Eräs asia, jonka olen lyhyehkön kokemukseni perusteella huomannut, että uskovaisille ruukaavat monesti olla rakkaita ns. perinteiset suomalaiset laulut, erinäiset traditionaaliset kansansävelmät ja sen sellaiset.
Itse jopa koin tulleeni hengellisestikin puhutelluksi sekä ennen että jälkeen parannuksen näiden laulumieltymystenne takia. Tuli sellainen olo, että tämä on ajallisestikin sellaista, mitä tunnen olleeni vailla. Siis vielä tällä vuosituhannella on ihmisten joukko, jotka arvostavat ja laulavat perinteisiä sävelmiä, joita suomalaiset ovat vuosikymmenet laulaneet, mutta joiden muiston säilyttäminen on jäänyt lähinnä vanhusten ja erityisen musiikkiharrastajien harteille. Mutta on kuin onkin vielä yhteisö, joka aivan aidosti on yhä kallellaan tällaisten mieltymysten puoleen. Niitä laulavat niin nuoret kuin vanhatkin, ja paljon laulavatkin. Kun maailma laulaa erilaista levotonta laulua, niin elävässä kristillisyydessä lauletaan niitä lauluja, joita ennen on isänmaassamme laulettu. Niitä, joita koulussa opin lapsena, koulussa ja kotona. Ne laulut eivät olleetkaan kadonneet minnekään, vaan ne löytyivät uudelleen, tosin tavalla jota en voinut ennakoida.
Mutta esipuheen jälkeen, millaisia suosikkilauluja teillä on, jos nyt ei puhuta Siionin lauluista, virsistä eikä ns. klassisesta, vaan tällaisista traditionaalisista sävelmistä? Onko elämässänne ollut joitain keskeisiä kappaleita, tai vaikkei olisikaan, osaatteko mainita joitain suosikkejanne?
Itse kuuntelen parhaillaan laulua Roineen rannalla, jonka taannoin sain käyttööni. Pidän siitä hurjasti.