Kansanopistojen vaiheilta

Muistoja menneiltä ajoilta sekä
Vanhoja säilyttämisen arvoisiksi harkittuja keskusteluja foorumillamme.

Kansanopistojen vaiheilta

ViestiKirjoittaja Taavetti » 16 Maalis 2011, 15:55

Nyt on vedottu meihin kaikkiin,
ja kuten uskon, oikealla tavalla oikeasta syystä


Pistäydyimme pikipäiten Haapajärven Ylipäässä, tapaamassa maanviljelijä, veli Arvi Hintsalaa. Isäntä oli sen verran irtaantunut maanviljelyspuuhista, että oli pannut Valmettinsa katoksen alle sadetta pitämään, ja hänellä näytti olevan hyvää aikaa pieneen keskusteluun lehtemme edustajan kanssa.

Kysyimme heti alkuun, mitä liikkuu maanviljelijän sydämellä näin sateisella ja syksyisellä säällä.
— En aio puhua maanviljelyksestä, vaikka sen asian täytyy olla sydämelläni toimeentulon tähden. Kun Päivämiehen mies tulee taloon, niin eikö puhuta siitä, mitä parissa lehden numerossa on aivan etusivulla puhuttu. Se opistolainoitus on mielessäni. Olen sitä puoleen ja toiseen ajatellut. Näin uskon ja toivon muiden Jumalan lasten tehneen. Nyt on nimittäin vedottu meihin kaikkiin, ja käsitykseni mukaan oikealla tavalla, ja ehdottomasti oikeasta syystä. Lienenkö yhtään väärässä kun sanon, että asia on hoidettava, ja juuri nyt. Nämä ovat asioita, jotka on otettava vakavasti, jos olemme Jumalan asiaa eteenpäin viemässä. Ja siihen meidät on pantu kukin omalta vähäiseltä osaltamme.

Mitä näköaloja on avautunut mielessäsi uskovaisten mahdollisuuksia ajatellen?

Pari viikkoa sitten lehdessä ollut, veli Onni Mielityisen laskelma oli tosiaan yllättävä. Vain 110.000 markkaa yhden Rauhanyhdistyksen alueelta olisi koottava. On sanomatta selvää, että muutamat aivan vähäväkiset seudut eivät tähän pysty ainakaan jäsentensä keskuudessa. Mutta toisaalta on yhtä selvää, että muutamin paikoin summa löytyy 10-kertaisena, jos vain toimeen ryhdytään. Ja mikä on, ettei ryhdyttäisi, sillä kaikilla meillä melkein se tuhatlappunen on, josta liikkeelle lähdetään. Se, mitä voimme irrottaa, pannaan säästönä korkoa kasvamaan. Tämä älköön jääkö keneltäkään huomaamatta. Tänä vaikeana ja epävakaisena aikana meidän on sijoitettava rahamme sinne, missä ei inflaatio syö, nimittäin Jumalan asialle. Olisiko paikallaan uskoa niin lapsen lailla, että tässä asiassa ollaan keräämässä aarretta taivaisiin – ajatellen lapsiamme, nuorisoamme. Minunkin poikani on ollut Ylitornion opistossa.
Usein olen saanut käydä Reisjärven opistolla seuroissa ja muutenkin. Sydän on jäänyt sinne kiinni katsellessani nuorta uskovaisten joukkoa. Nyt on sydän opistoasioissa entistä enemmän kiinni, kun kesällä talkoovoimin saatiin uuden rakennuksen tiilet tehtyä melkein kaikki.

Tarvitaan 10 milj. markkaa, että tiilet muurataan kiinni, ja katto pannaan suojaksi tiilille ja perustukselle, sekä vedetään pohjakerrokseen lämpö. Aivan pelottaa, jos lainoitus ei kyseessä olevaa tietä järjesty pikaisesti, sillä tiilet ja perustus joudutaan suojaamaan, ja siihen menee aivan hukkaan lähes 1 milj. rahaa. Sehän on vain tilapäisratkaisu, pakon edessä.

Kyllä pitäisi löytyä jokaisen rauhanyhdistyksen alueelta 30–40 tuhatta, millä määrällä mainittu alustava ja ratkaiseva työ tehdään. Se pitäisi saada tänä syksynä tehtyä.

Tämän kuulemamme sydämen palavuuden tuntien rohkaisimme mielemme, ja esitimme, mitä aiot itse panna.
– En ole vielä tarkoin sitä määritellyt. Jotakin kuitenkin. Mutta opistolta tuli minulle, kuten kymmenille veljille kirje, jossa pyydetään asiamiesmatkoille, seuranpitoon ja vastaanottamaan seurojen yhteydessä lainavaroja opistolle toimitettavaksi. Minulle ainakin on vaikeata lähteä matkaille. Nyt on lähdettävä.
Harras toivoni on, että myös lainanantajat lähtevät liikkeelle postitoimistoihin ja seurapaikkoihin. Näitä kahta tietä on nimittäin varojen vastaanotto järjestetty.

Entä mitä lopuksi sanoisit?
— Kyllä rohkaisee mieltä opiston johtokunnan yritteliäisyys. Veli Heikki Saari sanoi paikalleen, että jos ei yritetä, niin ei tapahdu mitään. Kuulin opistolta jo iloisia uutisia, että pari henkilöä on lainaosansa antanut, ja heidän säästötilillään on turvallisessa tallessa Jumalan asian hyväksi 1--2 milj. markkaa. Sanoisin lopuksi, että antakaamme mekin, joilla ei ole näin paljon. Me saamme ne takaisin juuri silloin, kun tarvitsemme ja haluamme.

Päivämies 30.8.1956
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 27 Huhti 2011, 20:28

Antakaa omien sormien jälkien palaa, että huoneen rakentajan kunnia näkyisi


Mutta rauhan Jumala on tallaava saatanan teidän jalkainne alle. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne! Room. 16: 4: 20.

Tällä tervehdyksellä lähestyn Siionin asuvaisia, osallisena vaivasta ja valtakunnasta. Monesti on liikkunut hengen halu kirjoittaa teille, rakkaat, mutta voimia sen toteuttamiseen on tuntunut olevan aina, liian vähän. Tarkoitukseni on kertoa terveisiä täältä Reisjärven kr. kansan- opiston työsaralta. Jumala on siunannut työmme tämänkin murheellisen taistelun ajan keskellä, Jumala on näyttänyt nytkin, ettei Hän anna kunniaansa muille, ja että Hän on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armonsa.

Aika on avannut ja avaa meidän katseltavaksemme kestävät ja kestämättömät työt, jotka tuli koettelee. Palautan mieliimme opiston syntyvaiheet ja synnyttäjän. Herra sanoo: "Ette te ole minua rakastaneet ensin, mutta Hän on rakastanut teitä, ensin." Kun Elsa ja Antti Räisälä saivat Jumalasta syntymän, tulivat myöskin esille Jumalasta syntymisen tuntomerkit. Tässä valkeudessa he lahjoittivat omaisuutensa Jumalan valtakunnan työn edesauttamiseksi. Pääasia tässäkin työssä on ollut perustuksen lasku, että se on laskettu kallioperustalle, joka on Jeesus Kristus. Sitten me olemme saaneet katsella, kuinka perustuksen päälle on rakennettu kultaa, hopeaa, kalliita kiviä, puita, heiniä ja olkia. Jokainen teko tulee julkiseksi, sillä se päivä on sen selittävä, joka tulessa ilmaantuu; ja minkä, kaltainen kunkin teko on, sen tuli koettelee. 1. Kor. 4: 13. Me olemme saaneet nähdä opistotyössäkin sen, miten tuli koettelee rakentajain työt. Jos jonkun teko pysyy, jonka hän sen perustan päälle rakentanut on, hän saa palkan. "Ja taas jos jonkun teko palaa hän saa vahingon", mutta hän tulee itse autuaaksi, kuitenkin niin kuin tulen kautta.

On armoa se, että ne kestämättömät rakennusaineet poltetaan koittelemusten helteessä pois, ettemme enää sanoisi, jos ei sitä tai sitä henkilöä olisi, ei meillä olisi opistoa, vaan antaisimme kunnian Jumalalle, ja kiittäisimme Häntä armostaan.

Antakaamme rakkaat omien sormiemme jälkien palaa pois, että huoneen rakentajan kunnia näkyisi. "Sillä jokainen huone on jollakin rakennettu, mutta kaiken rakentaja ja luoja on Jumala." "Jos huonetta ei, rakenna Jumala auttajamme, on työnne tyhjiin raukeeva, me turhaan harrastamme. Min ihmisvoima, nero loi, ei koskaan täällä kestää voi, jos tueks' ei käy Herra. Jos kaupunkia varjella ei tahdo itse Luoja, niin turhaan valvoo vartija, on heikko sillä suoja. Ei kestä vahvin hallitus, jos puuttuu Heran siunaus, Kuin kuiva puu se kaatuu."

Ei Jumala ole opistoa antanut sen tähden, että se kasvattaisi lapset opistolle, vaan Herralle ja Herran seurakunnalle. Herran seurakunnassa ovat nuoret vanhoille iloksi ja vanhat nuorille tueksi. Johannes sanoo: "Tehkää työtä niin kauan, kuin on päivää. Tulee yö, jolloin ette voi tehdä työtä." Työmme jatkuu tälläkin saralla, joka tarvitsee ajallisiakin varoja. Seuratoimintamme opiston aineellisten varojen kartuttamiseksi alkaa jälleen syyskuussa. Teidän tykönne saapuu voimaton kerjäläinen, niin voimaton, ettei hän voi mitään ottaa ellei hänelle anneta. Saakoon Taivaallinen Isä synnyttää rakkauden työtämme kohtaan.

Kun katsot lapsijoukkohon, miks' murhe sulla ois? Herran lahja lapset on, miks' leipää ei hän sois? Kun linnut kedon kukkaset saa hältä ruuan, vaattehet, hän eikö meitä auttais?
Opistoseurat alkavat tänä syksynä Pudasjärveltä. Seuroja pidetään Kurenalla 4-5. 9: Haisuvarassa 6-7. 9. Iinattijärvellä 8. 9. Vaarankylässä 9 – 10. 9. Pärjänsuolla 11–12. 9. Latvassa 13 — 14. 9. ja Livolla Kalle Juutisella 15. 9. Kaikki tilaisuudet ovat klo 19, ellei paikallisissa ilmoituksissa ilmoiteta toisin.

Rakkaat terveiseni kaikille matkaystäville. "Taistelkaa viel' vähän aikaa, ei nyt jouda nukkumaan, pian alkaa rauhan torvi heleästi kuulumaan". Saat nytkin uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Hannes Kamula
Päivämies 7.9.1961
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Heinä 2011, 15:56

Eikö apuamme enää tarvita?
Reisjärven opiston tiilentekotalkoista.


Edellisessä lehtemme numerossa ollut selostus Reisjärven Kansanopiston tiilitalkoista antoi jo kuvan kristillisyytemme piirissä vaikuttavasta yksimielisyydestä yhteisissä asioissamme. Mielenkiintomme tässä harvinaisen suureksi laajenneessa yrityksessä pani meidät ottamaan jälleen yhteyttä talkoopaikalle. Kysyimme, onko talkoolaisten lukumäärä pysynyt jatkuvasti yhtä suurena kuin edellisellä viikolla.

Aivan odottamatonta on ollut auttamistahto. Kulunut viikko on ollut työvoimaan nähden hiukan hajanaisempi kuin edellinen. Miestä on tullut ja mennyt. Joku sisar on aina ollut mukana, jotta, keittiöpuolellakin on saatu muutaman tunnin yöuni. Työvoiman vaihtuminen ei ole kuitenkaan vaikuttanut heikentävästi tuloksiin. Tärkeimmillä paikoilla ovat olleet miehet, jotka ovat voineet olla pitemmän ajan. Niinpä sekoittajat ja konemiehet ovat alusta loppuun saakka samat. Olemme nimittäin palkanneet muutamia miehiä niillä rahoilla, joita antoivat ne rauhanyhdistykset, joilla ei ollut miestä lähetettävänä, mutta sen sijaan tahtoivat olla mukana yhteisessä asiassamme.

Kuluneella toisella talkooviikolla rikkoutuivat edellisen viikon sekä päivä- että mieskohtaiset saavutukset. Parhaana päivänä meni yhteistulos yli 17000 tiiltä. Todella harvinaista työvoimaa, joka ei osaa nojata lapion varteen. Lisäämme vielä - ei tarvitsekaan osata, kun on kysymys näin kallisarvoisesta työmaasta.

Kuinka monen rauhanyhdistyksen alueelta on talkootyövoimaa tullut. - Meillähän oli pyyntö yli yhdeksänkymmenen yhdistyksen alueella. Näistä paikoista, joissa pidettiin talkooseurat, on vain puolikymmentä yhdistystä jäänyt vaille osanottoa talkoisiin. Kaikki eivät ole saaneet miestä, mutta ovat antaneet rahaa miehen palkkaamiseen. Rasitus yhdistystä kohden on ollut keskimäärin ainakin 12000 markkaa, jonka me esitimme.

Se on jo rakkaudesta lähtenyt lahja. Tekee mieleni korostaa sitä, että uskovaisilla kasvatus vastuussa olevilla täytyy olla Jumalan rakkauden sytyttämä sydän. Ei muuten tällaisiin suorituksiin tiukan rahatilanteen aikana lähdetä. Olemme jo aikaisemmin huomanneet, että opiston johtokunnalla on tarkoitus tasaisesti rasittaa kaikkia seurakuntia. Kysyimme, mitä suunnitelmia on mielessänne jäljellä oleville rauhanyhdistyksille, jotka eivät ole ehtineet vielä tähän rakkauden uhriin?

Kyllä meillä aina pyytämistä riittää, vaikka soisimme, että emme aina olisi vain pyytäjän paikalla. Suorastaan liikuttavaa on ollut kuulla eräiden "ulkopuolelle" jääneiden rauhanyhdistysten taholta kysymys: "Eikö meidän apuamme tarvitakaan?" Vakuutamme kaikille, että tässä vaiheessa tarvitaan aivan jokaisen apua.

Olemme jo lähettäneet niille rauhanyhdistyksille, joille ei osoitettu työvoiman pyyntöä, kirjelmät, joissa kehotetaan mahdollisuuksien mukaan osallistumaan sementin ja tiilisoran tuottamien kustannusten peittämiseen. Kustannukset nousevat tältä osalta n. 1,5 milj. markkaan.

Alkuperäinen suunnitelmamme on ollut, että varaton opisto saisi tiilet kokonaan ilman velkaa. Velan ottaminen alkaisi vasta siitä eteenpäin. Jos nyt mainittu summa jaetaan jäljellä olevien yhdistysten kuormaksi, tulisi yhdistystä kohtaan n. 10,000 markan rahaerä. Mutta on aivan selvää, etteivät kaikkein pienimmät voi kuormaa kantaa, vaikka rakkaus on kyllä arvaamattoman kekseliäs keinot löytämään. Siksi olemme jälleen uskovaisella sydämellä ja luotamme, että suuremmat ja varakkaammat panevat summan kaksinkertaisena, jopa nelinkertaisena. Ei tämä puhe ole mielikuvituksellista, sillä eräs yhdistys lähetti keräyksen tuloksena talkoomiehen palkkaamiseen nelinkertaisesti sen summan, mitä tässä nyt olemme pyytämässä.

Tällaista kuuluu Reisjärven Räisälään. Emme osaa muuta kuin toivottaa, että usko Jumalan voimiin pysyisi lannistumattomana, sillä Hän voi sen tehdä. Uskomisen asiaa työn teon keskellä ei ole unohdettu, sillä melkein joka ilta koko kuukauden ajan on ollut seuroja opistolla. Puhujina ovat olleet talkoissa olleet puhuvaiset miehet ja onpa vieraitakin käynyt. Kuulimme mm. seuraavien veljien käyneen "tiiliseuroissa", joissa tosin ei ole paljon tiilistä puhuttu. Veikko Pentikäinen, Arvi Hintsala, Aug. Törölä, Eino Korkeakangas, Eino Rouvinen, Toimi Lehto, Karhumaan veljekset Paavolasta, Matti Aho, Eemil
Kettukangas, sekä eräitä oululaisia ystäviä.

Lopuksi opistonjohtaja lausui vakavana, että lupaili se Koivunevakin tulla tiilenpäitä lukemaan, mutta taisi ruveta pelottamaan, kun vain poikiaan lähetti. Vielä on hiukan toivoa, että jospa hän tulisi ainakin lopuksi lukemaan, kun on nähtävissä, mitä pojat ovat pystyneet lyömään.

Päivämies 21.6.1956
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re: Kansanopistojen vaiheilta

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Tammi 2016, 15:17

Orpokotityön alalta

Pohjois-Suomen Kristittyjen orpokotien Kannatusyhdistys on jatkuvasti toiminut kalliin asiansa hyväksi. Kuten veljet ja sisaret tietävät, on sillä jo kaksi orpokotia, toinen Reisjärven Räisälässä, toinen Alatorniolla. Kymmenet turvattomat lapset ovat niissä saaneet hyvää, kristillistä hoivaa. Pyytäisimme ystäviä muistamaan esirukouksin sekä näitä lapsia että heidän vaalijoitaan.
Kannatusyhdistys on ryhtynyt suunnittelemaan uuden kansanopiston perustamista. Se jatkaisi orpolasten jatkokoulutusta ja samalla avaisi tilaisuuden muillekin nuorillemme päästä kansanopiston siunauksesta osallisiksi. Tiedettäneen, että parast'aikaa tosin rakennetaan ja nain laajennetaan Ylitornion opistoa. Kun rakennustyö kerran on valmiina, voidaan sinne ottaa enemmän kuin tähän asti oppilaita. Jo vuosikausiahan on vallinnutkin se surullinen tilanne, ettei Ylitorniolle ole voitu kutsua lainkaan poikia. Uudet suojat Ylitorniolla antanevat vuoden parin päästä tähän mahdollisuuden. Mutta yksi opisto maamme laajimmalle levinneen herätysliikkeen piirissä ei kuitenkaan riitä. Tämä ymmärretään ja tajutaan kautta kristillisyytemme. Sen vuoksi kristityt varmaan siunaten ja iloiten tervehtivät orpokotien kannatusyhdistyksen uutta aloitetta ja tukevat sitä sekä esirukouksin että aineellisin varoin.
Siionin Lähetyslehti 1949 sivu 220
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re: Kansanopistojen vaiheilta

ViestiKirjoittaja Ilpo » 15 Tammi 2016, 19:32

Hyvin mielenkiintoista historiaa. Itsekin kävin Reisjärven opiston 80-luvun puolenvälin paikkeilla.

Mieleen jäi yllä olevasta Tervon Jukan muistelot tiilitalkoista. Hän kertoi, miten he tiiliä tehdessään lauloivat, että "on tiilinteko vaatimus, orjille jätetty".
Ilpo
Ilpo
ahertaja
 
Viestit: 552
Liittynyt: 04 Kesä 2011, 00:46

Re: Kansanopistojen vaiheilta

ViestiKirjoittaja Jani_S » 03 Joulu 2018, 21:06

Uskovaisten v. 1923 perustama ja 60-luvun alussa eriseuraisten hallintaan mennyt Ylitornion kristillinen opisto on lopettanut toimintansa kannatusyhdistyksen luovuttua sen ylläpitämisestä. Opiston tiloissa on ollut vuodesta 2013 alkaen Oulun Diakoniaopiston toimipiste. Opiston tarjonta maallistui aluksi eriseuraisen ja sittemmin yleiskirkollisen kannatusyhdistyksen käsissä sisältäen loppuaikoina mm. tanssikursseja. Laestadiuksen ja Raattamaan kuvat vanhan juhlasalin seinällä lienevätkin nimen lisäksi olleet ainoat näkyvät muistot elävästä uskosta opistossa. Eikä ole koko Ylitornion pitäjässä enää monta sielua kilvoittelemassa synnin poispanijana kohti iankaikkista elämää.


Taavetti on tönäissyt viestiketjua viimeksi klo 03 Joulu 2018, 21:06
Jani_S
tosi ahkera
 
Viestit: 506
Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24


Paluu Arkistofoorumi



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron