VL-FOORUMI

Johanna Nilssonin Älä usko, älä toivo, älä rakasta (Hon går genom tavlan, ut ur bilden).

Rankka kirja. Satuttava, repivä. Toi muistoja esiin.
Samaan aikaan jollain tavoin parantava.

Kyseinen kirja kertoo kymmenkesäisestä Hannasta, joka menettää parhaan ystävänsä ja joutuu luokan ulkopuoliseksi. Kirja käsittelee koulukiusaamista, yksinäisyyttä, psyykkistä sairautta.
Kirjassa kulkee kaksi aikaa rinnakkain: Hanna kymmenvuotiaasta aina 12-vuotiaaksi asti ja Hanna, jo nuori aikuinen, ylioppilaaksi kirjoittanut. Tuolloin Hanna on valkeassa, steriilissä huoneessa ja unelmoi pelottavasta ulkomaailmasta. Olisi niin ihanaa hengittää vapaasti raikasta ulkoilmaa, mutta pelko kahlitsee paksujen seinien sisälle. Lopulta koittaa kotiinpaluun aika.

Hyvä kirja. Herättää ajatuksia.

Harri Tapper: Pitkäsuisten suku, Kerrothan, oi koivu, Näin syntyvät revontulet.....aijai!!!

neponen kirjoitti:Johanna Nilssonin Älä usko, älä toivo, älä rakasta (Hon går genom tavlan, ut ur bilden).

Rankka kirja. Satuttava, repivä. Toi muistoja esiin.
Samaan aikaan jollain tavoin parantava.

Kyseinen kirja kertoo kymmenkesäisestä Hannasta, joka menettää parhaan ystävänsä ja joutuu luokan ulkopuoliseksi. Kirja käsittelee koulukiusaamista, yksinäisyyttä, psyykkistä sairautta.
Kirjassa kulkee kaksi aikaa rinnakkain: Hanna kymmenvuotiaasta aina 12-vuotiaaksi asti ja Hanna, jo nuori aikuinen, ylioppilaaksi kirjoittanut. Tuolloin Hanna on valkeassa, steriilissä huoneessa ja unelmoi pelottavasta ulkomaailmasta. Olisi niin ihanaa hengittää vapaasti raikasta ulkoilmaa, mutta pelko kahlitsee paksujen seinien sisälle. Lopulta koittaa kotiinpaluun aika.

Hyvä kirja. Herättää ajatuksia.

Joo, tuo kiusaamiskokemuksista kertova kirja oli kerta kaikkiaan unohtumaton! Luin sen joskus 12-vuotiaana ja se jäi elämään mieleeni pitkäksi aikaa.. Sekin mietitytti, että miten omakohtaisia kirjailijan kokemukset olivat jo kirjailijan ja päähenkilön nimien samankaltaisuuden takia. Jos joku haluaa tietää, miltä kiusaaminen tuntuu ja mitä voi tapahtua kiusatulle, tuo kannattaa lukea, vaikka nuortenkirja varsinaisesti onkin. Aika rankka kirja kyllä, mutta avaa silmiä.

Kiinnostavaa katsella näitä vanhoja keskusteluja, herättävät muistoja niin aiheista kuin kirjoittajistakin. Nostanpa näkyville,