VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 16 Joulu 2017, 19:55

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 13 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 30 Loka 2014, 12:05 
Poissa
perehtynyt

Liittynyt: 25 Loka 2014, 15:57
Viestit: 67
1. Käy taiten, sä kristitty, kaita on tie
Ja portti on ahdas, mi elämään vie.
Ah harvat sen löytävät ainoastaan,
Muut tiehen ne mieltyvät laveampaan.

2. Ah toisilla usko on rakkaudeton,
Ja toisilla uskoton rakkaus on,
On kummatkin taivaaseen menevinään,
Vaan hukkuvat matkalla yön pimeään.

3. Niin kaidaksi tietä ei uskoisikaan,
Ett' synti on pantava pois kokonaan
Ja myös oman tahdonkin kuoltava on
Ja käytävä työhön ja taistelohon.

4. Ei huoletta yksikään kulkea saa,
On vaaroja, joita ei vois odottaa.
Vain askele syrjään jo murhetta tuo,
Se hukkuu, ken lihansa hallita suo.

5. On saatana, maailma voitettava
Ja ylpeys mielestä suistettava
Ja valmiina oltava nöyryytyksiin
Ja itsensä kieltäviin kärsimyksiin.

6. Ken käyvänsä luulevi taivaaseen
Kuin mäkeä myötäistä vain huvikseen,
Se pettyy ja paulahan muitakin vie,
Vaan tuskainen, työläs on elämän tie.

7. Nyt ahkera siis ole, tee parannus,
Niin Herrassa sulle on vanhurskaus,
Ja täysin nyt turvaudu Vapahtajaan,
Kun tahtoo hän verhota sun kokonaan.

8. Hän syntisi verellään puhdistavi,
Luo syödämes taas lumivalkeaksi.
Tää armahdus uskossa talleta vain,
Se voimia tuo sinun taistoosi ain.

9. Ja seuraa vain jälkiä Vapahtajas!
On ikeensä suloinen, sovelias.
Ja vaikka on vaikea kaitainen, tie,
Se ainoa autuutehen sinut vie.
- Olof Kolmodin


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 30 Loka 2014, 12:09 
Poissa
perehtynyt

Liittynyt: 25 Loka 2014, 15:57
Viestit: 67
En keksinyt, minkä otsikon alle tämä vanha Siionin laulu sopisi. Tietääkö kukaan, oliko sanoittaja Olof Kolmodin kristillisyytemme piiristä? Varmaankaan ei. Kirjoitin tuon laulun, koska jotkut puhujat siteeraavat sen kolmatta säkeistöä, vaikka toinen säkeistö on mielestäni parempi. Eikö laulun tunnelma ole vähän, että kristityn tie on marttyyrin tie? Vähän toisenlaista ilmapiiriä toi edesmennyt puhujaveli Taskila, kun hän saarnasi, että taivaan tie on niin helppo, että sille ei tarvitse muuta kuin astua niin se vie kuin Tokmannin portaat kohti taivasta.

Eikö tässä olisikin hyvä keskustelunaihe?


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 31 Loka 2014, 14:42 
Poissa
Aurinkotuuli

Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00
Viestit: 1184
Aaro_K kirjoitti:
Vähän toisenlaista ilmapiiriä toi edesmennyt puhujaveli Taskila, kun hän saarnasi, että taivaan tie on niin helppo, että sille ei tarvitse muuta kuin astua niin se vie kuin Tokmannin portaat kohti taivasta.

6. Ken käyvänsä luulevi taivaaseen
Kuin mäkeä myötäistä vain huvikseen,
Se pettyy ja paulahan muitakin vie,
Vaan tuskainen, työläs on elämän tie.

Eikö tässä olisikin hyvä keskustelunaihe?

On totta, että taivaan tie on helppo siinä mielessä, ettei siltä tyhmäkään eksy.

Usein se on myös tuskainen ja työläs: on perhettä jota pitää hoitaa, ja voi olla paljonkin lapsia. Saatta olla murhetta lähimmäisistä. Joku saattaa ajatella, että tehdäämpä tie hiukan vähemmän työlääksi: ei oteta lapsia enää vastaan. Tämä ei ole kuitenkaan lapsen uskoa enää kuitenkaan, ja yleensäottaen äänekäs synnin luvallisuus helposti 'paulahan muitakin vie'.

Aaro_K kirjoitti:
7. Nyt ahkera siis ole, tee parannus,
Niin Herrassa sulle on vanhurskaus,
Ja täysin nyt turvaudu Vapahtajaan,
Kun tahtoo hän verhota sun kokonaan.

Seuraava jae antaa omalla tavallaan ymmärtää, että edellinen säe oli kohdistettu juuri epäuskoisiin: eivät uskovaiset tee parannusta, vaan epäuskoiset. Säkeessä 6 puhutaankin "ken käyvänsä luulevi taivaaseen". Siis luulee. Luulemallahan emme pääse taivaaseen, vaan elävällä uskolla.

_________________
Kuva


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 31 Loka 2014, 22:00 
Poissa
ahkera

Liittynyt: 30 Loka 2010, 00:24
Viestit: 461
.


Viimeksi muokannut Jani_S päivämäärä 15 Helmi 2016, 23:00, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 31 Loka 2014, 22:34 
Poissa
Aurinkotuuli

Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00
Viestit: 1184
Jani_S kirjoitti:
Lainaa:
eivät uskovaiset tee parannusta, vaan epäuskoiset.

Uskovaisethan ne vasta parannusta tekevätkin.


Ripin ja parannuksen erosta kirjoittaa myös Pentti Koskelo Päivämiehessä v. 1961, Taavetin tänne skannaamassa kirjoituksessa.

"Rippi on Jumalalta annettu kallis armoetu, jota uskovaiset saavat käyttää. Apostoli neuvoo: ”Tunnustakaa toinen toisillenne teidän rikkomuksenne ja anteeksi antakaa, niin kuin Jumalakin teille Kristuksen tähden anteeksiantanut on." Tämä on sitä synnin pois panemista, johon heprealaiskirje kehottaa. Rippiä ei pitäisi kuitenkaan sekoittaa parannukseksi, eikä niin käsittää. Sillä parannus on yhtä, kuin uusi syntyminen. "Tahtonsa jälkeen Hän teitä synnytti totuuden sanalla".

Rippi on taas iankaikkisen elämän toivossa matkaa tekevän, uudesti syntyneen Jumalan lapsen puhdistus- ja hoitomenetelmä. Jokainen, jolla tämä toivo on, Hänen tykönsä, puhdistaa itsensä, niin kuin Hänkin puhdas on. 1. Joh. 3:3. Ja "Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin Hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, Hänen poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä. 1 Joh. 1:7"

Täältä lisää:
viewtopic.php?f=2&t=3690&start=20

_________________
Kuva


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 31 Loka 2014, 22:47 
Poissa
Aurinkotuuli

Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00
Viestit: 1184
Parannus on siis varsinaisesti uudesti syntymistä:

Ausburgin tunnustus, XII Parannus kirjoitti:
Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta.


Ausburgin tunnustuksen puolustus: XII uskonkohta. Parannus kirjoitti:
Kaikesta sanotusta oikeamielinen lukija varmaan ymmärtää, että me katsomme parannukseen kuuluvan ne osat, jotka ovat ominaisia kääntymykselle eli uudestisyntymiselle ja syntien anteeksiantamukselle.


Ei uskovainen voi tehdä parannusta, koska on jo uudesti syntynyt..

_________________
Kuva


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 31 Loka 2014, 23:01 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6849
Paikkakunta: Suomenselkä
Tehdä parannus= Ihminen tulee parannuksen ahtaan portin kautta sisälle Jumalan valtakuntaan. Sellainen parannus on kertatapahtuma jota tulee seurata ja seuraa synnin hylkääminen ja jokapäiväinen parannus. Parannus ja jokapäiväinen parannus ovat siis kaksi eri asiaa ja tapahtumaa.

Jokapäiväisestä parannuksesta Luther on kirjoittanut Vähä katekismukseen, että vanha ihminen on upotettava jokapäiväisessä parannuksessa ja sen sijaan on noustava uusi ihminen. En muista tarkoin määritelmiä enkä viitsi illan pimeydessä kaivaa hyllystä sitä pientä katekismusta, jota rippikoulussa ja kansakoulussa opettelimme ulkoa lukemaan.
Jokapäiväistä paranusta on kristillisyydessämme kutsuttu myös nimellä synnin pois paneminen, vaikka kai se ripin nimellä paremmin tunnetaan.

Muuten, tämän laulun tilalle otettiin lyhyempi, Väinö Havaksen muokkaama lyhyempi muoto jossa on sama sävel. Sen uudistuskomitean työ jäi kesken sodan vuoksi ja Havaksen osalta siksi, että hän kaatui rintamalla.

_________________
Uskoen saat nyt jo voiton, täällä synnin, kuolon mailla.
Riemumielin kiitossoiton, alat muuttolinnun lailla. SL 187: 7


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 31 Loka 2014, 23:15 
Poissa
Aurinkotuuli

Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00
Viestit: 1184
Taavetti kirjoitti:
Parannus ja jokapäiväinen parannus ovat siis kaksi eri asiaa ja tapahtumaa.


Lainaa:
7. Nyt ahkera siis ole, tee parannus,
Niin Herrassa sulle on vanhurskaus,
Ja täysin nyt turvaudu Vapahtajaan,
Kun tahtoo hän verhota sun kokonaan.

Alkujaan tuo kohta oli "tee parannus", ei tee parannusta. Mutta totta, varsinaisestihan tämä ei ole pilkuntarkkaa hommaa sillensä,
tärkeintä ei ole eksaktit sanat kun anteeksi syntejä pyydetään, oli se sitten parannusta tai ripittäytymistä tai anteeksipyytämistä jne.

_________________
Kuva


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 06 Marras 2014, 22:09 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6849
Paikkakunta: Suomenselkä
Laatikostani löytyi vanha, 1943 painettu laulu- ja virsikirjan yhdistelmä. Siinä virret ovat alkuosassa, laulut loppupuolella, hakemistot keskellä. Kirjassa Olof Kolmodin on merkitty laulun suomentajaksi, sanat ovat jonkin verran erilaiset kuin tämän ketjun avausviestissä. Sanoja lukiessa olen todennut, että on ollut monessa kohdassa muokkaus paikallaan, vaikka useat säkeistöt ovat muokkaukselta välttyneet. Ehkä eniten on muokattu alkuperäiseen suomennokseen verrattuna säkeistöjä 7 ja 8.
"Siis ahkera oo sekä tee parannus, Niin Herrassa sulla on vanhurskaus, Ja täyden sä turvasi Herrahan paa, Ett' Jeesus sun ruumiis ja sielusi saa.
Niin verellään syntis hän pesevi pois, Ett' syömesi puhdas ja kalpea ois, -- Se puhdistus uskohos tallentaos! Se voimia suo sinun taistelohos."

_________________
Uskoen saat nyt jo voiton, täällä synnin, kuolon mailla.
Riemumielin kiitossoiton, alat muuttolinnun lailla. SL 187: 7


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 11 Marras 2014, 20:47 
Poissa
perehtynyt

Liittynyt: 25 Loka 2014, 15:57
Viestit: 67
Ilman muuta on joku syy ollut, että tämä laulu on jätetty pois Siionin lauluista, olipa se sitten hyvä tai huono syy. Parannus on ilman muuta tärkeä, mutta oikeastaan ihminen ei voi sitä itse tehdä, Jumalan on riisuttava ihminen, jotta hän pystyisi ottamaan armon vastaan.

Suht ankarasti lukee laulussa: oltava valmiina nöyryytyksiin. Ainakaan nöyristelevä ei tarvitse olla. Itsensä kieltäviin kärsimyksiin ei varmasti tarvitse hankkiutua. Jumala antaa kyllä voiman ajallaan, jos kristitty joutuu kärsimyksiin ja nöyryytyksiin.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 12 Marras 2014, 02:39 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33
Viestit: 1930
Minulle tutuin säkeistö tuosta laulusta on kuudes säkeistö. Sitä olen kuullut myös seuroissa siteerattavan. Ehkä se on päätynyt laulukirjaan koska se sopii muistutukseksi uskovaisille ja varoitukseksi niille uskovaisten joukossa kulkeville jotka ovat tulleet välinpitämättömiksi uskossa valmomisen suhteen. Ehkä se taas siksi on poistettu laukirjasta, että virsi maalaa uskon tiestä aivan yliraskaan kuvan, ja voi jättää ihmisen körttihenkiseen, mahdottomuuden tunteeseen.

Elävälle kristitylle nöyryytys on se, kun joutuu tekemään parannusta synnistä, siis rippiä. Mikään ei ole sen nöyryyttävämpää kuin mennä jonkun luo pyytämään anteeksi jotakin asiaa ja sanoen se asia nimeltä. Nöyryyden vastakohta on ylpeys, ja sen vuoksi kirjassa sanotaankin, että Jumala vihaa ylpeitä, mutta nöyrille hän antaa armonsa. Ihminen ei haluaisi pyytää nimeltä syntiä anteeksi tai korjata asiaa, vaan silloin joutuu menemään nöyrän paikalle. Olisi helppoa, jos voisi vaan aina uskoa yleisestä saarnasta synnit anteeksi, tekemättä koskaan rippiä mistään kenellekään, niin ettei tarvitsisi ihmisille ääneen sanoa, millainen minä olen.

Olof Kolmodin (1690-1753) toimi kirkkoherrana Flon seurakunnassa Vänernin etelärannalla. Hän edusti karoliinisen ajan vakaata luterilaisuutta. Oman aikansa hengellisiin liikkeisiin, pietismiin ja sitä maltillisempaan herrnhutilaisuuteenkin, hän suhtautui kriittisesti. Lähelle herrnhutilaisia herätyslauluja tulee kuitenkin hänen laulunsa "Tutki tietäsi, kristitty!" (Siionin virret 125.)
(www.evl.fi)


www.evl.fi:n nettivirsikirjassa on myös sävelmän/virren taustasta kerrottu:

438 Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie

Oi armahda, Kristus, on kaitainen tie

Kivijärven kirkkoherra, kansanedustaja Wäinö Havas (1898-1941) julkaisi tämän palveluvirtensä Siionin Lähetyslehdessä 1940. Virsi tuntuu vahvasti omakohtaiselta: siinä puhuu pappi, joka on saanut tehtäväkseen Herran tulen viemisen toistenkin luo. Hän on armahdettu syntinen, mutta ei mikään uskon sankari, vaan kiusattu kulkija. Usko on suitsevan kynttilän kaltainen eikä penseä rakkaus toimi. Oma tahto on yhä talttumaton, "se helpoille teillensä lähdössä on". Kukapa ei tässä virressä tuntisi itseään ja sen rukousta omakseen.

Virsi on otettu myös lestadiolaisten Siionin lauluihin (SL 70). Virsikirjan versiota ovat ensin Jaakko Haavio ja Anna-Maija Raittila muokanneet melkoisesti. – Wäinö Havas taisteli sekä talvi- että jatkosodassa komppanianpäällikkönä; hän kaatui elokuussa 1941.

Havaksen virren osittaisena esikuvana on ollut ruotsalaisen Olof Kolmodinin (ks. virsi 159) laulu "Käy taiten, sä kristitty, kaita on tie" (HLV 223, Jooseppi Mustakallion suomennos 1903). Laulu oli ollut tunnettu Suomessa jo yli sata vuotta sitä ennenkin, jopa kahtena eri suomennoksena. Ne, kumpikin 1790-luvulta, ovat yhä mukana Halullisten sielujen hengellisissä lauluissa (HSHL 76 ja 166). Niistä ensin mainittu on täydellinen (11 säk.), ja sen Wilhelmi Malmivaara muokkasi Siionin virsiin (nyk. SV 125 "Tutki tietäsi, kristitty! Arkana käy!", 6 säk.).

Virren Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie ja hengellisen laulun "Käy taiten, sä kristitty" läheinen yhteys näkyy siinäkin, että niillä on yhteinen sävelmä. Se on Rudolf Lagin (1823-1868) koraali vuodelta 1868. Lagi oli Helsingin Nikolainkirkon (nykyisen tuomiokirkon) ensimmäinen urkuri.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

_________________
Ole iloinen hyvinä päivinä, ja ota myös pahakin päivä hyväkses; sillä sen on Jumala luonut toisen kanssa, ettei ihminen tietäisi, mitä tuleva on. (Saarn. 7:14)


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 15 Marras 2014, 00:05 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3551
Kiitos taustoituksesta nuuskulle!

nuusku kirjoitti:
Ehkä se on päätynyt laulukirjaan koska se sopii muistutukseksi uskovaisille ja varoitukseksi niille uskovaisten joukossa kulkeville jotka ovat tulleet välinpitämättömiksi uskossa valmomisen suhteen. Ehkä se taas siksi on poistettu laukirjasta, että virsi maalaa uskon tiestä aivan yliraskaan kuvan, ja voi jättää ihmisen körttihenkiseen, mahdottomuuden tunteeseen.


Jotain tällaista on pyörinyt mielessä, vaan ei ole ollut aikaa eikä mahdollisuutta ajatuksiaan sanoiksi pukea. Nyt sain lukea ajatukseni nuuskun sanoittamana.

_________________
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 27 Marras 2014, 20:06 
Poissa
perehtynyt

Liittynyt: 25 Loka 2014, 15:57
Viestit: 67
Eikö 1961 laulukirjaa käyty kohtapuolin uudistamaan, koska se oli pappislinjalaisten kokoama?


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 13 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö