VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 10 Joulu 2018, 07:32

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 15 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: SRK:n kirjat
ViestiLähetetty: 19 Joulu 2006, 23:58 
Poissa
tosi pirteä

Liittynyt: 09 Touko 2005, 22:25
Viestit: 334
Tuolla ns. Mopin palstalla Päivämiehen palauteesta keskusteltaessa minulle tuli ajatus, että voisi olla mukava syventyä tutkimaan näillä palstoilla SRK:n kirjallisuutta, esimerkiksi opillisempia kirjoja. Tein jo samansisältöisen aloituksen Mopin palstalle, mutta kun tämä ajatus tuntuu jalostuvan, niin ei varmaankaan ketää haittaa, kun omaa tekstiäni lainaan tännekin!

Minua on vuosia häirinnyt se, että lestadiolaisuuskeskustelu pyörii pitkälti samojen pinnallisten asioiden parissa. (Nyt en puhu erityisesti tästä palstasta). Myös selkeästi väärät käsitykset vl-käsityksistä elävät sitkeästi. Olen usein ajatellut, että olisipa nyt aikaa referoida jostakin SRK:n kirjasta tätä koskettelevaa pohdiskelua. Monesti olen huomannut, että SRK:n kirjoissa on hyvin kirkkaasti avattu vaikeitakin asioita. Joskus lukiessa tulee oikein ahaa-elämys, että saisipa tämänkin näkemyksen välitettyä nettipalstojen kyselijöille, kun vilpitöntä tiedonhalua täällä näkee.

Olisiko mahdollista, että jokainen halukas keskustelija valitsisi jonkin SRK:n opillisen tai miksei muunkin kirjan, lukisi sen tykönään ja alustaisi sitten sen pohjalta tänne. Miksei joku voisi kirjoittaa kriittisestikin, jos sellaiseen kirjan sisällön pohjalta kokisi aihetta.

Aukenisiko tästä ehkäpä uusia latuja aukovia keskusteluita?


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 20 Joulu 2006, 00:14 
Poissa
Valvoja
Avatar

Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Viestit: 1464
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä
Vuosittain ilmestyvä Vuosikirja olisi meille kaikille sopivaa luettavaa.

Niissä käsitellään ajankohtaisia asioita uskosta ja elämästä. Itse olen viime aikoina lukenut sitä vuosikirjaa Taistelusta rauhaan 1990 ilmestynyt.

Minulle se on tuonut "valoa" niistä ajoista mistä jatkuvasti väännetään tuolla s24.palstalla.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 20 Joulu 2006, 00:17 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6930
Paikkakunta: Suomenselkä
Ehdotusta kannattaa harkita ja vaikka toteuttaa. Kuka ehtii ensimmäisenä?

Muokkaus: Tarkoitin vl2003.n ehdotusta, kerrottakoon väärinkäsitysten välttämiseksi. Toistaiseksi kukaan ei ole syttynyt ajatukselle, onko liian vaikea tai aikaa vievä?

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 26 Helmi 2008, 05:24, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 20 Joulu 2006, 00:21 
No ensimmäisenä uskovaisten tekemänä kirjana, entisenä kaste-opin korostajana suorastaan ahmin kirjan kerralla ja se oli tietysti Erkki Reinikaisen kirja "usko ja kaste". Tästä kirjasta minulle monin selvin kohdin selvisi pyhän Raamatun todistuksen mukaan, syntyvän pienen lapsen asema Jumala edessä. Ne kohdat ovat niin runsaslukuisia ja selviä Raamatussa. Ensimmäisen kerran siis sain siinä VL-uskon vankat perusteet asialle. Tosin ihan ensimmäinen kirjani oli Mumman ja Paapan jäämistöstä saamani kirja "uskon kautta", jossa taas mieleeni on jäänyt esim. kertomuksia monien ihmisten uskoontulemisesta Raamatussa ja kuinka usko todella siellä syntyy uskovaiselta toiselle (Room.1:17).

Tässä lyhyesti kertomaani ja vaikka täällä olen pitkästikkin ja ehkä kyllästymiseen asti lainannut tuota Reinikaisen "usko ja kaste" kirjaa, voisin hyvin lyhyesti tehdä siitä hyvin pienen alustuksen, miksi kirja on kertakaikkiaan Raamatullinen ja oikea.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 20 Joulu 2006, 01:22 
No niin, yritän jotain vähäistä muistamaani ottaa esiin, sillä kirjaa en nyt tähän hätään löydä mistään. Haluan ensiksi mainita, ettei kirjan kasteopetus ole ensinkään uudesti kastajien opettamaa oppia, niin kuin ne, jotka antavat kasteelle väärän ja ylikorostuneen merkityksen yrittävät väittää. Olisi hyvä muistaa katsoa kansamme tilaa, kun katsoo vain kasteeseen.

Kirjassa käytetään myös runsaasti Raamattua, johon yksin tuleekin oikean opin perustua. Ensimmäinen kirjan yllättävä tieto oli minulle se, että Raamattu opettaa lapsen syntyvän kaksiosaisena maailmaan. Siihen oli käytetty moniakin Raamatun kohtia. Tässä yksi esitetyistä kohdista:

Room.5:18. Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän.
Eli Reinikainen opettaa, että perisynti on tämän mukaan sovitettu ja pienet lapset syntyvät Jeesuksessa Kristuksessa maailmaan. Näin tehdään sitten parannusta omista tekosynneistä, uskon ja ymmärryksen kautta. Raamattuhan puhuu siitä, kuinka meidät tuomitaan omien tekojemme mukaan:
Ilm.20:13. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka hänessä olivat, ja kuolema ja helvetti antoi ne kuolleet, jotka heissä olivat: ja ne tuomittiin jokainen töittensä jälkeen.

Myös Daavidista puhutaan kaksiosaisena (syntisenä ja vanhurskaana), joka tietysti koskee meitä kaikkia (mitä tosin kasteenkorostajat), eivät myönnä.
Ps. 51:7: "Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt."

Sama Daavid sanoo myös:

Ps 22: 10. Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
11. Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

Pienokaisen tilasta kirja käytti monia muitakin kohtia Raamatusta:

Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.

”Minä tunsin sinun jo ennen kuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun, ennen kuin sinä äidistäs synnytkään” (Jer.1:5).

Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87).

Okei tuosta lapsen tilasta oli perin runsaasti kirjassa myös muita selkeitä kohtia Raamatusta, mutta tarvittaessa ne voi lukea myös kirjasta.

Kun löydän kirjan otan otteita kasteen merkityksestä pienokaisille ja meille kaikille, mutta jätän tänään tämän tähän. Minusta kirja todisti siis hyvin Lapsen tilan syntyessään


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 20 Joulu 2006, 08:09 
Poissa
vakiintunut

Liittynyt: 12 Heinä 2006, 09:53
Viestit: 129
Paikkakunta: Länsi-Suomi
Joku vuosi takaperin hankin myös tuon "Usko ja Kaste". Kyllä selvisi epäselvyydet jos niitä oli. Sen verran vakuuttavasti argumentoitiin Raamattua. Suosittelen kaikille!

Vakuuttavimpana osoituksena lapsen uskosta Vapahtajan omien sanojen lisäksi pidän vanhan testamentin todistusta. Aabraham uskoi ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Samalla hänelle liiton merkkinä annettiin ympärileikkauksen sakramentti ja myös poikalapset piti ympärileikata. Ei kai Isä noin pahasti olisi erehtynyt, että uskottomat poikalapset olisi pitänyt ympärileikata. Tämä toditus tulee suoraan Isältä.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 20 Joulu 2006, 23:58 
Kasteen merkityksestä Reinikaisen kirjassa ”usko ja kaste”.

hande06, mainitsema asia löytyy s. 57

Reinikainen jatkaa sivulla 58:

”Niin ympärileikkaus kuin kastekin liittyy kyllä pelastukseen, sillä niissä in liitto Jumalan kanssa…Uudenliiton sakramentit on nähtävä ympärileikkauksen tavoin uskonvanhurskauden merkkinä ja sinettinä Jumalan säätämästä liitosta. Augsburgin tunnustuksen puolustuksen kohdassa ”Messu” todetaan: Ihmisille opetetaan ehtoollissakramentin oikeata käyttöä; Se on asetettu olemaan lahjaksi saadun syntien anteeksiantamuksen sinettinä ja todistuksena, ja sen tähden sen on määrä säikähtyneitä omiatuntoja olemaan aivan varmoja ja siitä ja uskomaan sen, että synnit saadaan lahjaksi anteeksi. Koska me siis säilytämme sekä evankeliumin saarnan , että sakramenttien oikean käytön”
Tämä koskee myös kastetta (Gal.3:15-29).

Kaste on armoliitto Jumalan kanssa

Lestadiolaisuudessa on opetettu kasteesta Lestadiuksen mukaisesti, että lapsikaste on Jumalan sanaan perustuva ja että lapset ottavat sen vastaan uskolla. Oppi lasten uskosta on kuulunut Lestadiolaisuuteen sen syntyvaiheista asti. Uskon kautta ymmärrämme Jumalan sanasta, että myös lapset ovat autuaita sen uskon tähden, jonka Jumala on heille Jeesuksessa Kristuksessa lahjoittanut. Sen vuoksi lapsille kuuluu kaste, jonka he ottavat vastaan uskolla. Jumalan sanalla on torjuttu väitteet, etteivät lapset usko. On harhaoppia, että kaste vaikuttaa pelkkänä tekona, ilman kastettavan uskoa. Lapsikasteen hylkäämistä ja uudelleen kastamista on niinikään pidettävä harhana, jota on taisteltava Jumalan sanalla. Edellä olen osoittanut, että vanhoillislestadiolaisten on raamatun ja luterilaisen opin mukainen.

Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: "ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle Taivaan valtakuntaan" (Matt.18:1-14).

Edelleen: "Joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun. (Matt.18:5). Se joka ottaa tykönsä siis lapsen Kristuksen nimeen, saa uskon kautta luokseen itse taivaan Herran.

Jeesus jatkaa tästä: "Joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hän upotettaisiin meren syvyyteen" (Matt.18:6.)

Jeesus varoittaa halveksimasta lapsia heidän autuutensa tähden: "Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä, sillä minä sanon teille: Heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa. Sillä Ihmisen Poika tuli autuaaksi tekemään sitä, mikä kadonnut oli. (Matt.18:10-11).

Jeesus on siis tehnyt autuaaksi, vanhurskaaksi, perisynnin kautta kadotetun lapsen (pienimmän).

Jumalan edessä ovat vain Jumalan lasten suojelusenkelit. Jumalan sana osoittaa, että taivaan enkelit ovat "palvelukseen lähetetyt niille, jotka autuudenperimän pitää" (Heb.1:14).

Matt.21:14. Ja hänen tykönsä tulivat sokiat ja ontuvat templissä, ja hän paransi heidät.
15. Mutta kuin pappein päämiehet ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja lapset templissä huutavan ja sanovan: hosianna Davidin Pojalle! närkästyivät he,
16. Ja sanoivat hänelle: kuuletkos, mitä nämät sanovat? Niin Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?

Tähän yhtyy myös psalmin kirjoittaja sanoessaan: "Nuorten lasten ja imeväisten suusta perustit sinä voiman" (Ps.8:3).




Tämä sama ajatus on Pietarilla, ku se kirjoitta pakanoista pelastuneille:

25. Sillä te olitte niinkuin eksyväiset lampaat, vaan nyt te olette palanneet teidän sieluinne paimenen ja piispan tykö.

Jumala aina synnyttää eläviä lapsia ja ei kukaan kuole muutoin ku juuri tällä tavalla:

Kristityt kilvoittelevat kasteen armoliitossa uskon kautta. Jumalan valtakunnan arkki kulkee perille liiton veden varassa. Uskolla olemme omistaneet vanhurskauden, joka kelpaa Jumalan edessä. Sen tähden olemme myös voineet saada kasteen siunauksen päästäksemme liiton osallisuudessa uskomme päämäärään, kirkkauden taivaaseen. Uskon kautta ymmärrämme Jumalan sanasta, että myös lapset ovat autuaita sen uskon tähden, jonka Jumala on heille lahjoittanut Jeesuksessa Kristuksessa. Sen vuoksi lapsille kuuluu kaste, jonka he ottavat vastaan uskolla. Näin kaste kantaa pelastettua, kuten vesi kantoi jo vanhurskaita ihmisiä Noan arkissa ensimmäisen maailman aikana.

Room.6-Luvun erityinen, voimakas sanoma on opetus pyhityksestä. Valaistaessaan kristityn vaellusta Paavali yhdisti siihen kasteen velvoittavan merkityksen. Kasteen kautta kristitty on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan. Kun olemme osalliset yhdenkaltaiseen kuolemaan, nousemme kuolleista kuten Kristus (Room.6:4-5). Jumala herätti meidät uuteen elämään omistaessamme Kristuksen kuoleman ja elämän uskon kautta (Room.6:4; Kol.2:12). Kaste opettaa ja muistuttaa Jumalan lapsia, että heidät on liitetty Kristuksen kanssa hänen yhtäläiseen kuolemaansa ja elämäänsä, omistaessamme hänen kuolemansa ja elämänsä uskon kautta. Kristuksen sovituskuolema on kertakaikkinen kuolema synnille, mutta hänen elämänsä on elämää Jumalalle (Room.6:10). Näin tulee uskon kautta tietää,, että Jumalan lapset ovat kuolleet synnille, mutta elävät Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room.6:11).

Jeesus sanoi: ”Se uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:16). Tässä Yhteydessä on vielä todettava, että kasteen halveksiminen ja hylkääminen kadottaa (Augistinus ja Luther).

Luther kirjoittaa samassa Hengessä katekismuksessa: Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kaikkien syntien ja himojen kanssa kuoletettava ja että sijaan on noustava uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.



Franz Pieperin opetuslapsille kysymys (jos luette palstaa), jonka olen kuullut esitettävän.
Miksi Jumala salaisella tavalla antaa juuri kristittyjen lapsille uskon jos nämä kuolevat ennen kastetta ?

Pieper opettaa:
"Meillä on syytä olettaa, että Jumalalla on jokin tapa, (pelastaa kastamattomat lapsemme)
jota hän ei ole meille ilmoittanut”

V: No emme suinkaan voi ymmärtää Herran ajatuksia ja teitä, mutta olisiko näin tärkeä, pelastukseen liittyvä asia meiltä hämärässä ? Vai olisiko syytä lapsen mielisesti uskoa että Jeesuksen sanat ratkaisevat asian ?


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 26 Helmi 2008, 02:35 
Poissa
perehtynyt

Liittynyt: 18 Helmi 2008, 21:20
Viestit: 64
Paikkakunta: Jojensuu
Alkuperäinen ajatus oli oikea ja hyvä, mutta ilmeisesti se ei ole saanut kovinkaan paljon kannatusta siinä muodossa, kuin mitä aiheen avaaja esitti.

Yksi hyvä referaatti täällä on, joka oli tuo Vehan Reinikais-lyhennelmä. Siitä tekisi mieli sanoa, että Eki on siinä harvinaisen napakasti tiivistänyt sen, mitä Raamattu ja kirkkomme tunnustuskirjat asiasta sanovat. Ensinnäkin osoitetaan, että kaste ei ole mikään pelastusautomaatti. Augsburgin tunnustus hylkää näet sellaiset, jotka opettavat, että a) sakramentti itsessään olisi vanhurskauttava, b) joka on kerran kastettu, ei enää voi menettää kasteen lahjaa, jonka hän uskolla omistaa. Nykyinen CA sanoo yksinkertaisesti, että sakramentteja tulee käyttää niin, että uskoen luotetaan niihin lupauksiin, jotka sakramenttien välityksellä tarjotaan ja osoitetaan meille.

Näin ollen kastekin on uskoa seuraava ja uskon kanssa samanaikainen vaikuttaja. Jos Lutheria tutkii, huomaa, kuinka hänen kielenkäytössään kaste merkitsee oikeastaan kahta asiaa. Ensinnäkin itse kasteen sakramenttia, jonka esikuva ja seuraus kaste on. Toiseksi se on jatkuvan synnin poispanemisen tunnus, jossa vanha ihminen upotetaan vikoineen ja virheineen ja uusi ihminen nousee esille päivä päivältä. Tämä
"uudestisyntyminen" seuraa kristittyä niin kauan, kuin hän vaeltaa kaksiosaisena tämän maan päällä. Hänen maallinen osansa ei tee parannusta, minkä vuoksi se on uudelleen ja uudelleen upotettava armon mereen.

Kasteen halveksunta ei toki tee ketään autuaaksi. Mutta kuten Raamattu sanoo, ilman uskoa on kenekään mahdoton kelvata Jumalalle. Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen. Sen takia opetus siitä, että sakramentti itsessään olisi jotenkin vanhurskauttava, johtaa harhaan, koska sellaiseen väitteeseen sisältyy jossakin määrin "astian maku", joka lähenee katolisen kirkon oppia siitä, että kun ihminen tekee hyvän työn, tulee Jumalan tästä työstä "kiitollisena" lahjoittaa hänelle armo ja kaikkea hyvää, mikä on synergismin perusperiaate.

Valtuutus on toki Kristukselta, mutta tämänkaltainen vanhurskauttaminen ei ole välttämättä kokonaan Jumalan työtä, vaan siinä on myös ihmisellä näppinsä pelissä. Tällöin lapsi kastetaan itse kasteen vuoksi ja unohdetaan ne lupaukset, jotka siihen uskon kautta sisältyvät ja vasta jälkeenpäin huomataan, että kappas vaan, meidän toimituksemme seurauksena hän sai armon ja kaikkea hyvää. Toisin sanoen, aivan kuin kasteen (tai ehtoollisen) ei tarvitsisikaan sisältää sitä, mitä niihin Raamatun mukaan sisältyy, vaan tarvittaisiin pelkkä kaste tai pelkkä ehtoollinen ja kun ihminen on niistä osallinen, hän on vanhurskas.

Tämä oli nyt hirmuisen opillinen viesti ja jos halutaan, tämän voi siirtää paremmalle palstalle, jossa tämänkaltaisista kysymyksistä puhutaan enemmän.

_________________
Hajamielisyys on elämän suola!


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 26 Helmi 2008, 05:40 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6930
Paikkakunta: Suomenselkä
Lainaa:
Tämä oli nyt hirmuisen opillinen viesti ja jos halutaan, tämän voi siirtää paremmalle palstalle, jossa tämänkaltaisista kysymyksistä puhutaan enemmän.

Sopii näistä kotonakin keskustella. Oikeastaan Raamatun mukaan ja Lutherin selittämänä tulee keskustella ennen muuta kotona. Luther taisi kirjoittaa Katekismuksensa jokaisen pääkappaleen otsikon alle esittelytekstin: Niin kuin perheen isän tulee ne yksinkertaisesti esittää perheväelleen. Ei se ole vanhentunutta opetusta, vaikka se on jätetty pois nykyisestä katekismuksesta ja vaikka olemme kovin hitaita neuvoa käytännössä toteuttamaan.

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06 Tammi 2010, 21:20 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6930
Paikkakunta: Suomenselkä
On tainnut tämä aihe unohtua tyystin, toivottavasti ei kuihdu kokonaan, aihe sinänsä olisi hyvä ja kiinnostava. Minulla on luvun alla uusi kirja Annikin ja Kullervon kirjeenvaihdosta. Joitakin kirjoja olen lukenut tässä välissä, kommentointimahdollisuus tänne on kuitenkin tyystin unohtunut. Mitenhän käynee jatkossa?

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06 Tammi 2010, 21:59 
Poissa
ahertaja
Avatar

Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Viestit: 571
Paikkakunta: Pohjois-Suomi
Mie en ole ehtinyt tai jaksanut vielä paljon lukea, ja toki niin lyhyen aikaa olen ylipäätään näistä ollut kiinnostunut. Suosituksia kyllä mieluusti otan vastaan. Todennäköisesti tuo Usko ja kaste on seuraavana hankintalistalla.

Lahjaksi sain täältä eräältä kirjoittajalta suruun liittyvän kirjan, olikohan nimeltään Hitaasti vaalenevat varjot... en ole varma. Koskettava. Siinä ei niinkään selitetty, vaan siinä oli kokemuksia surusta. Ei ehkä ihan ensimmäistä luettavaa surevalle, mutta jonkin hetken päästä kyllä.

Tilasin itselleni aikaisemmin kolme kirjaa: Minä uskon Jumalaan, joka oli vähän liian simppeli katekismuksen osaavalle, näin koin. Toiseksi valitsin tulevaan opetuskäyttöön kirjan apostoleista, en taas muista nimeä enkä kaaoksesta löydä, uusi kuitenkin. Kertomuksina toimivia, uskonnonkirjat ja Raamattu kun ovat alakoulukäytössä kumpikin vähän heikkoja - tuota ajattelin hyödyntää sitten joskus työssä. Kolmanneksi ostin kirjan Tutkimme Raamattua, jossa on aika hyvä määrä raamatunkertomuksia, joihin jokaiseen liittyy noin viisi kysymystä. Tuon ostin siksi, että siinä ne kertomukset on painettu vierekkäin kolmena käännöksenä jakeittain. Kun olen jatkuvasti kitissyt siitä Biblian kielestä, ja tuo 1933/38 on sekin minulle vieras, niin tuossa saan vertailtua 1992-version tutun kielen avulla kynän kanssa asioita. En ole vielä jaksanut perehtyä tarkemmin, silmäillyt vain. Odottaa joulunjälkeisen kaaoksen selvittämisen jälkeen. Tällaiselle aikuisena mukaantulleelle se on yllättävän hyvä kirja.

_________________
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06 Tammi 2010, 23:16 
Poissa
Valvoja
Avatar

Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Viestit: 1464
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä
Metsätähdelle; Jos saat joltakin uskovaiselta ystävältäsi lainaksi SRK:n vuosikirjoja eri vuosilta, niissä on käsitelty kulloinkin ajankohtaisia asioita. Sittern yksi kirja josta minulle on ollut lohtua Hän kantoi meidän kipumme, lohdutusta elämän kipeisiin kysymyksiin.
Se on jo useamman vuoden takaa.

Opillisista kirjoita on Erkki Reinikaisen kirjat. SRK:n sivuilta netissä löytyy kirjamyymälän sivut, sieltä näkee mitä on vielä saatavissa

Sain lahjaksi erään eläkkeelle jääneen kirkkoherran omistamia SRK:n julkaisuja, sellaisia mitä ei enään ole muuaklta, jos ei kirppikseltä saatavana, niissä on esim O.H. Jussilan kirjoittamia kirjoja.

Kun vain "olisi aikaa" lukea :-I Pitäis nytkin puikkoja heiluttaa ahkerasti kun on näin kylmät ilmat, saisi ystävien lapsille villapaitoja ja housuja kudottua.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06 Tammi 2010, 23:56 
Poissa
ahertaja
Avatar

Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Viestit: 571
Paikkakunta: Pohjois-Suomi
Onko hyvää ehdotusta, että mistä päästä noita vuosikirjoja kannattaa lähteä lukemaan - vanhoista alkaen vai uusista taaksepäin? (Jos niitä nyt löytyy. Tosin luulisi jotain olevan kirjastossakin - Lapin maakuntakirjastolla kuiten on aika hyvin tarjolla ollut yllättävääkin kirjallisuutta.)

Srk:n nettikaupan tiedänkin, siellä käyn katselemassa ja tahtomassa... Vaan kun tuota rahaa on niin kovin rajallisesti. Jos vuokran jne. pakollisten jälkeen jää 300 euroa kuussa käteen, niin ei raaski kovin kirjoja ostella. Silti hiljakseen joitakin hankin varmasti. Mutta kun niitä niin kovin vähän voi hankkia, niin mieluusti tosiaan kuulee jotain suosituksia, ennen kuin ostaa.

Kirjastosta löysin lastenkirjan Suojarinteen lapset ja nuorten kirjan Neljätoista ja risat. Kumpikin valottivat kauniisti uskovaisena elämistä, vaikka olivat kertomuskirjoja eivätkä opillisia. :D

_________________
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 07 Tammi 2010, 16:28 
Poissa
Valvoja
Avatar

Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Viestit: 1464
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä
Ainakin vuosien 2000- 2009 vuosikirjat käsittelevät monia ajankohtaisia ja opillisia asioita. Mitä nyt saat käsiisi kirjastosta tai kirpputoreillakin on ehkä saatavana, jos joku vanhempi ihminen on kuollut ja hänellä ei ole jälkikasvua joka niitä arvostaisi, niin voi mennä kirpputorille kaikki srk:n kirjat.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 07 Tammi 2010, 17:51 
Poissa
sisupiristäjä
Avatar

Liittynyt: 29 Elo 2009, 16:56
Viestit: 431
Paikkakunta: Laukaa
Omistatteko Salli Katilan kirjoittamaa Lintukoto kirjaa? Itselläni on siitä vuonna 1975 otettu toinen painos. Tämä on kertomatyylinen kirja, jossa aiheet liikkuvat laajalti eri elämän aloilla, lapsista vanhuksiin saakka. Kirjan kertomukset ovat elämänläheisiä sekä uskon- ja elämänvanhurskautta opettavia, Jumalan sanan mukaisella tavalla. Jokainen kertomus on Hyvän Paimenen neuvoa vikoihin ja ahdinkoon joutuneille, mutta samalla ne ovat myöskin rohkaisevia ja lohduttavia. Kirjan äärellä sielu tulee ravituksi ja lukija saa kokemusten sekä esimerkkien kautta raamatullisen neuvon sielunhoidollisiin kysymyksiin. Sain kuulla myöhemmin eräältä Porissa asuneelta uskonsisarelta, että nuo kertomusten tapahtumat olivat totta.

_________________
Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen. (Virsi 301:6)


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 15 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia