VL-FOORUMI

Minakin olen lahes kaikkiruokainen. Vanhempien perintoa lukuharrastus. Lapseni pienena ollessa ja tyokiireiden keskella jai vahemmalle, muulloin on aina joku kirja tai lehti kesken.

Luin vast'ikaan Christine Darkin kirjan Miracles among Muslims. Todella suositeltava kirja ja alituinen rukousaiheeni mieheni pelastumisen puolesta.

Minä olen kova lukemaan kirjoja.
Parhaillaan luen Catherine Cooksonin Kadun kaunein tyttö.
Romanttisia kirjoja minä luen aika paljon.
mm Catherine Cooksonia ja Danielle Steelia olen lukenut paljon.

Oulun rautatien historia nyt tapetilla, löysin näköispainoksen vuodelta 1886, toimittanut Samuli Onnela, legenda jo eläessään.

Luen parhaillaan Maeve Bincyn Koko kadun kasvatti.

Mulla on vuoden 1985 Roope Ankkoja Sain niitä paksun pinkan yhestä kuolinpesästä.
Nyt en ole jaksanut syventyä kirjoihin kun iltaisin on tuo selkä niin jumissa, että ajatukset eivät pysty keskittymään mihinkään järkevään lukemiseen, jos sivun saa luettua niin ei muista yhtään mitään mitä on lukenut

Kyllä, Nepheg, Orwellilta oon lukenu pari kirjaa; Animal Farm, joka oli synkkyydessään puhutteleva, ja niin järkyttävä Vuonna 1984, etten tohdi edes suositella. Voisin silti antaa Orwellille vielä mahdollisuuden, osaatko Nepheg suositella jotain?

Mika Waltaria on tullut luettua myös. Sinuhen, joka on ilmanmuuta kaikkien aikojen romaani, jonka jokaisen pitäisi lukea. Toinen hieno kirja Waltarilta ja henkilökohtaisten suosikkieni kärjessä on Valtakunnan salaisuus. Kertoo roomalaisen virkamiehen Markus Manilianuksen matkasta Lähi-itään Jeesusta etsimään. Sen jatko-osan Ihmiskunnan viholliset sain juuri päätökseen. Se oli suunnilleen puoliväliin asti Waltari-fanin laseilla katsottuna sangen mukavaa luettavaa, mutta lopulta teos limbosi pahasti. En suosittele.

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia. Mahtava eepos. Henkilögalleria ja eturistiriitojen pohdinta vailla vertaa.

Victor Hugon Kurjat. Eka osa oli aivan loistava. Koskettava ja monisäikeinen tarina. Toka osa on vielä alkutekijöissä, mutta hyvältä vaikuttaa.

Suosikkidekkaristini on Agatha Christie. Christien paras on Esirippu, joka tosin vaatii avautuakseen muutaman muun Poirot-keskeisen kirjan lukua. Jännityksen nälkäiselle suosittelen Aikataulukon arvoitusta ja Idän pikajunan arvoitusta.
On tarpeen korostaa, että Christien kirjoissa väkivalta on aina hyvin pienessä roolissa. Keskeisempänä ovat ihmissuhteet, motiivit ja itse arvoituksen ratkaiseminen.

SRK:n julkaisuja tulee luettua silloin tällöin. Nuorempana luin SRK:n nuortenkirjoja, mutta ne eivät oikein onnistuneet kiehtomaan, vaan aiheuttivat hienoisen pettymyksen. Vanhempana olen lukenut ja hyviksi todennut novellikokelmia ja Elämänpolulla -sarjaa; Käännettä ja Yksin yhdessä -kirjoja.

Meneillään on Keijo Tahkokallion teos Kotipesän lämpöä etsimässä, joka on kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista. Suosittelen!

Jos näre lukee jotain muuta kuin asiaa, niin ehkä enimmäkseen sarjakuvia ja Harlekiineja. Ääripäiden väliin ei kovin paljon muuta nyt mahdu. Raamattu tosin on sitten ihan oma lukunsa.

Täällä nyt " Venäjä, Venäjä, Venäjä..."

Meneillään Rosa Liksomin Hytti nro 6.

Taavetti kirjoitti: Itse olen kahlannut läpi Kristinuskon historiaa, jos olen lehtien ja netin luvulta ja muulta kirjoittamiseltani ja kuvien järjestelyiltä aikaa saanut.Tällä hetkellä minulla on pieni pino katsomattomia lehtiä, ja kirja odottaa vuoroaan niiden alla. Viides vuosisata taitaa olla lukuvuorossa sitten, kun sen aika taas tulee.

Sain luetuksi Kristinuskon historian kaikki kolme osaa, panin osat kiertoon suvun piirissä. Toivottavasti lukevat, joiltakin kohdin tuntui pitkäveteiseltä, ja kun olivat melko suuria kirjoja, aikaa meni melkoisesti.

Sen jälkeen olen lukenut muutamia omakustanteita. Grimbergin Kansojen historiasta luin kolme osaa, mutta siirryin SRK:n vuosikirjoihin, joita olen aikanaan ostanut mutta lukeminen on siirtynyt. Niitä kannattaa lukea, myös vanhempia, niiden sanoma ei vanhene vaikka aina on otettu ajankohtaisia tekstejä mukaan.

Jalleen monipuolista luettavaa odottaa poydalla. On vast'ikaan lepoon paasseen Risto Santalan Sarkymisen Siunaus jo puoliksi luettuna. On Kristine Luken poismeno 18.12.2010 arabiterroristien toimesta patikkamatkallaan Israelissa, pieni kirjanen ystavattarensa toimesta kirjoitettuna. Englannin kielinen, samoin kuin Fanya Hellerin Love in a World of Sorrow, teinityton holocaust muistelmat. Tassa maassa on paljon surua ja kaipausta kirjojenkin muodossa. Herra kirkastakoon kasvonsa ennalta valitulle kansalleen.

Minä luen tällä hetkellä Catherine Cooksonin Rakas poikani.

Aku Ankkoja, yöruoan yhteydessä

nuusku kirjoitti:Aku Ankkoja, yöruoan yhteydessä

Meillä näkyy olevan samanlainen"maku" lukemiseen suhteen

Eilen ostin tilipäivän kunniaksi Aku Ankka Jumbo 23 Kultalöytö On sitten lapsilla luettavaa kun milloin tulee kyläilemään.

Silloin kun on alavireinen jakso elämässä, ei jaksa lukea mitään järkevää, silloin on sarjakuvat helppoa luettavaa. Olen aikoinaan kerännyt Asterix ja Obelix, Luksy Luke, Tenavat, sarjakuvakirjat ja ne alkaakin olla keräily tavaraa, kun piirtäjät+kirjoittajat ovat kuolleet, en ainakaan ola nähnyt pitkiin aikaan uusia julkaisuja.
Ne ovatkin olleet vieraidenkin ahkerassa käytössä, mutta lainaan en ole antanut

Viime viikonloppuna oli julkaisuilta, ostin Monta soutajaa ja luin sen. Oli hyvä kirja.

Olipa puhutteleva kirja tuo SRK:n kirja "Löysin Jumalan valtakunnan", miten erilaiset ihmiset olivat löytäneet Jumalan valtakunnan.
Suosittelen.

hepa kirjoitti:Olipa puhutteleva kirja tuo SRK:n kirja "Löysin Jumalan valtakunnan", miten erilaiset ihmiset olivat löytäneet Jumalan valtakunnan.
Suosittelen.

Ostin sen eilen seuroissa käydessä. Siinä on puhuttelevia kertomuksia. Pääsin vasta alkuun.

Emka kirjoitti:

hepa kirjoitti:Olipa puhutteleva kirja tuo SRK:n kirja "Löysin Jumalan valtakunnan", miten erilaiset ihmiset olivat löytäneet Jumalan valtakunnan.
Suosittelen.

Ostin sen eilen seuroissa käydessä. Siinä on puhuttelevia kertomuksia. Pääsin vasta alkuun.

Varsinkin Venäjän puhujan kertomus kuinka he kirjeitse kysyivät löytyykö Suomesta Lestadiuksen seuraajia jota uskoa siellä oli säilynyt, ja saatuaan kirjeen ensin esikoislestadiolaisilta jotka sanoivat olevan Lestadiuksen seuraajia, totesivat sen eri uskoksi. Sitten saatuaan kirjeen SRK:lta totesivat sen olevan samaa uskoa.

Sielläkin oli ollut erisseuroja.

Luen parhaillaan Nora Robertsin Sininen lahti.