaksemme kiusausten matkan päässä voiton seppeleellä ja kunnian kruunulla kruunatuiksi. Sen Herra, Vanhurskas tuomari, antaa minulle ja kaikille uskovaisille, jotka Hänen ilmestystänsä odottavat." Ei nimikristityille, "armonvarkaille." "Kuuliaiset lapset hän hyvästi siunaa, mutta tottelemattomat pahoin rankaisee."

Neuvova armo kuuluu myös evankeliumiin, eikä se ole kiroavaa Mooseksen lakia, kuten muutamat luulevat, vetäen Jumalan armon haureuteen pahojen tekojensa peitteeksi. On näet tällä viimeisen etsikon ajalla vihollinen taas muotonsa muuttanut, vaikka sen tappava ja raateleva henki on silti vielä sama kuin aina ennenkin. Vainon ja Käärmeen siemenen välille pantu viha on yhäti tallella. Se säilyy niin kauan, kuin yksikin Karitsan verellä pesty, ja hengellä kihlattu sielu täällä synnin maassa on kotiinsa matkaamassa. Mutta kerranpa saavat nähdä, ketä he ovat pistäneet ja kenen lauman särkeneet.

"Joka teihin rupee, hän rupeaa silmäterääni", sanoo Paimenemme. Mutta miten petollinen heidän menonsa voikaan olla. He matkivat Siionin suloista saarnaajan sovintosaarnaa, ja antavat Herran Jeesuksen nimessä ja veressä syntejä anteeksi. Monet ovat aivan samat kuin Herran Siionilla. Vaikea on tuota eksytystä havaita puheista }a menoista.

Siksipä Herra sanookin: "Tuntekaa heidät heidän hedelmistänsä!" Onpa sittenkin hyvä tuntomerkki! Anteeksiantavan armon tilalla on tappava ja raateleva henki. Se on kalman hajua elävässä uskossa kilvoittelevalle sielulle. Ei se rakenna eikä kokoa, vaan hajoittaa. Rakkaus, suurin Hengen hedelmä, puuttuu siitä kokonaan. Pyhä tuli, joka liittää uskovaiset Hengen siteeltä yhteen, on sammunut ja tilalle tullut helvetistä syttynyt tuli, jolla on paha kieli. Siinä "Jerusalem kaatuu ja Juuda käy ylösalaisin." (Jes. 3: 8). Maailman ja lihan rakkaus valtaa sen sijan, missä Jumalan rakkauden tulisi olla. - "He ovat pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan," sanoo Herra, ja ilman syytä. Mutta minä rukoilen."

Rukoilkoon siis Herran Siioni ja rukoilkoon meidänkin edestämme, että jaksaisimme pyhälevolle asti. Pian toki soitetaan kaksitoista, ja pääsömme hetki koittaa.

Toivomme vaimoni kanssa teille onnellista matkaa kotikunniaan asti, jonne – se muistakaamme – marttyyritkin ovat kostuneet.

Väinö Majava
Päivämies 19.1.1956
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re: Amerikan terveisiä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 22 Marras 2018, 19:58

Sinun armosi on kuin aamukaste
Amerikan suomalaisten muistoja Taivalkoskelta

Amerikassa, Oregon-valtiossa, Columbiajoen varrella Quincyssa asuu Taivalkosken Jokijärven Hiltuniemellä v 1884 syntynyt Nestori Lehto (Latvalehto). Hänen synnyinmaamuistoihinsa läheisemmin ovat jääneet muistot elävästä kristillisyydestä. Näiden herkkien muistojen äärellä piirsimme muistiin seuraavaa veli Lehdon kertoillessa.

Minulla oli vanhurskas äiti. Isäkin sai parannuksen armon ennen kuolemaansa. Ennen kristillisyytemme tuloa Taivalkoskelle Jumala oli siellä vaikuttanut ihmissydämissä iäisyyskaipuun. Se kristillinen harjoitus, mitä silloin harjoitettiin, ei tyydyttänyt kuolemattomia sieluja.
Kun elävän evankeliumin sanoma saapui, oli äitini ensimmäisiä, jotka ottivat sen vastaan.

Omina varhaismuistoina muistan seurat, joissa oli Paavali Ervasti puhujana. Ne olivat Pitkässä Hutussa. Minä istuin äidin polvella. Jumalan sanat löysivät tien äidin sydämeen ja täyttivät sen Jumalan rakkauden tuntemisella niin ylitse vuotavasti, että äiti ei voinut pidättää, vaan puhkesi, kiitokseen. Tämä äidin rinnassa syttynyt tuli sulatti minunkin sydämeni ja minä äidin kanssa kiitin Jumalaa.

Huttu, Tyräjärven rannalla oli vakituinen seurapaikka. Siellä keitettiin ruokaa suurella muuripadalla ja kaikki seuraväki ruokittiin. Ei siinä kyselty kuka on` uskovainen ja kuka ei, vaan kaikki kutsuttiin pöytään.
Vanhoina puhujina muistan vanhan isännän, häntä kutsuttiin Pitkäksi Hutuksi. Talossa oli nuorempi isäntä, jonka nimi oli Lauri sekä kristittyjen passarina talon tytär Susanna. Hän meni myöhemmin emännäksi Juusolaan.
Taivalkoskella oli myös puhuja Jooseppi Mikkola. Hän oli ahkera puhumaan kristillisyyden asiasta ei ainoastaan seuroissa, vaan joka paikassa, missä hän oli tekemisissä ihmisten kanssa. Hän oli poromies ja näillä matkoillaan hän kulki Sallan puolella asti. Sielläkin hän puhui uskon asioista. Ihmiset olivat pelänneet siellä häntä ja pitäneet neuvoa, miten he voisivat hiljentää tuon
ukon suun.

Erään kerran Sallan matkalla Mikkola tuli kovasti sairaaksi. Häntä ei voitu kuljettaa kotiin, vaan hänen emäntänsä ja poikansa menivät häntä katsomaan. Kun Jooseppi näki, että hänen pääsinpäivänsä on lähellä, niin hän tuli kovasti iloiseksi ja kiitti Jumalaa ja saarnasi Jumalan lasten kunniasta, mikä heitä odottaa. Paikkakuntalaiset kävivät tätä kummaa katsomassa. Mikkola kuoli, mutta hänen kylvönsä rupesi kantamaan sillä kylällä hedelmää vasta kuoleman jälkeen. Ei ollut koskaan ennen nähty näin iloista ja onnellista kuolijaa. Kyläläiset kutsuivat puhujia paikkakunnalle ja niin elävä evankeliumi kantoi hedelmää ja monet ihmiset saivat parannuksen armon.

Vieraina puhujina muistan Ervastin lisäksi Kieksin, Helisteen, Kaivolan, Miekka Riston ja monet muut. Lahtisenkin minä muistan Hutussa seuranpidossa. Hänet tapasin myöhemmin Amerikassa. Lahtinen hukkui Suomi-matkallaan Titanikin mukana.

Tyröjärven ympäristön seurapaikkoina Hutun lisäksi olivat Juusola ja Soronen. Jokijärvellä pidettiin myös seuroja. Seuratalona oli Romppainen, talon väki oli tullut Nivalasta Yli-Simonen oli myös seurapaikka, samoin Mäkelä. Mäkelä oli pienoinen puhuja, hän meni myöhemmin uuteenheräykseen, ja Jumala otti maallisen siunauksenkin häneltä pois. Hän menetti talonsa, jonka jälkeen hän muutti Kemijärvelle. Kun Mannilat saivat parannuksen armon, niin siitä tuli seurapaikka. Hiltunen ja Kukkala oli niin ikään seurapaikkoja.
Monenlaisia on muistoja Suomesta, mutta elävän kristillisyyden muistot ovat herkimmät. Niiden parissa on mieluinen viipyä.

Oma elämänikin on kulkenut monien vaiheiden kautta, tuhlaajapojan retkilläkin olen ollut. Mutta rakkauden Jumala on armossaan vetänyt ja auttanut lastensa valtakuntaan ja nyt vanhana miehenä odotan vain sitä päivää, jolloin rakastajani Jeesuksen kasvot alkavat näkyä.
Tämä herkkä muistojen hetki vietettiin Yhdysvalloissa Lehdon kodissa syyskuun 1. pnä 1958.

Einari Lepistö
Päivämies 15.9.1965


Taavetti on tönäissyt viestiketjua viimeksi klo 22 Marras 2018, 19:58
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä


Paluu Arkistofoorumi



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron