VL-FOORUMI

Mistä virrestä on tämä (alkuperäinen) säkeistö?

Nyt lindu äänell corjall,
Taas laula taitawast,
Eng me sijs mahdais Luojall,
Tääll weisat iloisest?
Mun Sielun HERra kijtä,
Nyt riemu-laululla,
Cuin iloitta ja täyttä,
Meit laupioill lahjoilla.

Saako Clementintytär vastata? Jo joutui armas aika vanhalla suomella.

Aikinen Lindu madons löydä ia Clemenzdoter sidä löydi...

Entä seurawa:

Callion caldaised ovad ne,
Qvin sanan vastan iloll ottane.
He hetkex ja ajax uscovad,
Cosca päällä käipi vaeva cova,
Ja kiusauxed tulevad,
Cohta uscosta pois langevad.

Luckari, koida ny herädä izesi!

Nonni... kylväjä lähti kylvämään. Joku säkeistö ko. laulusta.

Eijjo Luckari turhapäite kolusa kolunu, muta nyt on tulepa vaickembi arvatus:

JEsus tääld voiton cunnjan cans
Taevaan ylösastui miehudhestans,
Iloisel Engeleitten seoral,
Taevan torvein helinäl heljäl,
Kiitos virsil, ilo veisuill,
Taevad täyttäin täysill riemuill.

Aenckan pödän alla kirjotustanut ei osata arvtad tota wirrtä.

Ehkä tuo edellinen ei ole päätynyt wirsikirjaan ollenkaan, se on Hemminki maskulaisen kirjoittama ja wirsi alkaa just noilla sanoilla. Myös Kylväjä lähti kylvämään on saman kirjoittajan.

Mut seuraawa on ainakin erään wirren II säkeistö:

Tap' on wanha tappawalla Wierahalla,
Luojan laitoxen perähän,
Hywät huonot Langoinensa, Lapsinensa,
Syöstä, sullo' maan powehen.

Ankka kirjoitti:Ehkä tuo edellinen ei ole päätynyt wirsikirjaan ollenkaan, se on Hemminki maskulaisen kirjoittama ja wirsi alkaa just noilla sanoilla. Myös Kylväjä lähti kylvämään on saman kirjoittajan.

Mut seuraawa on ainakin erään wirren II säkeistö:

Tap' on wanha tappawalla Wierahalla,
Luojan laitoxen perähän,
Hywät huonot Langoinensa, Lapsinensa,
Syöstä, sullo' maan powehen.

Virsi 612 Etkö ole ihmisparka,, 2:n Luojan käsky kuolemalla/ kulkevalla / käsky käydä maailmaan/ hyvät huonot lapsinensa, kaikkinensa syöstä, painaa poveen maan.

Jatketaampa Ankan aloittamaa kyselyä.

Sain elämän peräst parembat,/
toiwomme toista tulevat,
kuca meidän waiwan macetan,/kans´ilon itkun koctetan.
Herran omast suomast owat, maa uusi uudet taiwaat,/joica owat uskowaiset
asuwaiset`kiildäwäiset,kirkkast, kuin auringon terä.

Mikä virsi on nykyisessä virsikirjassa?

Ankka hoiii! täällä olis kyssäri sulle, eli tuo ylemmällä oleva virren säkeistö, löytyiskö tietoo

tai kuka ny osais vastata??

Ancka esittää pieniälynsä, nöyränä kumarta wiisaaman jalkojen juresa, perin nolotuntusena nostaa hatuansa, rapaicee räpylällään nin että sora lentäezee !

:lol: :lol: Hi HI, Siinä asiassa olisikin tarvittu ensimmäistä Suomalaista virsikirjaa :) ja Pertti lempiäisen Virsitietoa kirjaa, josta eilen suurella vaivalla nämät tänne rustasin.
Virsi löytyy nykyisestä virsikirjasta n:o 144.

Mulla sattuu olemaan äiteen ja hänen isoäiteensä peruja kyseinen virsikirja jossa ei ole kuin 413 virttä, ja kovin oli vaikiaa pränttiä lukea.

Miten lie sen ajan ihmiset pystyneet veisaamaan :roll: kun yhden sanan selville saamisessakin oli työtä.

Tonenkin Virsikija on vuodelta 1905 painettu, ja sitä minäkin kerkiäisin jopa veisata, jos ei ihan nopiasti soitettas :)

Sen ajan ihmiset veisasivat hitaasti, he todella veisasivat. Moni osasi virsiä ulkoakin, tarkistivat kirjasta vain silloin tällöin, mikäli yleensä käyttivät kirjaa. Eiväthän kaikki osanneet lukeakaan.